Punkkipyydys

Pernu on melkonen punkkipyydys. Ei noissa muissa kissoissa ole ollenkaan niin usein punkkeja, mutta Pernu tuo niitä jatkuvasti.....ja paljon. Viime kesänä kerran napsittiin siitä kerralla 23 punkkia, se on ennätys. Tuolla se rymyää pusikoissa ja sieltä suoraan minun sänkyyni punkkeja pudottelemaan. Harva se päivä saan napsia omalta iholtani pieniä punkkeja ja välillä useammankin. Onneksi ne kutittaa sen verran kulkiessaan että ( luultavasti) olen huomannut kaikki. Joka ilta on ensin sänkysyyni ja sitten peilin edessä pyörähtely ja siitä huolimatta ne ehtii iskeä minuunkin kyntensä. Onneksi talvi tuo sentään helpotuksen tähän vaivaan =)

Aika moni oli kipeenä juhannuksen jälkeen, niin minäkin. Minulla vaan ei ollut krapula, vaan iski oikein kunnon kesäflunssa. Taitaa olla peruskunto aika pohjalukemissa, kun ihan sänkyyn kaatoi ueammaksi päiväksi pienen kuumeen kanssa. Onneksi oli tytär kotona ja autteli koiran ulkoilutuksessa. Tytär lähti jo, mutta minullakin on pärskiminen jo vähentynyt niin, että eiköhän tästä hengissä selvitä taas. =D

Armas vaan taisi masentua taas tyttären täällä olosta, ainakin siihen tyyliin alkoi pissanhaju levitä taas nurkkiin. Moni muu olisi jo luovuttanut tuommoisen kissan kanssa ja kyllä alkaa kohta olla minullakin sietoraja ylitettynä. Toisaalta osaa se olla niin suloinenkin. Enkä minä osaa viedä tervettä kissaa lopetettavaksi ihan vaan pahojen tapojen takia. Toivottavasti sylihoito tepsii vieläkin ja saadaan raikkaammat tuoksut kämppään =D

Apua

Osaako joku neuvoa, miksi minulla ei näy lukulistalla kuin yksi ainoa päivitys. Eikä lataa lisää vaikka kuinka odottelee. Pitääkö minun nyt siirtää kaikki 500 blogia tuohon sivupalkkiin, että näen milloin joku on kirjoittanut jotakin. Ärsyttävää.

Juhannus täällä meni niin kuin monella muullakin, sisällä käsitöiden parissa. Sain viimmesteltyä nämä neljä apinaa ja aloitettua monta uutta.

Luulin että joudun olemaan juhannuksen yksin, mutta lapset yllättivät mukavasti.
 Tytär oli muuttanut mielensä ja tulikin äidin seuraksi jo torstai-iltana. Paljon kivempaa kun on juttukaveri kotosalla.
Poika soitti lauantaina , että hän tulee hakenmaan  meidät mökille syömään.
Siellä oli miniä laittanut pöydän nätiksi ja yhdessä miniä ja poika laittelivat semmoiset herkkuruoat, että empä ole aikoihin saanutkaan. Molemmat kun ovat aikaisemmin olleet kokkeja ammatiltaan, niin herkkuja syntyy ja ruokalajeja on monenlaista eturuoasta jälkiruokaan. Nam, kyllä kelpasi natustella.

Ainut huolenaihe oli Eetu. Sille ei ole ruoka nykyään maittanut, mutta kyllä miniän tarjooma sisäfilepihvi maistui sillekin =)  Vapaana sai vielä lönkytellä päivän mökkipihassa, kunnon juhannus Eetullakin.

Nyt vaan huomaa, että Eetulla taitaa olla viimeinen kesä. Automatka ja päivän jalottelu ottivat sen lonkille ja illalla se valitteli eikä meinannut jaksaa kävellä. Eetu onkin kyllä ainut elossa oleva siitä pentueesta ja muillakin niistä ovat juuri lonkat pettäneet . Täytyy nyt seurata tilannetta, mutta vähän pahalta näyttää. Onneksi tässä ehtii kuitenkin valmentautua ajatukseen, että Eetua ei enää olisi. Johan se on 14 vuotta ollut seuranani, mutta vielä en raaskisi luopua.

Vietellään Jussia ☺

Pieni mainostauko

Tämä ei ole maksettu mainos, halusin vain kertoa muillekin tästä mahdollisuudesta.

Tykkään laittaa lähettämiini käsitöihin mukaan myös palautusosoitteen ja käyntikortilla se käy kätevästi. Nyt huomasin parissa blogissa jutun ilmaisista käyntikorteista Easyprint sivuilla ja päätin tutkia asiaa.

Näissä on hyvä, että saa itse valita taustakuvan. Meni minullakin aikaa, kun piti kokeilla montaa vaihtoehtoa kuvaksi ja tekstiksi =) Lopulta laitoin tämän itse ottamani kuvan meidän Maijasta. Apinan ja Pepin kuvalla olisi tullut liian sekava eikä teksti olisi niin erottunut. Oikein tarkkaan jos katsoo, niin näkyy mistä tuo suDe nimi tulee =D. Jotkut sitä ovat ihmetelleet miten tuommoisen nimimerkin olen valinnut =D

Ei mennyt pitkää aikaa, kun poika oli jo oven takana paketin kanssa , eikä edes lähetyskuluja ollut maksettavana. Aikaisemmat korttini olivat Vistaprintilta, nekin ilmaisia, mutta postimaksut piti itse maksaa ja kortin malli piti valita valmiista malleista. Näistä uusista minä nyt tykkään.

Saksassa on taas Pepit ja apinat loppuneet, joten taidan viettää Juhannuksen sisällä virkkauksen merkeissä. Eipä tuonne ulos niin tee mielikään paleltumaan. Harmittaa vaan kukkaset, verenpisara ainakin kerkesin paleltumaan. Saa nähdä miten käy tomaatintaimien kanssa, vaikka olenkin niitä yöksi yrittänyt peitellä.

Hyvää Juhannusta kuitenkin kaikille. Toivotaan ettei ole lunta maassa keskikesän juhlana =)

Käsitöitä ja kirpparia

 Täytyyhän Peppien tekijällä olla teemaan sopivat sukat. Nämä tein jämälankojen lopuista kahta sukkaa yhtä aikaa, että sain langat piisaamaan.  Onkin niin mukavat neulottavat, että näitä tulee kyllä lisääkin. Millään ei raskisi lopettaa tekemistä kun mielessä pyörii jo seuraava raita.
Omissa jaloissa sukkien kuvaaminen on vaikeaa, mutta tämä keino vasta supervaikea olikin =D Hyvä etten joudu loppu elämääni kintut pystyssä makaamaan. Ei ole nivelet enää kuin nuorempana ja pitkät ähinät piti pitää ennenkuin olin taas jaloillani.

Välillä pitää itseäni kannustaa liittymällä erilaisiin tempauksiin. Minäkin olen mukana Kesäyön Hullutuksessa
Lista on jo suunniteltu ja ymppäsin mukaan muutamat sukatkin. Nämä sukat on tehty lahjaksi saadusta Kauhavan Kangas-Aitan Sukkis langasta. Ihan perusmalli, joka käy minusta parhaiten näihin liukuvärjättyihin lankoihin.

Tämän tiskirätin on tarkoitus esittää aurinkoa =D
Pipon ytimessä ja Silmukan saalistus blogeissa on Silmukan ytimessä haasteena tässä kuussa aurinko.
Tämän tein ihan puuvillalangasta ja reunan kuvioon otin mallia facebookista löytyneestä liinasta.

......

Nyt kesällä ihmiset liikkuu paljon kirppareilla, muistakaa olla tarkkana kalliimpien ostosten kanssa.

Minä löysin hyvältä näyttävän ompelukoneen kirpparireissulla, paljon erilaisia ompeleita , jokseenkin uusi ja hinta vain 40€. Kun sitä innoissani pakkasin kärryyni tuli onneksi paikalle vanhempi romaani-rouva. Sanoi että kannattaa kokeilla ensin, sillä hän on ostanut jo monta laitetta jotka on saanut sitten kantaa suoraan roskiin. Näytti vielä suunnan missä on pistorasia.

Kyllähän se kone toimi, se tikkasi ja tikkasi, tikkasi ja tikkasi, eikä lopettanut tikkaamista muuta kuin töpselin seinästä irrottamalla. Sinne jäi kone, sillä en minä ainakaan olisi osannut korjata sitä. Kyllä olisi kotona harmittanut, jos sinne asti olisin sen raahannut ja neljäkymppiä roskiin kantanut.

Olin minä niin kiitollinen sille romaani-rouvalle, että pullakahvit olisin tarjonnut jos vielä olisin hänet nähnyt.

Oma kirpparipöytä  on pöyrinyt vielä ihan kohtalaisesti, vielä en ole maksunpuolelle joutunut, vaikka enimmäkseen tavarat on semmoista 1€ hintaista. Jotenkin vaan meille on kertynyt sitä pieneksi jäänyttä vaatetta ja muuta roinaa. Ihanaa kun niistä pääsee nyt vähäsen eroon. Taidan saada vielä yhden hajoamassa olevan kirjahyllyn roskiin, niin on alkanut rakoja olemaan kirjojen välissä =D

Joka toiselle kuoppaa kaivaa......

.....joka toiselle ei.

Eetu ainakin kaivoi makuukuoppansa ihan rappusen eteen. Toivottavasti siihen ei nyt kukaan sitten lankea.

Minäpä olinkin eilen seuraamassa kansallisia kouluratsastukilpailuja jotka olivat tässä lähistöllä. Pojan tytär tuli osallistumaan niihin ja yöpyi miniän kanssa mummolassa. Pariin vuoteen ei olekkaan tavattu, joten oli sitäkin mukavampi kun tulivat.

Tuossa oikealla on se Mummon Oma Mussu ♥

Oli siellä vaan hienoja hevosia ja sirpakoita tyttöjä. En olekkaan tiennyt, että hevonenkin voi olla niin kaunis eläin, vaikka kyllä minä niitä pelkään siltikin vielä =D Nämä kuvassa ovat poneja, vaikka minä kyllä luulisin noitakin hevosiksi =)

Tällä kertaa ei tyttö sijoittunut, mutta monta kertaa on saanut nousta jo palkintopallille. Niin on henkeen ja vereen hevostyttö ja taitaa tulevaisuuden ammattikin liittyä hevosiin. No, aikaa on vielä, sillä ikää on vasta 14v.

Sitten ekovinkki =)
Ostin kirpparilta halvalla oikein mustuneen ja ränstyneen kupari-amppelin. Netistä löysin sitten ihmeellisen kuparinkirkastuskeinon. Sivelin ensin vanhaksi menneellä ketsupilla koko astian. Jonkun ajan kuluttua sitten hieroin kevyesti pesusienellä ja pesin lopuksi ihan tavallisesti. Näin kirkas ja hieno siitä sitten tuli. Innostuin niin, että täytyy etsiä löytyiskö muita kupariesineitä ketsuppikäsittelyyn =D
Armas kerkesi vähän herkutella kasvilla, mutta eiköhän se siitä vielä virkene.

Hellettä

Kyllä täällä kunnossa ollaan, vaikkei olekkaan tullut kirjoiteltua.
Ei näillä helteillä jaksa hötkyillä, vaan on otettava rennosti. Kuvan nappasin facebookista eikä harmainta aavistusta alkuperästä =)

Pari apinaneitoa sain tehtyä kuitenkin, kun halusivat ostaa synttärilahjaksi pienelle tytölle. Täytyy aina tehdä useampia että on mistä valita.

Käsityö-aloituksia onkin sitten tehty joka päivä, sillä huomasin viime tingassa KYH 2014 tempauksen. Ehdimpäs kuitenkin ilmottautua mukaan. Nyt sitten meinaan saada 20 pientä työtä valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä.

Tämä minun Mausuni se vaan on niin hassu kissa. Näköjään joka kesä se häipyy noin 4 kuukaudeksi ja tulee syksyllä takaisin. Oikea kesälomareissaaja.
Tänä vuonnakin se häipyi reissuilleen, vaan kun tuli välillä ne kylmät päivät, niin Mausu erehtyi, luuli että nyt se syksy tuli jo. Kiltisti tuli kotiin lämpimään. Vaan annas olla kun helteet palasi, niin Mausukin häipyi taas. En ole tänä kesänä edes huolissani, kyllä se tulee syksyllä taas takaisin kotiin, lomalainen =D