Tuli luvattua ystävälle Molla-Maija jouluksi, joten eihän siinä auttanut kuin kaivaa vanha ompelukoneen rämä nurkasta ja alkaa ompelemaan. Siitä onkin jo useampi vuosikymmen, kun olen viimeksi Molla-Maijaa tehnyt.
Käytin kaavana
ET-lehden kaavaa, jota suurensin ihan vapaalla kädellä. Minun Maijalleni tuli ihme puikula pää. Yritin korjata sitä virkkaamalla ensin patalakin päähän, johon sitten ompelin hiukset kiinni. Huomattavasti helpompi tapa minusta ommella hiukset virkattuun pohjaan, kuin suoraan nuken kankaaseen.
Kuten asiaan kuuluu, niin Maija on tehty melkein kokonaan kierrätyskankaista. Mekkoon sain käytettyä valmista puseron nappilistaa ja helmapäärmekin oli valmiina. Nopeutti työtä melkoisesti.
Ei ole kone-ompelu minun juttuni ei. Kyllä sen taas huomasi, mutta Molla saa kelvata tämmöisenään.
Apinoita ja Peppejäkin on taas muutama valmistunut, vaikka meinasinkin etten tänä vuonna enää niitä tee. Ihan tutun ihmisen pyynnöstä on vaikea kieltäytyä. Nyt olen kyllä sanonut jo kaikille, että ennen joulua en enää muille tee, itselle ainoastaan.
Omat sukulaiset saavat tänä jouluna tyytyä pelkkiin lupauksiin sukista ja muista käsitöistä, nyt loppui aika kesken. =)
Eetu sai jo oman joululahjansa, kun naapurin metsästäjä-mies toi säkillisen hirvenluita.
Olishan ne Eetulle maistuneet, mutta huomasin jo parin päivän päästä, että vanhan reppanan maha ei niitä enää kestä. Liha on sen verran voimakasta, että vaikka yritin keittääkin luita, niin kaikki tuli ulos oksennuksena. Eihän siinä auta muu kuin kantaa lahja roskikseen.
Nyt on kaupan purkkiruoalla oltu muutama päivä ja ruoka pysyy taas sisällä.
Jouluhommat on minulla vielä ihan suunnitteluvaiheessa, mutta teen sen minkä ehdin ja loput saa jäädä tekemättä. Turha roina kaappeihin ja pönkkä oven eteen, ettei kaikki tursua lattialle =D