Minilomalla

Poika haki minut yöksi mökilleen ja ihan se kävi lomasta minulle. Siellä korven keskellä ei muuta kuule kuin linnun laulua ja hyttysten ininää, ihan on kuin toiseen maailmaan saapuisi. Väkisinkin tulee heti leppoisa ja rauhallinen olo. En yhtään ihmettele, että poika ajelee melkein joka viikonloppu yli 300 km suuntaansa päästäkseen rauhoittumaan viikon stressistä.

Tytöt olivat tuoneet poninsakin lomalle mukaan. Minä vähän pelkään kyllä kaikkia hevoseläimiä.

Heti lähtöni jälkeen oli pihalle pelmahtanut nämä kaksi isoa karannutta hevosta. Tieto omistajalle lähti kyllä heti, kun isännät kävivät kehumassa kuinka hyviä ravureita nämä ovat. Vaan eipä ole täällä maalla niin tunnin tarkkaa eikä aina päivän päällekkään milloin asiat hoidetaan, hoituu kun on hoituakseen. Itse omistaja tuli hakemaan hevosensa vasta  puolenyön jälkeen. Oli siinä hesalais-miniäkin tuumannut, että on täällä maalla vaan ihmeellistä =).
Onneksi eivät hepat tulleet yhtään aikaisemmin, muuten ei minua olisi saatu mökistä ulos =)

Vaikka hevosia pelkäänkin, niin karhuja en. Iltahämärissä kerettiin käydä vähän mustikassakin alueella jossa on nähty karhu useasti. Taisi karhu pelätä enemmän meidän mölinäämme, kun ei siitä näkynyt vilaustakaan.

Yritin olla nykyaikainen ja kerätä poimurilla. Enemmän tuli roskia kuin mustikoita, mutta sain minä tuosta perattu yhden piirakallisen verran. =) Jatkossa kerään kyllä vanhaan tuttuun tyyliin ihan käsin. Jätin poimurinkin ennakkoperintönä pojalle. Eipähän voi sanoa , etteikö olis jotain äidiltään saanut =)

Suomalainen metsä se vaan osaa olla kaunis. Mitä lie heinää pieni aukio metsän keskellä, niin kauniin punertavaa että kuva oli otettava.

Toki Eetu-koiran hautakin piti käydä tarkistamassa, ( se oma tuleva hautapaikka, hihihii). Hyvällä paikalla on ja oli saanut olla ihan rauhassa metsäneläimiltä kun poika oli siihen kipannut pari kottikärryllistä hiekkaa päälle. Komensin vielä keräämään kiviäkin paikalle. Ei ole yksinäistä siellä kun mäyrän polku menee ihan haudan viertä. Vierestä taitaa mennä kauriidenkin polku, sillä ihan haudan läheltä löytyi tämmöinen sarvi. Minä sitä en olisi huomannut, mutta pojalla on sen verran nuoremmat silmät.

Kyllä tämä on selvästi mummon tyttö. Mummon varastoista löytyi lankaa ja puikot ja heti alkoi neulominen. Aamusella ehtinyt edes yöpaitaa riisua kun neulominen jatkui heti. " Kun tämä on niin mukavaa". Pääpanta tuli jo valmiiksi ja äitinsä tilasi seuraavaksi patalappuja, mutta mummolle kuulemma tehdään ensin. Tästähän mummo on oikein mielissään.

Olishan tuolla voinut olla pitempäänkin, mutta olin jättänyt kissat kotiin ilman hoitajaa. Mummo-kissa yksin sisälle ja muut pihalle. Nyt mummo-kissa seuraa minua kuin hai laivaa, enää sitä ei jätetä. Toiset tulivat sisälle vasta päivän päästä hyvin loukkaantuneen näköisinä.

Kyllä sain huomata tehneeni taas niin väärin =) 

Laiska arpoja

Oli niin laiskana tuo minun arvonta-apulaiseni, enkä viitsinyt itsekkään ruveta 100 arpalippua kirjoittamaan. Niimpä päräytettiin random orgilla numero ja kommenteista laskemisen jälkeen tulokseksi tuli Enkulin käsityöt blogin kirjoittaja.  Onneksi olkoon sinulle. Laitappa osoitetietosi mailiin sudemi@luukku.com, niin saadaan apinapariskunta kotoutettu.

Apinatehtailu jatkuu, joten sitten taas arvotaan kun seuraava sataluku tulee täyteen. Siihen kyllä kuluu aikaa rutkasti, joten jospa tässä välissä keksisi joitain muuta arvottavaa.

Kiitos osllistumisesta kaikille. Oli mukava huomata , että apinat olisivat kelvanneet useammallekin.

Kansalaistottelemattomuutta

Muutkin täällä ovat esitelleet puutarhojaan, niin jospa minäkin tämän kerran.
Minähän asun kaupungin vuokratalossa, joissa on tarkkaan määrätty mitä saa tehdä ja mitä ei. Muutamia vuosia sitten meidänkin talossa tehtiin piharemonttia jonka jälkeen kaikille tuli lappu, että nurmikon tärveleminenja kaivaminen on kiellettyä. Koko iso piha oli pelkkää nurmikkoa.

Naapuri-rouvan kanssa päätettiin, että meillä on vaikeuksia luetun ymmärtämisessä. =) Kun ei siinä suoraan puhuttu mitään kukkapenkeistä, niin mehän semmoiset pienet tehtiin. Samantien haettiin metsästä molemmille oma koivuntaimi, pari juhannusruusua ja sireeninalku. Tämä on minun koivuni ja olen siitä tosi ylpeä. Naapuri-rouva on poissa ja hänen kukkapenkkinsäkin on hävinnyt, mutta hänen koivunsa kasvaa komeana. Oman koivuni juurelle nappasin vielä entisestä anoppilasta ruusuntaimen ja on se vaan niin kaunis tuossa pihalla. Alku vuosina piti aina jomman kumman olla päivystämässä kun talonmies ajoi nurmikkoa, ettei meidän istutukset häviä samantien.

Minulla on tapana napsia siemenkotia ja juurenpalasia yleisiltä paikoilta ohi kulkiessani. Olenkin onnistunut ihan vahingossa saamaan kukkapenkkiini monivuotisia eri aikaan kukkivia kasveja, joitten nimiä en kylläkään tiedä. Nyt kukkii tämä sinikelloinen, joka on lähtenyt pienestä rautakaupan pihasta napsastusta juurenpalasta. Ikkunan alla on "hyötypuutarha". Suurissa ruukuissa kasvaa siemenestä kasvatettuja tomaatteja ja paprikoita. Ihan oven pielessä kukkii kohta vanhanaikainen "saippuakukka".
Puutarhani on ihan luomua, sillä lannotteena käytän vain pojan tuomaa hevosenkakkaa =)

Toisella puolella ovea on "oleilupuutarha".Nurkassa kasvaa raparperi, ruukuissa tilliä, ruohosipulia ja minttua. Tällä puolella on myös kukkia ja nyt kukkii pystyssä töröttävä Ukonhattu. Krassi ei ole vielä noussut ritilään, mutta antaa suojaa ikkunaan kasvettuaan.

Yleensä pöydällä istuu 1-2 kissaa, mutta nyt niiden puuttuessa laitoin siihen viimeksi tekemäni kettutytön. Pihalla nököttää myös enkelini. Ostin sen 5 vuotta sitten kirpparilta sairastuttuani syöpään ja sanoin lapsille että tässä on sitten hautakivi varulta valmiina, muuta ei tarvitse  ostaa.=) Onneksi sitä ei vielä tarvittu, mutta ompahan nyt sitten valmiina.
 En minä halua makaamaan minnekkään hautuumaalle ison paaden alle. Minut pitää kaataa tuhkana metsään koiran haudan päälle ja tämä enkeli siihen päälle muistoksi. Lapset ei tahdo uskoa että olen tosissani, mutta näin minä vaan haluan.=)

Ei tässä kuitenkaan vielä mihinkään metsään jouda, käsitöitä pitää tehdä ensin paljon lisää =)
Sukkia on vaan niin mukava neuloa, että minäkin parit tein vajaista 7-veikka keristä. Alemmat on n.s. "räsymattosukat". Niitä vasta mukava onkin tehdä kun ei yhtään tiedä mimmoset raidat syntyy. Näissä on kahta ikivanhaa raidallista 7-veikkaa ja lisänä kolmatta yksiväristä.

Täytyy kuitenkin jatkaa taas apinalinjalla. Viimeinen paketti Saksaan viipyi postissa yli kuukauden ja meinasin jo hermostua. Apinat alkoivat kuitenkin heti tehdä kauppansa, joten lisää vaan tekemään =)

Pikku-apinat

Sain valmiiksi arvontavoitoksi tarkoitetut pikku-apinat ja arvontaanhan pääsi osallistumaan kommentoimalla tänne.

Tervetuloa kesä

Tytöt huomautti, että mummolla on vieläkin joulukranssi ovessa. Ilmankos tuo kesä ei vielä arvannut tullakkaan tänne.

Nyt on tilanne korjattu. Maalasin huonon vanhan kranssin valkoiseksi ja kirpparilta pari kynttilämansettia pitsin pätkällä sidottuna kiinni.  Johan tuli romanttinen ja tarpeeksi kesäinen ovikranssi vähällä vaivalla. Alempi väreihin sopiva kissakyltti on lahja samaisilta pojantytöiltä.

Nyt voi kesä tulla. Nimeä ei minulla ovessa ole, mutta jos tämmöinen osuu silmiin, niin sisälle vaan, tervetuloa.

Nyt on pakko taas esitellä uusin kirpparilöytö, vanerinen enkeli-sätkynukke. Eipä ole moista ennen eteeni sattunut. Kun hintakaan ei mennyt yli budjettini, niin olihan se ostettava. Ai paljonko maksoi, no peräti 20 senttiä =)

Oma apu, paras apu

Niska- ja olkapääsärky on jatkunut aina vaan, mutta en siltikään halua lähteä kaupunkiin koko päiväksi jonottamaan lääkäriin pääsyä. Vanhastaan tiedän, että siellä vaan pistetään kortisoonipiikki olkapäähän ja määrätään särkylääkettä. Ei kiitos enää. Olen työvuosina saanut noita kortisoonipiikkejä niin paljon selkääni ja hartioihin, että selkä on täynnä pysyviä mustelmia.

Pääsin miniän kyydissä kaupunkiin halpakauppaan asioille ja siellä osui silmiini hevospalsamia. Olen kuullut joskus, että urheilijat käyttävät tätä lihas- ja nivelkipuihin. Miniä osti tätä hevoselleen ja kun suuri purkki maksoi alle 4€, niin minähän ostiin myös kokeeksi itselleni.

Johan alkoi helpottamaan. Tätä kun vetelen niskoihini niin niskajumi helpottaa ja särky vähenee. Mennen tulle voittaa apteekin kipugeelit. Kai se on niin, että isolla ihmisellä on oltava kunnon aineet. Kun se kerran auttaa hevosellakin, niin toki piisaa minullekin =D

Ampiaiskesä ?

Eipä ole pahemmin ampiaisia näkynyt tänä kesänä ainakaan meidän pihassa. Ihan ilman mallia jouduin nämäkin tekemään, jos niitä nyt ampiaisiksi tunnistaa. Tytär vaati, että amppareilla pitää olla piikki pyllyssä, mutta jätin pois kun tuli niin tökerön näköiset =) Saa nyt nähdä kelpaako tilaajalle, sain kuitenkin käytettyä vanhaa keltaista lankaa pois.

Oli niin rentouttavaa välillä kutoa perussukkaa, ihan vaan 7-veikka langoista. Vihreät osat sointuvat kyllä luonnossa ihan hyvin tähän raitalankaan, kamera vaan vääristää värit kummasti. Pikkuinen kettutyttökin ottaa rennosti niinä päivinä kun sattuu aurinko paistamaan.

Neuloessa olkapääni kipeytyi entisestäänkin, joutuukohan tässä kohta pitämään taukoa. Kaupunkiin asti en viitsisi lääkäriin lähteä ja omalle paikkakunnalle se tulee vasta lokakuussa.......jos tulee.

Jottei apinatehdas hyytyisi, niin pitihän minun lankoja tilata nyt kun halvalla saa. Dropsin puuvillalangat ovat tässä kuussa 35% alennuksessa ja minäkin tilasin Muscattia melkein kolme kiloa . Kyllä näistä taas muutaman apinan virkkaa =) Harmi vaan kun ei kaikkia haluamiani värejä ollut saatavilla.

Minuahan se taas onnisti.=) Pitkään aikaa en ole osallistunut lehtien kilpailuihin, mutta nyt laitoin kuvan kesälaukustani ET-lehden laukkukilpailuun. Minullehan sieltä voitto kapsahti ja sain tämän hienon Guessin laukun. No, onhan se vähän turhan nuorekas minulle, eikä sinne edes mahdu muun romppeen sekaan enää käsityötä. Ajattelinkin ilahduttaa tällä jotain suvun nuoremmista naisista, eiköhän sieltä ottaja löydy =)

Prusiluskalta tuli kirje , josta löytyi näin kaunis kortti ja "Hand knitted" kangasnauhaa. Nauhan säilytän joulunalustöihin =) Tuleepahan töistä hienomman näköisiä kun esim. huivin reunaan ompelee tämmöisen merkin. Kiitos Prusiluska, tätä meinaan käyttää vain niihin "vähän parempii" töihin =)

Minulle on tainnut kehittyä pakkoneuroosi =) Kun tunnen itseni yksinäiseksi, menen nettiin tilaamaan lankaa. Nyt kun tytär lähti taas pois, olen tällä viikolla tilannut noitten puuvillalankojen lisäksi ihan tarpeettomia lankoja Facebookin ryhmistä kahdelta ihmiseltä. Voivoi, tästä tavasta olis päästävä eroon ennen kuin hukun lankoihin.

500.

Tilaustyönä tekemäni laivapoika on 500. virkkaamani apina. 

Sehän oliskin sitten taas arvonnan aika.

Tällä kertaa arvon yhdelle pienemmän apina-pariskunnan ja arvontapäivä voisi olla vaikkapa 26.7.

Jokainen tähän postaukseen merkkinsä jättänyt saa yhden arvan, kuten tavallista =)

Onnea arvontaan.

Parasta kesä-aikaa

Tulihan se kesä sieltä, kun jaksoi odottaa. Vielä on ihanan lämmintä eikä liika kuumuus haittaa. Tämän lämpimämpää en toivokkaan, mutta helle-aaltoahan ne ovat lupailleet. Sitten käy olo jo tuskalliseksi.

Äiti ja tytär nauttivat lämmöstä vanhalla puutarhapöydällä. Siinä on lämmin ja turvallinen makoilla. Iltaisin on alkanut suuri supi pyörimään pihassa ja minä sitä hätistelen pois. Pelkään että se käy vielä kissojeni kimppuun.

Pitkällisten sateiden takia kylän uimaranta on saastunut, jätevesikaivot ovat tulvineet yli ja vedessä on sitä itseään. Minua se ei haittaa, kun en osaa uidakkaan, mutta lapsille se on harmillista. Onneksi on noita muitakin uimapaikkoja lähistöllä, joten eivät ihan ilman uimista joudu kesäänsä viettämään. Olishan se kyllä mukava itsekkin käydä välillä kastautumassa.

Minä olen virkkaillut näitä tavallisia niin että toinen käsivarsi ja olkapää ovat kipeytyneet kunnolla. Ostin tänään kokeeksi apteekista kipugeeliä ja sehän tuntuukin tepsivän. Hyvä ettei tarvitse kaikkia myrkkyjä vatsan kautta ottaa.

Kirpparin kautta sain tilauksen virkatuista ampiaisista. Miten voikin joku ajatus niin tökkiä. Jonkinlaista ideaa minulla jo on, mutta väkisin ideoiminen ei kyllä ole mitenkään mukavaa. " Ei kukkokaan käskien laula". Paljon kivempi, kun saa ottaa langan käteen ja alkaa miettiä mitä siitä syntyisi. Näitä tuttuja hahmoja tekee mieluummin, sillä samalla voi katsoa vaikka telkkaria ja ajatella ihan muita ajatuksia.

Tyttären vierailu vierähti pari viikkoiseksi ja mukavaa on kun on juttu- ja haliseuraa kotona. Mukava on kyllä palata taas omaan rauhaankin. Saa syödä ja nukkua silloin kun siltä tuntuu muista välittämättä.