Tyttö-trio

Viime aikoina on ehkä vaikuttanut, että apinoiden syntyvyys on laskusuunnassa. Ei,ei, niitä on tulossa lisää koko ajan. Tämä tyttö-trio on viimeksi tulleita.
Välillä pitäisi kai tehdä muitakin aloitettuja töitä, joita on päässyt  kertymään jo muutamia kymmeniä. Uuden aloittaminen vaan on aina niin mukavaa ja kun isnpiraatio iskee, niin hetihän sitä pitää ruveta toteuttamaan. Kyjytkin tuli kaikki aloitettua, mutta suurin osa taitaa jäädä kesken. Tulipa sitten ilmottauduttua Lapaskuuhunkin, kun tuli uusi idea päähän.
Voi kun ehtisi tekemään kaiken , mitä päässä pyörii.

Anis ja Iisoppi

Aikoinaan koulussa eläin- ja kasvioppi olivat laskennon lisäksi lempiaineitani. Olinpa aika hyväkin niissä. No, ne oli niitä aikoja. Nykyään hyvä kun erotan variksen varpusesta. Oletteko muuten huomanneet, kuinka varpuset on vähentyneet. Silloin lapsuudessa niitä oli kaikkialla ja paljon. Nykyään tosi harvoin näkee.

Sen verran kuitenkin on muistissa, että kun Prusiluska järjesti arvauskilpailun, niin ensimmäisenä tunnistin valkoisen maitohorsman. ( Piti kyllä netistä tarkistella ensin kuvia ). Palkinnoksi sain tämän Anis ja Iisoppi kirjan.
Mielenkiintoinen kirja, olen sitä jo kovasti selaillut. Esim. kukkapenkissäni kasvaa mehitähteä. Nytpä tiedän, että sitä voi käyttää palovammojen ja itikanpuremien hoitoon, sekä salaattiin m.m. Ihan uutta tietoa tuokin minulle. Kirjassa on paljon muutakin jännää tietoa kasvien käytöstä. Ensi kesään mennessä minusta tuleekin melkoinen poppamies, eikä meidän pihassa saa mikään kasvi kasvaa rauhassa :)

Kiitos Prusiluskalle, kirja tuli ihan oikeaan osoitteeseen. Ei jää kirjahyllyyn homehtumaan, vaan tulee luettua tarkkaan.  

Ensimmäinen joululahja

Enää 60 yötä jouluun, huhhei.
Minulla on tapana varmistaa joululahjan saantini ostamalla lahja minulta-minulle :) Saampahan ainakin yhden paketin, vaikka joulupukki olisi mitä mieltä kiltteydestäni :) Empä malttanut odottaa jouluun asti, vaan avasin paketin nyt jo. Mitähän se Pukki siitä tuumaa.
Keväällä sitten, kun on enemmän aikaa, alkaa näkymään koirantekeleitä täällä minun blogissani.
Kannattaa muuten vertailla hintoja nettikirjakaupoissa. Halvimman ja kalleimman hintaero oli noin 10€.
En nyt ala mainostamaan ketään erityisesti, mutta minä maksoin tästä alle 20€ postimaksuineen.
Pikkuhiljaa pitäisi kai alkaa miettimään lahjoja muillekin, eikä vain itselle :) 

Lemmenviemää-sukat

Lemmenviemää-sarjaa "täytyy" seurata joka päivä, mutta samalla käsillä pitää olla jotain tehtävää. Nämä sukat on neulottu pelkästään kyseistä sarjaa katsoessani, siitä nimi sukille. Lanka on 7-veikkaa ja kuviona prinsessaneule. Seuraavat Lemmenviemää-sukatkin on jo aloitettu, mutta seuraavat ovat miehelle. 

Eetu sai taas naapurilta lihaisan hirvenluun ja minä onneton jätin sen haisevan verisen jötikän pihalle. Tässä näette sitten seurauksen. Maija-kissaakin ihan pelotti. Naapurista olivat kuvanneet ja laittaneet Yuo tubeen, että muutkin pääsevät ihailemaan minun piha-idylliäni, höh. Nyt luunjämät on turvallisesti sisällä vaalean maton päällä ja sen näköistä on jälkikin. Taas menee matto vaihtoon.

Tytär viihtyi loman ajan kotona, mutta huomenna hän lähtee taas takaisin omaan kämppäänsä. Sitten on minullakin taas aikaa enemmän käsitöille ja Eetun sotkujen siivoamiseen :)

Simon`s Cat

Kyllä huomaa, että tämän piirtäjällä on tosiaan kissa kotona :) Video  ja lisää saman piirtäjän mainioita videoita löytyy You Tubesta. Äänet päälle ja nauttimaan :)

Peikonlehti-haaste

Olivia pisti tämmöisen Peikonlehtitunnustuksen, johon kuuluu haaste kertoa itsestään kahdeksan sattunnaista uutta juttua. Tämä tuntui niin koukuttavalta, että otan mielelläni vastaan, kiitos. 

1. Sain piiskaa vielä 15 vuotiaana (remmillä kintuille). Isä oli ankara kasvattaja, joka ei kaihtanut ruumiillista kuritusta, mutta sehän oli aika tavallista vielä siihen aikaan. Rehellisesti sanottuna, joskus tuntuu, että pieni piiskan ripaus joillekin lapsille nykyäänkin ei tekis ollenkaan pahaa. Minun piiskansaamiseni loppui siihen, että karkasin kotoa , lopullisesti.

2. Tein työtä, jota inhosin , yli 30 vuotta. Lopputiliä ei uskaltanut ottaa, kun aina oli lapsi elätettävänä Lopulta minut potkittiin pois nuorempien tieltä. Nyt uskaltaa jo tunnustaa, että olin tosi helpottunut että toiset tekivät sen päätöksen puolestani. Nyt on paljon mukavampaa, kun saa olla kotona ja tehdä käsitöitä.

3. Minulla ei ole koskaa ollut autoa, ei taloa, eikä rahaa tilillä, hihihi. Kaikki ylijäänyt raha on kulunut matkusteluun ja kyllä minä olenkin matkustellut ja raahannut lapsiani maailmalle. Minusta se on pääomaa, jota kukaan ei voi minulta pois ottaa, ei verottaja, eikä ulosottomies :)Henkinen pääoma on paljon parempaa, kuin pankissa homehtuva, ainakin minun mielestäni :)

4. Nuorena olin kovasti Hippi-tyttö (ilman huumausaineita). Jonkin verran siitä ajatusmaailmasta on säilynyt tänne vanhuusvuosillekin.  Olisin silloin halunnut liittyä johonkin hippi-yhteisöön, mutta nyt olen ihan tyytyväinen "koti-hippi" :)

5. Minulla on kaksi lasta, poika ja tyttö, joiden ikäero on 21 vuotta.

Kun olin laitoksella tyttöä hakemassa ja poika tuli pikkusiskoa katsomaan, niin eräskin äiti sanoi että ompa sulla nuori mies, hihihi :)

6. Olen lihonut 40 vuoden aikana 75 kiloa!!!!! Saavutus sekin. Todistaa ainakin, että ruokaa on aina piisannut :)

7. Nukun nykyään päikkärit joka päivä klo 15-18. Minkä sille voi, että aina väsyttää. Herätyskello on soimassa, että herään katsomaan Lemmenviemää, johon olen jäänyt koukkuun. Täytyyhän minun katsoa, mitä se ilkeä Cosima-täti seuraavaksi keksii :)

8. Lopuksi suuri rakkauteni, Istanbul. Sen yölliset valot ja tuoksut saavat minut aivan hurmoksiin. Rauhassa voi kulkea ilman että kuulee sanaakaan suomenkieltä. Sieltä on myöskin hyvin romanttisia muistoja, oijoijoi. Tyttärenkin raahasin sinne jo kolme kuukautisena isäänsä tapaamaan.

Kyllä minä vielä saan rahat kasaan, että pääsen sinne  käymään, ainakin sitten oikealla eläkkeellä.

.......

Tämä haaste pitäisi nyt jakaa toisille ja minä ajattelin kiusata tällä vain paria, Mayo ja Villikissa. Ottakaa tai jättäkää, päätös on teidän

Ei liene yllätys

 Niin, ei varmaan kovin iso yllätys, että olen voittanut arvonnassa. Kieltämättä minulla on ollut satumaista tuuria näissä. Olivian arvonnasta sain kaksi kaunista Pentikin tyynynliinaa. Kiitos Olivia.

...
Sain Eeva-mummolta ja Mammutilta viestiä, että he eivät olleet päässeet sivuilleni. Kiitos huomaavaisuudesta molemmille, osasin ruveta korjaamaan vikaa.
 Ensin tietenkin säikähdin, että on joku virus tullut. Hätäpäissäni poistelin huomattavan määrän seuraamiani ulkolaisia blogeja, samoin pois kaikki vilkkuvat kuvat. Seuraavaksi pois joitain uusia ohjelmapäivityksiä. Sitten vasta menin juttelemaan tutun tietokone-korjaajan kanssa. Hän rauhoitteli, että kyse ei ollut viruksesta eikä mistään vastaavasta. Ilmeisesti minulla vaan oli joku ohjelma asennettuna, jota toisten tiukemmat suoja-asetukset pitivät haitta-ohjelmana.
Nyt on  sekä Eeva-mummo, että Mammutti taas päässeet blogiini. Onnistuin näköjään summassa poistamaan sen ongelmia tuottaneen :) 

HÄN luulee olevansa ihminen.Heti kun silmä välttää on makaamassa minun paikallani sängyssä.
 Harmi vaan, että hänelle on iän myötä tullut myös se vanhojen ukkojen vaiva, eli alapää falskaa jonkun verran. Lakanoita saa olla vaihtamassa vähän väliä, kun on Eetulta vähän lirahtanut :(
Kuorsaamisen lisäksi hän on ruvennut piereskelemään.  Välillä herään yöllä, kun nenään tulee niin kamala lemu. Tuntuu, että ei voi hengittää siinä hajussa.
Vaan eihän tuota voi vielä ruveta hävittämäänkään, kun muuten on terve. Minkäs sille voi, että vanhuus tuo vaivoja  tullessaan itse kullekkin :) Oispa se , jos minunkin omaiseni sanoisivat, että on tuo muori varmaan lopetettava, kun se on tullut jo niin vanhaksi. Hihi.

Koukkukätinen

Nyt minä olen oikein urakoinut virkkauksia ja kaikki muut hommat on saaneet jäädä. Tuntuu, että kuokku on jo kasvanut käteen kiinni.

 Yhteensä kymmenen uutta apinaa on nähnyt päivänvalon.

Samatien kaksi uutta Peppiäkin.
Kaikki nämä lähtevät Saksan lapsia leikityttämään. Siellä alkaakin joulumyynti jo tämän kuun puolivälissä, turhan aikaisin minun mielestäni.
.....
Tytärkin tulee viikon päästä kotia syyslomalle. Jostain kumman syystä hänen huoneensa on muuttunut varastoksi.Kukahan sen on mahtanut sotkea :) Sitä pitäisi kai ehtiä vähän siivota, ettei äidin tarvitse hävetä silmiä päästään :)
.....
Virkkaaminen on kuitenkin etusijalla edelleenkin, sillä niin monta monta apinaa on vielä tekemättä.

Sulahopsulahei sulahopsansaa

 Apinalauma on kasvanut jo niin isoksi, että tarvitsee kaitsijan.
 Apuun riensi itse Peppi Pitkätossu, hopsansaa. Malli on taas tuolta omien korvien välistä, enkä ole vielä oikein tyytyväinen siihen. Vaatii lisää kehittelyä. Näitä taitaa vielä muutama tulla ennen joulua.

Keskeneräisiä töitä on pilvin pimein, mutta kun eteen osuu hyvä malli, niin taas on uusi laitettava alulleen.
Sirpa Silmukat solmussa blogissa on suunnitellut ja tehnyt niin kauniin tuubikaulurin, että täytyyhän minunkin sitä kokeilla. Olen sopivaa mallia jo vähän aikaa etsinyt ja tämä on mielestäni mukavan simppeli ja kaunis. Sirpan tekemä on tosi kaunis, saas nähdä minkälainen tästä sitten tulee.