Kirpparilta

Lääkäri-aika peruuntui viime tipassa, mutta pääsimpä sitten ystävän kyydissä kaupunkiin kirpparille. Kyllä kannatti. Hartian lämmitin 3€ ja huopamyssy 1€. Näistä minä tykkään, kelpaa minun nyt odotella talvea ♥ Eräs nainen kirpparilla sanoi, että näytän näissä vähän Muumi-mammalta, mutta sehän kyllä passaa minulle  =D.

Sain näin epätarkan kuvan, kun en vielä hallitse oikein uutta puhelintani. Vaan eipä nyt näy rypyt eikä mustat silmänaluset =)

Nyt minulla on sitä ♥

Välillä pitää vähän hemmotella itseään, että murheet unohtuis.
Susu kertoi facebook sivuillaan saaneensa uutta pipolankaa kauppaansa ja minulle iski heti tarve saada sitä. Samantien klikkasin itseni Anjalin verkkokauppaan ja pistin tilauksen menemään. Oli oikein hätä, että jos ehtivät loppua kesken =) Tämä on niin ihanan pehmeää ja kauniin väristä. Onneksi tupsukin on keinoainetta, sillä meidän tyttö ei vaatetta huoli jossa on aitoa turkista. Toisen pipon teen itselleni, mutta toinen menee pukin pussiin, joten kuvia valmiista sitten vasta joulun jälkeen .

Samantien tilasin huivineulankin nyt kun se oli saatavilla. Semmoista olen jo pitempään halunnut, mutta en ole missään myytävänä huomannut. Ei ollut pahan hintainenkaan =)

Eilen satoi räntää koko päivän, joten tänään vasta vesisateessa polkaisin postiin. Pyysin tutulta posti-tädiltä semmoista ihan pientä pakettia, mutta ääneen purskahdin nauramaan kun hän naureskellen toikin SUUREN laatikon. Susu ja mopsien kanssa neulova Kristiina olivat "vähän" laittaneet ylimääräistä (oikeesti tosi paljon). Nyt ei kyllä minun tarvitse ostaa yhtään lankakerää enää tänä vuonna, vaikka tulisi vastaan kuinka kaunista ja halpaa lankaa. =)
Kiitos molemmille oikein, oikein paljon. Kyllä tästä nyt alkaa jo suru ja masennus helpottamaan =)
.......

Toivottavasti aamulla ei ole kovin kylmää ja sateista, sillä minun pitää lähteä lääkärissä käymään. Ensin bussilla ja sitten piiiiitkästi vielä kävelemistä. Sepä ei ole mukavaa kipeän jalan kanssa, jos samalla tulee vielä räntää niskaan. Joskus tuntuu, että olisipa mukava omistaa auto ja ajokortti =)
Ensi viikoksi onkin onneksi taas luvattu parempaa säätä.

Pikkuhiljaa helpottaa

Olipa se rankka viikko, mutta päivä päivältä olo helpottuu, vaikka vieläkin on itku herkässä. Öisin näen painajaisia ja juoksen ovelle avaamaan ovea Eetulle, huhuh. Pari ensimmäistä päivää en pystynyt tekemään mitään, istuin vain tuijottamassa telkkaria näkemättä mitään. Naapurit ovat parhaansa mukaan yrittäneet lohdutella, sillä Eetu oli kaikkien kaveri.

Paljon tuli teiltä lohduttavia kommentteja, kiitos teille kaikille. Armin ja Matonkuteen laittamia runoja olen lueskellut moneen otteeseen ja Kristiinan laittamaa mietelausetta olen ajatellut paljon.

Tämän kauniin kukkasen toi ihana sympaattinen ihminen tuolta kauempaa kylältä. Näitä hyviä ihmisiä on vielä olemassa.

Monta päivää meni etten tehnyt edes käsitöitä ja se on paha merkki. Nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja saanut valmiiksi näitä puolivalmiita. Aikataulu pettää jo pahasti ja nyt on jo tosi kiire . Tavoitteena oli suuri määrä kuun vaihteeseen mennessä, mutta se ei nyt toteudukkaan, harmi.

Yli viikko sitten tuli Annin arpajaisista voittamani kassi, vaan enhän minä jaksanut siitäkään postata. Kiitoksia sinulle Anni. Tästä tuli nyt "apinakassi". Pidän siinä apinan-osia, sillä teen montaa apinaa yhtaikaa =)

Tästä tuli nyt vielä tämmöinen ruikutuspostaus, mutta yritän ensi kerralla kirjoitella vähän iloisemmalla mielellä.
Kiitos vielä teille kaikille osanotosta ja ymmärryksestä ♥

Eetun viimeinen tervehdys

Rakas Eetu, elokuu 2001-16.9.2014

Kuinka voi yksi pieni koira jättää näin suuren tyhjän paikan elämääni.

Munuaissyövän uuvuttama rakas poika päästettiin tuskistaan eilen aamulla. Eläinlääkäri tuli kotikäynnille ja toimenpide oli rauhallinen ja kaunis. Eetu oli selvästi helpottunut.

Suru ja ikävä on suuri. Tapahtunutta ei tahdo vielä uskoa todeksi.

He ovat täällä taas

Pikkuinen perhe ja Yh-äiti poikansa kanssa  :)
Sain Saksasta viestiä että ottavat kaikki pehmot mitä vaan ehdin tekemään joulumyyntiin. Siellä alkaakin joulumyynti jo lokakuun alussa, joten kiirettä tässä pitää. Pää sauhuten olen yrittänyt virkata, mutta välillä pitää kyllä rentoutua sukankutimen kanssa  =)

Ei tämä mikään kultakaivos silti ole. Pienen apinan tekemiseen menee pari päivää ja isompaan 3-4 päivää. Ei itse virkkaaminen hidasta ole, mutta näissä on niin paljon pieniä osia kiinni ommeltavina. Hyvä mieli näitten tekemisestä kuitenkin tulee. Tuntuu kivalta kun kelpaavat ja kukapa ei kehumisista tykkäisi  :)

Joku voisi väittää, että minulla on sotkuinen pöytä. Ei minusta, minusta tämä on vaan inspiroiva, hihihi. Nämä on niitä apinalankoja, sukkalangat on vielä erikseen.

Mausu palasi lomanvietosta viime yönä. Kyllä mamman sängyssä on vaan ihanaa ♥ Hyvinvoivalta vaikuttaa ja lihonutkin on matkoillaan. Niin myös Maija on kovasti lihonut tänä kesänä.

Pienet koulutytöt pysähtyvät aina silittelemään Eetua ja juttelemaan minulle. Nyt he kertoivat jutun, joka vähän hirvittää minua. Heidän naapurissaan oli leikattu tyttökissa, joka sitten karkasi heti leikkauksen jälkeen. Nyt muutaman kuukauden päästä kissa oli palannut kotiin kolmen pennun kanssa.  Toivottavasti Mausun ja Maijan lihominen johtuu vain hyvästä hiirikesästä. Mihin minä joudun jos ne alkavatkin pentuja tekemään, leikatut tytöt =)

Meitä vähän Eetun kanssa jo kyllästyttää Mausun käytös. Koko ajan kiehnää jomman kumman jaloissa ja pitää ihme mäykymistä.  Eetukin on jo  aivan väsynyt kun ei saa rauhassa nukkua. Kaippa Mausu kohta rauhoittuu kunhan saa kerrottua kaikki juttunsa seikkailuistaan  =)

Illalla taas öljyvärimaalausta kansalaisopistossa, mukavaa. Minua on alkanut niin viehättämään kuva pienestä köyhästä kurdipojasta, että yritän tehdä siitä taulun. Kuva tuo mieleeni niin paljon mukavia muistoja Keski-Turkista sieltä (entisen) avioliittoni alkuajoilta. Hiilellä jo piirtelin ääriviivoja. Saas nähdä kehtaako sitä lopputulosta sitten täällä näyttää.

Syksy saa.......minä myös ☺

Keväällä istutin pari amppelitomaatin-tainta ruukkuihin ja koko kesän olen saanut nauttia satoa. Hyvään kasvuun vaikutti varmaan äitienpäivä-lahjani (säkillinen hevosenlantaa. ) =) Kukatkin rehottivat ennen näkemättömällä tavalla.
Nytkin vielä on mahdottoman paljon vihreitä raakileita ja ajattelin kokeilla säilöttyjä tomaatteja. Joskus nuorena niitä sain syödäkseni ja muistelen että hyviä olivat. Netistä löytyi helpolta tuntuva ohje, voi olla että se minultakin onnistuu (tai sitten ei) ☺

Kyllä kannatti pitää arpajaiset ☺ Heti onnisti iteänikin. Sain Pivikiltä Onnenmuruja blogista tämmöiset korvakorut, hioutunutta keramiikkaa hopealankalla kiedottuna Nämä ovat oikein minun tyyliäni, sopivan rouheat ja käyvät tämmöiselle isommalleki ihmiselle. Tykkään näistä tosi paljon, KIITOS Pivikki.

Eetu voi taas paremmin. Ruoka on alkanut maistumaan ja koko koira on pirteämpi. Mahakin on taas pyöristynyt eikä ole lommollaan :)

Itselläkin on ollut ihmeen hyvä viikko, olen ollut onnellisella tuulella joka päivä. Ei kai siihen mitään ihmeempiä syitä, joskus vaan sattuu näinkin =)
Parikymmentä vuotta sitten sairastuin vaikeaan masennukseen. Onneksi lasten-neuvolassa huomasivat ja laittoivat heti lääkäriin. Siitä se alkoi terapiassa hyppääminen ja sopivan lääkityksen etsiminen. Nyt ole syönyt näitä "ilopillereitä". jo vähän yli 20 vuotta ja joudun kuulemma syömään loppu-elämäni. Muutaman kerran on yritetty lopettaa, mutta heti alkaa nousemaan ahdistus ja masennus.
Sitten kun tulee tämmöinen jakso, että koko ajan on hyvä olla, niin tästä osaa kyllä nauttia.
Minulla on uusi mottokin =). "Elämäni tarkoitus on löytää ilo pienistäkin asioista" =)
Rentouttavia ja nautinnollisia syyskuun päiviä teillekin kaikille ♥ 

Sukkia

Tulihan taas liityttyä Sukkasatoon, joten täytyi kiirehtiä valmiiksi näitä Kyjy-sukkia. Perunalaarissa näkyy jo muitakin tuttuja olevan =) Tämmöiset tempaukset ovat oikein sopivia minulle, sillä muuten tahtoo jäädä työt ufoiksi.
Huomasin kuvasta, että pintaneulesukat on syytä laittaa suoraan, muuten näyttää sääret vääriltä, hihi. Minä en jaksa ohjeita seurailla, joten näissäkin on  jotain omasta päästä kehiteltyä palmikontapaista ja reikäneuletta edessä. Takana ei sitten ole kuin normaalit kavennukset. Lankana ihanan luumunpunaista vanhaa 7-veikkaa.

Kuvittelin, että harmaa kerä riittäisi miestensukkiin, mutta niinhän siinä kävi, että toinen sukka olisi jäänyt terättömäksi. Ei auttanut kuin purkaa valmista sukkaa ja tehdä molempiin siniset kärjet. Varressa körttisukista otettua ruutumallia.  Hyvin tuli käytettyä harmaa lanka, 5cm pätkä jäi enää =)


Maanantaina alkaa sitten se armoton sukankutominen. Taitaa olla joulupukinpussi sukkia pullollaan tänä vuonna =D

Eilen löysin kirpparilta ison pussillisen sukkalankoja hyvin edullisesti. ONNEKSI aloin tutkimaan niitä tarkemmin. Vaaleitten lankojen seassa näin pieniä ruskeita toukkia, tummissa niitä ei erottanutkaan. Siinä olis voinut mennä omatkin kotona olevat langat, jos sen pussin olisin kotiini kantanut, huhuh, ihan hirvittää ajatuskin.
Kaikkea nuo ihmiset kehtaakin kirppareille myyntiin tuoda. Ihan harmittaa muiden myyjien puolesta, kun joku pilaa kaikkien maineen.  Vaan kyllä minäkin tästä lähtien tutkin tosi tarkkaan lankapussit ennenkuin niitä alan ostamaan. Kunhan tästä tulee taas pakkaset, niin  nostelen kaikki lankani ulkokomeroon "paleltumaan". Pakastin on niin täynnä koiranruokaa, ettei sinne montaa kerää keralla mahdu.

Se siitä harmituksesta. Meillä paistoi eilen aurinko ja se tuntui tosi ihanalta ja ihmeelliseltä. Voi olla että tässä vielä nähdään aurinko toistekin ennen talven tuloa =)

Kettuja lähtee......

Me ollaan otettu sunnuntai lokosasti, kuten kuvasta näkyy =)
Muistettiin sentään arpoa.  Olipa teitä taas valtava määrä. En viitsinyt ruveta lappuja väsäämään, vaan käytin random.orgia. Eetu, epävirallinen valvoja tihrusti kaihisilla silmillään vieressä kun laskeskelin numeroita kommenteista.Sieltä sitten kettujen uusiksi emänniksi nousi:

Näppi, iso kettu
pieniä kettuja katjainkerille ja mustalle kissalle.

Mummokissan kanssa päätettiin, että halutaan laittaa vielä tämä kettu  Mayolle =)

Joittenkin teistä osoite minulla onkin, mutta ne on siellä "hyvässä tallessa" =) Jos viitsitte laittaa ne uudestaan sähköpostiini sudemi@luukku.com, niin säästyn mahdottomalta etsimisen vaivalta. =)

Näin tällä kertaa, ennen joulua varmaan arvotaan taas. Kiitos kaikille osallistuneille ♥

Me ollaan sitkeitä sissejä ☺

Löysin niin omaa silmääni miellyttävän neliömallin täältä, että olihan sitä heti kokeiltava. Ihan vaan itselleni kun teen, niin ei ole lankojen laadusta väliä. Langoista pihinä en tähän kalliita lankoja haaskaa, vaan käytän pelkästään akryylilankojen jämiä ja vanhoja purkulankoja. Valkoisen puran kahdesta kirpparilta ostetusta villapaidasta, jotka olen löytänyt superhalvalla.
Jouluksi pitäisi saada valmiiksi, sillä merkkasin tämän Kyjy-työksi. =)

Joulua ajatellen on nämäkin tehty, sillä eihän tässä ole enää kuin 4 kuukautta jouluun. Jos meinaa joulumyyntiin jotain saada aikaiseksi, niin kohta tuleekin kiire =)

Apinoita tietenkin pitää virkkailla myös. Onkohan tässä apinat vai kuvaaja tärähtänyt, kun on vähän sumee kuva. =)

Tämä on se varsinainen sitkee sissi.

Eetu on laihtunut lyhyellä aikaa niin kovasti, että päätin kokeilla matokuuria. Sepä meinasikin käydä kohtalokkaaksi. Parin päivän päästä yöllä Eetulle nousi kova kuume ja lähin päivystävä lääkäri sadan kilometrin päässä. Mitenkäs sinne autoton lähtee.

Eetulla oli kuono tulikuumana ja koko koira sai välillä kauheita tärinäkohtauksia. Jotainhan siinä oli keksittävä ja otettava maalaisjärki käyttöön. Koira oli saatava viilenemään, joten menin sen kanssa kylmään yöhön ja annoin kahlailla kylmässä vedessä. Pikkuhiljaa se alkoi reipastumaan ja  kuono alkoi kylmenemään. Puolisen tuntia siellä ulkoiltiin.  Kotona keitin juotavaksi vettä, johon lisäsin vähän suolaa ja sokeria. Jäähdytettynä se kelpasi oikein hyvin Eetulle.
Aamulla koira oli kuin ei olisi koskaan kipeenä ollutkaan. Pirteänä heilutteli vain häntäänsä ja oli valmis lähtemään aamupissalenkille. Oli minulla helpottunut olo. "Kyllä hätä keinot keksii".

Armas-kissa on nyt ollut kuukauden poissa, eikä kukaan ole nähnyt vilaustakaan. Lähistöllä liikkuu paljon supeja, joten alan uskoa, että Armas on joutunut supin suuhun. Sisäkissana ei ole osannut karkuun mennä ehkä. Vaikka voihan se vielä ilmaantua, toivosta en ole vielä luopunut.

Arvontaan on osallistunut ihan mahdoton määrä, hurjaa. Sunnuntaina arvotaan.

Kettumainen arvonta

Onnetar ei ole ollut oikein suosiollinen viime aikoina arvonnoissa, joten yritämpä lepytellä häntä pitämällä oman arvonnan  =) Tällä kertaa ei arvotakaan apinoita, vaan kettuja. Ensimmäiselle isompi tyttö-kettu ja kahdelle seuraavalle pienempi poika-kettu. Arvompa vaikka 24.8. sunnuntaina, se on sopivasti tyttäreni Eminen syntymäpäivä.
Jokaiselle tähän kommentoineelle yksi arpa tasapuolisesti.
Onnea kaikille ketun haluaville.

Täytyi laittaa sanavahvistus vähäksi aikaa kommentteihin, sillä alkoi tulemaan niin hurjasti roskakommentteja. Eiköhän se siitä taas lopu. 

Minilomalla

Torstaina päästiin Eetun kanssa oikein lomafiiliksiin, kun poika haki meidät päiväksi mökilleen. Minäkin pääsin eka kertaa tänä kesänä kastautumaan järveen ja Eetu se vasta uikin. Ekana oli vedessä ja viimeisenä tuli pois. Pää vaan näkyi pinnalla kun heitti pitkiä lenkkejä järvessä. Uskomaton uimamaisteri. Kyllä se olikin virkistävää meille molemmille.

Mökillä meitä odotti kolme tyttökoiraa ja rakkaus valtasi Eetun sydämen oitis tätä 12 vuotiasta Cremliä kohtaan.. Morsian meinasi jo ihan hermostua kun Eetu kyhnäsi koko ajan sen vierssä. Vaan kyllä on nyt Cremlillä puhtaat korvat ja pylly kun Eetu ne oikein hyväksi pesi ☺

  Tarjolla olisi ollut tämmöistä nuorempaakin käkkäräpäistä neitiseuraa, mutta ei ne kiinnostaneet kun mukana oli kympsempääkin naiskauneutta. Viisas Eetu, "vanhassa vara parempi".

Iltapäivällä iski se mahdoton myrsky ja mökkipihastakin kaatui kaksi komeaa koivua. Hienoa oli kuitenkin seurata luonnon mahtia pienen mökin ikkunasta. Ei edes pelottanut, vaikka ihan mökin vieressä kasvaa iso vanha kuusi. Hyvin kesti vanhus vielä myrskyä.

Sähköt tietenkin meni poikki, mutta herkku-ateria valmistui kätevästi kaasugrillissä. Liisa ystävänsä kanssa valmisti vielä jälkiruoaksi ihanan mansikkakakun. Kyllä mummolle maittoi ruoka ja maha oli pullollaan.

Tietenkin minulla oli käsityö mukana, mutta yhtään en ehtinyt tekemään. Sain kuitenkin kinttuja lainaa, että sain kuvattua nämä aikaisemmin valmistuneet jämälankasukat. Näihinkin on ujutettu seitsemää eri jämälankaa ja molempia piti neuloa yhtä-aikaa, että varmistuu lankojen riittävyys molempiin. Hyvin koukuttavaa hommaa, millään ei raaskisi illalla laskea kutimia käsistään.

Iltasella miniä lähti tuomaan meitä kotia ja ajeltiin rallin  lauantain erikoiskoe-pätkää pitkin. Siellä oli myrsky tehnyt kunnolla tuhojaan. Metsää oli kaatunut kuin heinää ja vähä väliä oli puita kaatunut tien poikki. Nopeasti ne kuitenkin oli raivattu pois ja päästiin kesketyksittä kotia asti.

Oli ihana kesälomapäivä, kiitokset pojan perheelle ♥

.........
Oli tarkoitus järjestää arpajaiset kun tulee täyteen 300 000 klikkausta, mutta se näkyy hupsahtaneen ihan huomaamatta. Kohta ne pistän pystyyn kuitenkin, kunhan saan palkinnon tehtyä ☺

Olet uskomaton

Vähään aikaan en ole arvonnoista voittanutkaan, mutta nyt tuli Koolta blogista Kaikkea kodista tämä ihastuttava tyynynpäällinen. On niin imarteleva teksti, että taidan laittaa tyttären sängyn päälle. Sinne se sopii paremmin ,sillä minä tuskin enää olen niin ihana, hihihi.
Kiitoksia Koolle.

Uusin pariskunta, tästä suhteesta ei taida tulla kuin sanomista =D En näköjään osaa enää lopettaa näitten tekemistä =)
Nyt kun minulla on runsaasti sukkalankaa, niin olen aloittanut monta paria jo villasukkiakin. En ehdi kuin vähän matkaa kutoa ja taas tulee uusi idea yhdistellä värejä. Eihän siinä auta kuin laittaa uutta alulle, ettei ajatus pääse unohtumaan. Kyllä sukkien kutominen vaan on mukavaa. En niin välitä tehdä hienoja malleja, vaan mukavampaa on tehdä jämälankasukkia erilaisia värejä yhdistellen.

Armas sitten päätti ruveta ulkokissaksi. Sunnuntai-yönä päästin toista kissaa sisälle, niin eikö se kelvoton lujahtanut pihalle. Niin nätisti kun se on sisällä pysynyt. Pari kertaa vain naukas, heilautti pyllyään ja sinne katosi katti yön pimeyteen. Eetun kanssa ollaan etsitty ja huudeltu Armasta, vaan ei ole edes kylän ukot tulleet paikalle.
Vaan ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Nyt meillä ei haise kissanpissa, eikä kukaan karju ikkunassa pitkin yötä. Minnekähän kauas se lähti, sillä kukaan ei tunnu nähneen sitä. Saas nähdä tuleeko enää takaisin, sillä epäilen, että se oli alkujaankin villikissan pentu, löytökissa kun on.

Kello on 22.30, ulkona 22 astetta lämmintä ja tihkuttaa VETTÄ, voi miten IHANA ilma. Meillä kaikki räppänät auki, sillä nyt ei tarvitse varoa kenenkään karkaamista.

Kyllä me kestetään ☺

En ole uskaltanut enää lähteä viemään Eetua rannalle, kun en tiedä jaksaako se kävellä enää takaisin. Ystävällinen naapuri tuli eilen hätiin ja lähti viemään Eetun autolla uimaan.
Kyllä se poika nauttikin. Ensin piti yrittää juoda koko Päijänne tyhjäksi ja sitten alkoi uiminen. Eetu osaa uida oikein hyvin ja nauttii siitä todella. Otin hihnankin irti, sillä ei Eetu jaksa enää karata.
Märkää koiraa katsoessa huomasin, että kyllä on jo lihakset takapäästä kuihtuneet. Eihän se ole ihmekkään 14 vuotiaalta koiralta, ihmisen iässä lähemmäs 100 vuotias.

Johan näihin helteisiin alkaa itsekkin tottua. Etelänmatkoilla olen oppinut, että ensimmäinen viikko on tuskaa, mutta sitten alkaa elimistö jo sopeutumaan.
Minä olen elänyt kuin etelämaalaiset konsanaan, päivällä pidetään kuumimpaan aikaa kunnon siesta (=päivä-unet) ja hommat tehdään illan viiletessä. Työssä käyviltä se ei täällä onnistukkaan. Varjopaikoissa oleillaan muutenkin, onneksi rusketus ei enää olekkaan niin muodikasta kuin joku aika sitten vielä oli.   Suolaa täytyy muistaa syödä, kun juo paljon. Eipä tule pää kipeäksi, kun ripottelee vähän salaatinkin päälle suolaa. Näitä etelämaalaisten konsteja se turkkilainen ukkoni aikanaan minulle opetti ja hyväksi olen havainnut. Olipa siitäkin ukosta edes jotakin hyötyä, hihihi =D

Mattopyykille en kyllä vielä ole uskaltanut lähteä. Naapurin mummo menee aamuisin jo ennen kuutta matonpesupaikalle, mutta ruuhkaa kuuluu jo silloinkin olevan. Noita en ymmärrä jotka jaksaa päivän kuumimpaan aikaa siellä mattojansa hinkata, mutta ne onkin noita nuorempia, joilla terveys vielä kestää.

Mukavaahan tämä on kun on kesä, naatiskellaan =D 

Huh-huh hellettä

Vähempikin helle piisais jo tällä iällä. Mitään ei saa tehtyä, ei edes mattopyykille uskalla lähteä. Päivällä ei voi mennä ettei tuuperru paljuun ja illalla taas on niin pitkät jonot pesupaikalla, että turha on yrittääkkään. No, eiköhän sieltä jouluun mennessä jonot lyhene =D

Ihan tyhjin käsin ei kuitenkaan osaa olla, joten virkkailin näitä kettuja.

Koska virkkaaminenkin välillä tympäsee, niin kutasimpa pienet junasukat . Samalla sain tehtyä loppuun Kyh-urakan, jossa piti tehdä 20 työtä . Lankana näissä on joku mahdottoman ohkanen, mutta kyllä se vauvan sukissa kestää.
Seuraavaksi alankin tekemään villasukkia, olkoon vaan vaikka mimmonen helle =) Tuli liityttyä KyJyyn, jossa siinäkin pitää tehdä 20 vähän isompaa työtä jouluun mennessä. Tänä vuonna Kyjyllä ei olekkaan omaa blogia, vaan huomasin sen Ravelrysta ja liityin KyJyn facebook-porukkaan. Minulla on paha tapa aloittaa aina vaan uusia, jotka sitten jää kesken. Jospa tämä innostais tekemään työt loppuun asti =)

Taitaa kissatkin jo vähän kärsiä kuumuudesta, sillä Mausukin keskeytti kesälomamatkansa ja tuli välillä kotiin lepäämään. Johan se monta viikkoa olikin taas reissussa. Häipyy varmaan taas, kunhan ilmat käy lepposammiksi. Ihan hassu kissa, mutta niin mukava kaveri ♥

No nyt kyllä tykkään ♥

Tämä ei ole mikä tahansa lankakasa, vaan kahdeksan kiloa erilaisia villalankoja jotka hain tänään postista. Melkein itkua tirautin kun aloin näitä tutkimaan. Minulle nämä lähetti Erja Varkaudesta. Erjalla ei ole omaa blogia, mutta hän kuulemma lukee minun blogiani. En minä tahdo uskoa, että joku on noin antelias ja hyvä sydäminen vierasta ihmistä kohtaan. Aivan uskomaton juttu ♥

Tytärkin innostui ja tutki joka lankakerän. Nyt on valittuna kaikki ne langat joista hänelle kuulemma pitää tehdä jotain =). Eikä ole ainakaan langan puutteesta kiinni, etteikö perhe saa kaikki sukkia talveksi. Voi hyvänen aika, vieläkin on pää ihan pökkyrällä.

Nyt voin minäkin sanoa, että alan langanostolakkoon =D Tähän asti olen hamstrannut kaikki kirppareilta löytyvät lankapussukat, vaan nyt saavat jäädä toisille, ainakin toistaiseksi. =)

Voi Erja, kiitoksia niin mahdottoman paljon. Mitenkähän minä voisin sinulle edes vähän tätä korvata. Olet sinä vaan uskomaton pakkaus, niin hyvä sydäminen.

Ollakseen oikein hyvä päivä, ilmakin on jo viilentynyt aivan siedettäväksi.  Joinakin päivinä tämä elämä vaan on niin ihanaa ♥ Kyllä nyt on niin hyvä mieli  

En tykkää en.

Nauttishan näistä helteistä, jos olis oma ranta ja siinä oma laituri  jonka nokassa vois päivän viettää. Vaan pätsiä muistuttavassa kämpässä vähempikin lämpö piisais. Minä olen istuskellut tuulettimen vieressä ja yrittänyt pärjätä. Samalla on tullut virkattua kasa Peppi Pitkätossuja. Jotainhan sitä on käsillä näperreltävä.

Tavis-sukan neulominen se vasta rentouttavaa onkin. Nämä tein keväällä arvonnasta voittamastani Filona sukkalangasta. Tuli tosi lämpimät ja paksut sukat talvea varten. Kyllä neulominen on vaan mukavaa pitkän virkkausputken jälkeen.

Niskat vaan ei tunnu tykkäävän tuulettimesta ja tuntuu että taas alkaa jumittamaan.Taitaa matot jäädä minulta pesemättä tänäkin kesänä. Huomenna tulee tytär taas käymään kotona ja onkin jo neuvoteltu tuosta mattopyykistä. Lupasin maksaa vähän korvausta jokaisesta pestystä matosta. Siitä hyötyy molemmat, minä saan puhtaat matot ja tytär saa vähän lisää rahaa opintolainan päälle.=)

Tänään elettiin taas dramaattisia hetkiä. Suuri irrallaan ollut susikoira syöksyi yhtäkkiä tieltä pihaan kissojeni kimppuun. Berniina pinkoi samantien tien yli karkuun, onneksi ei osunut auto tulemaan silloin. Maija taas on niin höppänä, että jäi vain karvat pystyssä sähisemään paikalleen. Minä karjuen paikalle ja onnistuin juuri nappaamaan Maijan syliini ennen koiraa. Tyhmähän minäkin olen kun menen kissan ja vihaisen koiran väliin, mutta minkäs sitä reflekseilleen voi. Onneksi koiran omistaja sai koiransa hallintaan eikä kenellekkään käynyt mitenkään.
En minä vaan ymmärrä miksi noita isoja koiria pitää kuljettaa irrallaan yleisellä tiellä. Vaikka olisi kuinka koulutettu, niin eläimellä on eläimen vietit. Täällä on aika monella nuorella susikoira ja irrallaahan niitten annetaan olla. En tykkää EN.  

♫♫ ....Paistaa päivä köyhällekin riemun tuottaen...♫♪♪

Johan meinasin mieliala mennä aivan pakkasen puolelle.
Juhannuksena alkanut flunssa ei vaan tahdo hellittää ja yskiessä tuntuu että aivotkin räjähtää pihalle.
Eikä asiaa helpota yhtään jo kolmatta viikkoa kestänyt jatkuva sade ja kosteus.

Vaan tänään tuli muutos elämään. Siellä se on aurinko harmaankin pilven takana ja tänään se muutaman kerran sieltä kurkkasikin. Toisekseen ukkosen jyristessä taivaalla polkaisin pyörällä hakemassa postista "Hipsulaisen" Katin lähettämän paketin. Ja kyllä olikin paketti, melkein kolme kiloa villa- ja puuvillalankoja ♥

Tämän päivää olen niitä tuossa lajitellu ja varsinkin noista runsaista sukkalangoista olen erityisen mielissäni. Olin jo ajatellut, että teen tänä vuonna joululahjoiksi polvisukkia ja yhdistettynä omiin jämiini saan tosin monet raidalliset polvarit tehtyä. Vaikken olekkaan mikään taitava neuloja, niin onneksi noille omille kuitenkin kelpaa ihan hyvin mummon tekemät sukat.

♥ Kiitos Katilla niin maan perusteellisen paljon ♥

Kädet ei osaa sairastaa, joten onhan näitä tässä tullut virkkailtua. Taitaa olla vihreä muotia apinamaassa tällä hetkellä =) Vielä näitä jonkun verran ja sitten pääsen sukkien tekemisen kimppuun, mukavaa.

Kissoille on nyt sitten punkkimyrkyt laitettu niskoihin, eikä ollut halpaa huvia tuommoisen lauman kanssa. Apteekin pihassa eräs mies puhui kokeilleensa jo montaa merkkiä ja havainneensa kaikki yhtä tehottomiksi. Hyvin toiveikkaana minä kumminkin laittelin sitä ja olihan se huomattavasti helpompaa kuin matolääkkeen syöttäminen =) Mummo-kissa tietenkin tappeli vastaan taas ja ei anna vieläkään silitellä, kun luulee että minulla on jotain kädessä piilossa =)

Saas nähdä miten tässä nyt sitten käy. Muutaman päivän päästä tarkastelin ja Pernulla ei ollut kuin yksi uusi punkki niskassa, mutta Mausulla näitä pieniä uusia oli viisi. Toista merkkiä en lähde edes kokeileen, on se sen verran kallista huvia. Meillä jatketaan nyt edelleenkin tyylillä....tutki ja napsi.

Eetukin voi taas välillä vähän paremmin. Olen päättänyt, että niin kauan kuin Eetulla häntä nousee kippuralle niin lopetuspiikkiä ei anneta. Kyllä sen näkee kun häntä suoristuu, että sitten ei ole enää asiat hyvin. Nauttikoon nyt vielä ainakin tästä kesästä. On tullut annettua sille aikalailla ylimääräisiä herkkujakin, vanhuksia pitää helliä =D Minä menen tästä nyt hellimään itseäni kahvikupposella ja suklaapalalla =D

Punkkipyydys

Pernu on melkonen punkkipyydys. Ei noissa muissa kissoissa ole ollenkaan niin usein punkkeja, mutta Pernu tuo niitä jatkuvasti.....ja paljon. Viime kesänä kerran napsittiin siitä kerralla 23 punkkia, se on ennätys. Tuolla se rymyää pusikoissa ja sieltä suoraan minun sänkyyni punkkeja pudottelemaan. Harva se päivä saan napsia omalta iholtani pieniä punkkeja ja välillä useammankin. Onneksi ne kutittaa sen verran kulkiessaan että ( luultavasti) olen huomannut kaikki. Joka ilta on ensin sänkysyyni ja sitten peilin edessä pyörähtely ja siitä huolimatta ne ehtii iskeä minuunkin kyntensä. Onneksi talvi tuo sentään helpotuksen tähän vaivaan =)

Aika moni oli kipeenä juhannuksen jälkeen, niin minäkin. Minulla vaan ei ollut krapula, vaan iski oikein kunnon kesäflunssa. Taitaa olla peruskunto aika pohjalukemissa, kun ihan sänkyyn kaatoi ueammaksi päiväksi pienen kuumeen kanssa. Onneksi oli tytär kotona ja autteli koiran ulkoilutuksessa. Tytär lähti jo, mutta minullakin on pärskiminen jo vähentynyt niin, että eiköhän tästä hengissä selvitä taas. =D

Armas vaan taisi masentua taas tyttären täällä olosta, ainakin siihen tyyliin alkoi pissanhaju levitä taas nurkkiin. Moni muu olisi jo luovuttanut tuommoisen kissan kanssa ja kyllä alkaa kohta olla minullakin sietoraja ylitettynä. Toisaalta osaa se olla niin suloinenkin. Enkä minä osaa viedä tervettä kissaa lopetettavaksi ihan vaan pahojen tapojen takia. Toivottavasti sylihoito tepsii vieläkin ja saadaan raikkaammat tuoksut kämppään =D

Apua

Osaako joku neuvoa, miksi minulla ei näy lukulistalla kuin yksi ainoa päivitys. Eikä lataa lisää vaikka kuinka odottelee. Pitääkö minun nyt siirtää kaikki 500 blogia tuohon sivupalkkiin, että näen milloin joku on kirjoittanut jotakin. Ärsyttävää.

Juhannus täällä meni niin kuin monella muullakin, sisällä käsitöiden parissa. Sain viimmesteltyä nämä neljä apinaa ja aloitettua monta uutta.

Luulin että joudun olemaan juhannuksen yksin, mutta lapset yllättivät mukavasti.
 Tytär oli muuttanut mielensä ja tulikin äidin seuraksi jo torstai-iltana. Paljon kivempaa kun on juttukaveri kotosalla.
Poika soitti lauantaina , että hän tulee hakenmaan  meidät mökille syömään.
Siellä oli miniä laittanut pöydän nätiksi ja yhdessä miniä ja poika laittelivat semmoiset herkkuruoat, että empä ole aikoihin saanutkaan. Molemmat kun ovat aikaisemmin olleet kokkeja ammatiltaan, niin herkkuja syntyy ja ruokalajeja on monenlaista eturuoasta jälkiruokaan. Nam, kyllä kelpasi natustella.

Ainut huolenaihe oli Eetu. Sille ei ole ruoka nykyään maittanut, mutta kyllä miniän tarjooma sisäfilepihvi maistui sillekin =)  Vapaana sai vielä lönkytellä päivän mökkipihassa, kunnon juhannus Eetullakin.

Nyt vaan huomaa, että Eetulla taitaa olla viimeinen kesä. Automatka ja päivän jalottelu ottivat sen lonkille ja illalla se valitteli eikä meinannut jaksaa kävellä. Eetu onkin kyllä ainut elossa oleva siitä pentueesta ja muillakin niistä ovat juuri lonkat pettäneet . Täytyy nyt seurata tilannetta, mutta vähän pahalta näyttää. Onneksi tässä ehtii kuitenkin valmentautua ajatukseen, että Eetua ei enää olisi. Johan se on 14 vuotta ollut seuranani, mutta vielä en raaskisi luopua.

Vietellään Jussia ☺

Pieni mainostauko

Tämä ei ole maksettu mainos, halusin vain kertoa muillekin tästä mahdollisuudesta.

Tykkään laittaa lähettämiini käsitöihin mukaan myös palautusosoitteen ja käyntikortilla se käy kätevästi. Nyt huomasin parissa blogissa jutun ilmaisista käyntikorteista Easyprint sivuilla ja päätin tutkia asiaa.

Näissä on hyvä, että saa itse valita taustakuvan. Meni minullakin aikaa, kun piti kokeilla montaa vaihtoehtoa kuvaksi ja tekstiksi =) Lopulta laitoin tämän itse ottamani kuvan meidän Maijasta. Apinan ja Pepin kuvalla olisi tullut liian sekava eikä teksti olisi niin erottunut. Oikein tarkkaan jos katsoo, niin näkyy mistä tuo suDe nimi tulee =D. Jotkut sitä ovat ihmetelleet miten tuommoisen nimimerkin olen valinnut =D

Ei mennyt pitkää aikaa, kun poika oli jo oven takana paketin kanssa , eikä edes lähetyskuluja ollut maksettavana. Aikaisemmat korttini olivat Vistaprintilta, nekin ilmaisia, mutta postimaksut piti itse maksaa ja kortin malli piti valita valmiista malleista. Näistä uusista minä nyt tykkään.

Saksassa on taas Pepit ja apinat loppuneet, joten taidan viettää Juhannuksen sisällä virkkauksen merkeissä. Eipä tuonne ulos niin tee mielikään paleltumaan. Harmittaa vaan kukkaset, verenpisara ainakin kerkesin paleltumaan. Saa nähdä miten käy tomaatintaimien kanssa, vaikka olenkin niitä yöksi yrittänyt peitellä.

Hyvää Juhannusta kuitenkin kaikille. Toivotaan ettei ole lunta maassa keskikesän juhlana =)

Käsitöitä ja kirpparia

 Täytyyhän Peppien tekijällä olla teemaan sopivat sukat. Nämä tein jämälankojen lopuista kahta sukkaa yhtä aikaa, että sain langat piisaamaan.  Onkin niin mukavat neulottavat, että näitä tulee kyllä lisääkin. Millään ei raskisi lopettaa tekemistä kun mielessä pyörii jo seuraava raita.
Omissa jaloissa sukkien kuvaaminen on vaikeaa, mutta tämä keino vasta supervaikea olikin =D Hyvä etten joudu loppu elämääni kintut pystyssä makaamaan. Ei ole nivelet enää kuin nuorempana ja pitkät ähinät piti pitää ennenkuin olin taas jaloillani.

Välillä pitää itseäni kannustaa liittymällä erilaisiin tempauksiin. Minäkin olen mukana Kesäyön Hullutuksessa
Lista on jo suunniteltu ja ymppäsin mukaan muutamat sukatkin. Nämä sukat on tehty lahjaksi saadusta Kauhavan Kangas-Aitan Sukkis langasta. Ihan perusmalli, joka käy minusta parhaiten näihin liukuvärjättyihin lankoihin.

Tämän tiskirätin on tarkoitus esittää aurinkoa =D
Pipon ytimessä ja Silmukan saalistus blogeissa on Silmukan ytimessä haasteena tässä kuussa aurinko.
Tämän tein ihan puuvillalangasta ja reunan kuvioon otin mallia facebookista löytyneestä liinasta.

......

Nyt kesällä ihmiset liikkuu paljon kirppareilla, muistakaa olla tarkkana kalliimpien ostosten kanssa.

Minä löysin hyvältä näyttävän ompelukoneen kirpparireissulla, paljon erilaisia ompeleita , jokseenkin uusi ja hinta vain 40€. Kun sitä innoissani pakkasin kärryyni tuli onneksi paikalle vanhempi romaani-rouva. Sanoi että kannattaa kokeilla ensin, sillä hän on ostanut jo monta laitetta jotka on saanut sitten kantaa suoraan roskiin. Näytti vielä suunnan missä on pistorasia.

Kyllähän se kone toimi, se tikkasi ja tikkasi, tikkasi ja tikkasi, eikä lopettanut tikkaamista muuta kuin töpselin seinästä irrottamalla. Sinne jäi kone, sillä en minä ainakaan olisi osannut korjata sitä. Kyllä olisi kotona harmittanut, jos sinne asti olisin sen raahannut ja neljäkymppiä roskiin kantanut.

Olin minä niin kiitollinen sille romaani-rouvalle, että pullakahvit olisin tarjonnut jos vielä olisin hänet nähnyt.

Oma kirpparipöytä  on pöyrinyt vielä ihan kohtalaisesti, vielä en ole maksunpuolelle joutunut, vaikka enimmäkseen tavarat on semmoista 1€ hintaista. Jotenkin vaan meille on kertynyt sitä pieneksi jäänyttä vaatetta ja muuta roinaa. Ihanaa kun niistä pääsee nyt vähäsen eroon. Taidan saada vielä yhden hajoamassa olevan kirjahyllyn roskiin, niin on alkanut rakoja olemaan kirjojen välissä =D