Tästä minä tykkään

Minä se onnistuin voittamaan Kyhäilyssä Matonkuteen lahjoittaman palkinnon ja tykkään siitä tosi paljon. Nykyään ei tule juuri käytettyä koruja, mutta tämä on juuri minun tyyppiseni koru. Matonkude on sen itse valmistanut ja se on kuin tehty tuohon minun "parempaan-puseroon". Pieni mukava väripilkku muuten yksiväriseen vaatteeseen. Kiitos oikein, oikein paljon. Olen aidosti mielissäni tästä.

Koska tuli liityttyä Kyjyyn, niin pitäähän noita aloituksiakin tehdä. Miten niin pitää, minustahan on mukava aina vaan aloittaa uusia töitä, vaikka nurkat on ennestäänkin täynnä keskeneräisiä ;) Tänä vuonna yritän olla viisaampi kuin viime vuonna ja aloittelenkin vain semmoisia, joita tiedän että on tehtävä valmiiksi  ennen joulua :) Siispä:

1. Sukat Tuomas-langasta
2. Sukat Fabelista
3. Peppi Pitkätossu 
4. Peppi Pitkätossu 
5. Apina
6. Jämälanka-sukat
7. Sukat "Homeiset mustikat"

Ei turhan kunnianhimoista, mutta ainakin toteutettavissa ennen joulua =)

Mini-loma

Nyt oli mummollakin kesäntuntua, kun poika haki meidät Eetun kanssa päiväksi  mökilleen. Pojantyttären ja Eetun jälleen-näkeminen on aina niin riemuisa.

Kaksi poniakin oli Helsingistä tuotu kesälomalle tänne Keski-Suomeen. Siinähän sitä on tytöillä tekemistä, ettei käy aika pitkäksi kuukauden aikana.
Ensin pelättiin, että mitenkähän Eetu ja ponit tulevat toimeen keskenään.
Ponithan tuli heti haistelemaan uutta tulokasta, mutta Eetupa vetäytyikin taaksepäin. Pelkäsi isoja elukoita niin, ettei uskaltanut edes haukkua. Eetu sai juoksennella ihan vapaana ja se pysytteli koko ajan kaukana poneista. Ei niin tyhmä koira ollenkaan, tietää että isompiaan kannattaa kunnioittaa =)

 Paljon on koululaisten kesäloman vietto muuttunut 50:ssä vuodessa. Eihän meillä ollut edes televisiota kotona.

Nyt pitää olla kaikki vempaimet mökilläkin ja tietenkin jokaisella oma läppärikin mukana =). Ei millään pahalla. Kyllä minä olen ihan tyytyväinen, että pojalla menee niin hyvin, että voi lapsilleen kustantaa kaikenlaista kivaa. Paljon menee aikaa noitten ponienkin kanssa, eivätkä ehdi koko aikaa netissä oleilla =) Toivottavasti  tämä minun tytärkin löytää vielä oman tukevan oksansa. 

Päivän mittaan syötiin herkkuruokia, joita poika ja miniä yhdessä valmistivat. Taitavia kokkeja molemmat.  Iltasella vielä uimaan ja sen päälle oikeaan puu-saunaan. Niin ihanan tyyni lampi, että minäkin jopa uskalsin kastautua. No, kuvassa en tosiaankaa ole minä, heheh =D
Yöksikin kutsuttiin kovasti jäämään, mutta mummo halusi jo omaan lämpimään petiinsä.
Siinäpä se taisi meikäläisen kesäloma sitten ollakin . Tänään ollaan Eetun kanssa niin väsyneitä, ettei muuta kuin maataan :)

Tavallisen tylsä Juhannus

Olipa taas niin tylsä Juhannus kotosalla, enkä varmaan ollut ainoa, jolla oli tylsää. Minäpä siinä sitten vain valmisteli loppuun näitä apinoita ja sainkin tämmöisen lauman valmiiksi. Pojat lähtee samantien maailmalle ja minä jatkan virkkailua.

Sunnuntai-yönä kolmen aikaan meillä oli taivas tulessa. Minun kamerallani siitä vaan ei saanut kunnon kuvaa.
Aamurusko on illan pasko, vai miten päin se nyt menee. Kyllähän se sitten jaksoikin sataa koko sunnuntain.

Ihme ja kumma, sade ei kuitenkaan tuhonnut Turkin-unikkoani. On se vaan näyttävä kukka ja jaksaa kukkia jopa minunkin hoidossani :)

Juhannusta ja viimeiset Kyh-aloitukset

Kaunista Juhannusta Kaikille.
Minulla ainakin tekemistä piisaa juhannuspäiviksi. Novitan neulomon kautta ostin Tuulalta tämmöisen satsin lankoja edullisesti ja säilytyslaatikot tuli vielä kaupanpäälle.  Isompi laatikko on täynnä sukka-lankoja ja pienemmässä sitten sekalaisia.  Voi että minä olen onnellinen näistä, enkä kehtaa edes kertoa miten vähän näistä maksoin. Kyllä nyt syntyy sukka poikineen ennen joulua.

Kyh on nyt aloitettu, loputkin 15-23  aloitusta valmiina.  Tämä palleroläjä on 3 apinaa, 3 Peppiä, 2 kissaa ja pupu. Nämä vielä pitäisi saada valmiiksi heinäkuun aikana ja valmistuuhan ne.

Pihakirppikseltä löysin tosi edullisesti näin soman kissanhäkin.  Siitä alkoi heti taistelu, kun jokainen kissa halusi sen omakseen. Armas tässä nukkuma-vuorossa.  Hassua, että tästä heti tuli niin suosittu.

Tytär oli viime yönä salaa näppässyt kuvan.  Juu, ei tarvitse minunkaan yksin nukkua =)))))

Tuholaiskissoja ja vastauksia

Mitä äiti edellä.......

......sitä tytär perässä.

Kuvan oton jälkeen vielä koira tönäisi minut kumoon suoraan ison kukkaruukun päälle. Ruukku halki ja joka ikinen petunia poikki. Kasvata tässä sitten kukkia noitten kanssa :(

Kiitos paljon kommenteista viimekertaiseen. Minäpä yritän nyt vastata muutamaan kysymykseen

Intsu ja Matleena :  Minä olen noin 40 vuotta hamstrannut kaikkia käsityötarvikkeita. Muutama vuosi sitten halusin kokeilla lelujen tekoa virkkaamalla. Ensin tein vain kissoja ja sitten pikkuhiljaa kehittelin siitä muitakin elukoita. Kun niitä alkoi olla kotona aivan liikaa, vein ne kesämyymälään kokeeksi ja ihmeekseni ne meni kaupaksi. Kun olin tehnyt ensimmäisen apinan, asiakkaat alkoivat kysellä niitä lisää. Nyt en sitten muuta juuri ehdikkään tekemään. Malli on kyllä muuttunut siitä ensimmäisestä tosi paljon kun en koskaan laita mitään ohjeita paperille muistiin.

Neulisti:   Ne "keilat", eli apinan-vartalot täytän pienille lapsille vanulla, mutta isommille menevät saavat mahaansa myös riisipussin. Siten niistä tulee painavampia ja hyvin istuvia. Uloshan voisi tehdä keilojakin tuolla lailla ja laittaa vaikka hiekkapussi sisälle..

 Mayo:   On kokeiltu kissanvaljaita, kyllä :(  Eli silloin näyttää kuin minulla olisi mukana yksi kiskova koira ja viisi kuollutta kissanraatoa narun päässä. Nuo ovat keksineet sen, että heittäytyvät makaamaan kuolleen näköisenä maahan eivätkä liikahdakkaan ennenkuin valjaat on otettu pois. Sama juttu joka kerta ja jokaisen kanssa, eli toivotonta. Onneksi jouksevat vapaina kiltisti jalkakäytävällä koiran perässä.

Susu:   Ihana ajatella, että minullakin on "salainen ihailija" =) Terveisiä vaan hänelle ;)

Ja kyllä , seura tekee kaltaisekseen. Jos emäntä on semmoinen koko ajan  höpöttelevä, niin kissoistakin tulee höpöttelijöitä =)

Ja minä jatkan tätä höpöttelyä taas toisella kertaa.

 Aurinkoista Juhannusta Kaikille.

Kyh 4-14

Kyh-apinat 4,5,6ja 7 ovat valmiina. Tänä vuonna meinaan saadakin Kyh-työt tehtyä kaikki.
Näin hienosti kukkii tällä hetkellä monivuotiset unikot pienenpienessä kukkapenkissäni. Toivottavasti nyt ei heti tule kovaa sadetta, joka ne kyllä tuhoaa .

Kuinka ollakkaan, seuraavatkin Kyh-työt ovat apinoita. Tässä numerot 8-14. Näitten jälkeenkin vielä muutama apina ja sitten teen jo muutakin, luultavasti :)

Me Eetun kanssa herätetään aina iltalenkillä myönteistä huomiota, eikä ihmekkään. Meillähän on aina mukana  tämmöisiä lamppuja. Tällä kertaa vain tämä Mausu, mutta välillä neljäkin kappaletta. Nämä lamput on siitä hyviä, että ne antavat myös äänimerkkiä.
  Huvittaa välillä itseäkin, kun neljä kissaa juoksee Eetun ympärillä hännät pystyssä ja jokainen maukuen koko ajan. Minä juttelen niin paljon kissoilleni, että niistäkin on tullut semmoisia juttelijoita. Monesti ohikulkijat oikein pysäyttää autonsa ihmetelläkseen meidän kulkuetta =). Minusta on vaan mukavaa, että toisetkin saa huvitusta meidän kissoista =)

Kiitos taas kaikille kommenteista. Välillä niin naurattanut kun olen niitä lukenut. Olis tämä kirjoittelu vaan aika tylsää, jos ei saisi kommentteja. Lisää, lisää vaan semmoisia =)

Sisustus-taulu

Eilen naapurustossa asuva taiteellinen ystäväni kutsui minut "terassi-kahville" Samalla tuli tietenkin ihailtua hänen kaunis kotinsa . Harmi kun ei tullut otettua kuvaa hänen ihanasta terassistaan, se oli kuin pienois-paratiisi kukkineen ja lähteineen.

Olohuone hänellä on sisustettu musta-valkoiseksi ja hän on itse tehnyt kuvassa olevan taulun. Idea on yksinkertaisuudessaan minusta niin hyvä, että nappasin sen mukaan tänne.
 Taustan kuvio on maalattu valkoisella sohvalla olevien tyynyjen kuvioita mukaillen. Sitten siihen on kiinnitetty metsästä löytynyt valkoiseksi maalattu oksankarahka. Tyylikäs ja kaunis tämmöisenään. Sitähän voi myös halutessaan somistaa vuodenaikaan sopivasti  kristalliriipuksilla , muutamalla valkoisella höyhenellä tai millä vaan.

Oli kyllä kaunis tyylikkäässä kodissa. Ei kuitenkaa sopisi tänne minun sekasotkuun, joten tyydyn ihailemaan vain näin kuvassa.

Pikavisiitti Outokumpuun

Siskoni lähti viemään vähän kamppeita tytölleni Outokumpuun ja minä hyppäsin tästä matkalta kyytiin. Tarkoitus oli olla yön yli, joten kissat sai jäädä yksin kotiin, mutta Eetu oli pakko ottaa hoitajan puutteessa mukaan.
Huhuh, toista kertaa en lähde Eetun kanssa pitkään reissuun.
Eetu kyllä rakastaa autossa olemista. Nyt vaan sattui, että aamulla Eetu istahti nurmikolle ja ilmeisesti ampiainen pisti toiseen palliin. Matkalla vasta huomasin turvonneen ja punoittavan kiveksen.  Eihän tuo piski sitten suostunut istumaan eikä makaamaan kipeän paikkansa takia, vaan seisoi notkuvalla takapenkillä koko matkan. Minä sitä yritin pidellä paikallaan ja mukavamminkin olisi automatkan voinut tehdä. Edes käsitöitä en pystynyt tekemään, vaikka mukana olivatkin.

Perille se hankaluus vasta tulikin.
Tytär asuu kerrostalon toisessa kerroksessa, jonne oli liukkaat kiviportaat ja joka rapun välistä näkyi alas. Siinä löi Eetu tenän. Vapisten ja vikisten painautui seinää vasten kun pelkäsi niin mahdottomasti.  Minä sitten jouduin kantamaan tuon 30-40 kiloisen rimpuilevan koiran sekä ylös-, että alaspäin. Ei ollut kovin helppoa.

Outokummussa satoi vettä, niin ettei edes tehnyt mieli lähteä kävelemään ja katselemaan paikkoja.
Lopulta päätettiin, että tuon Eetun kantamisen takia lähdetään samantien takaisin kotiin. En minä montaa kertaa olisi sitä jaksanut tarpeilleen ulos viedä.

Kova urakka oli siskollani, sillä mittariin kertyi päivän aikana noin 900km. Teräs-tyttö, myönnetään. Onneksi selvisi sentään hengissä kotiinsa asti. Kyllä minua hirvitti, kun hän väsyneenä lähti tästä yksin jatkamaan matkaa omaan kotiinsa.

Matkalla ei voitu edes kahville kunnolla pysähtyä, Eetu kun ei suostu jäämään yksin vieraaseen paikkaan. Nostaa niin kamalan metelin, ettei sitä kuuntele kukaan. Joku meistä hakikin huolto-asemilta aina vähän evästä, joka sitten syötiin jossain syrjemmällä. Kuvassa näkyvä paikka olisi ollut niin ihana, jos ei siellä olisi ollut muutamaa miljoonaa hyttystä.

 Nyt ollaan sitten turvallisesti taas kotona,mutta kyllä on koirakin väsynyt. Saatiimpa tytärkin tuotua samalla kotona käymään.
(Kukahan meillä on mahtanut syödä seinästä palasen? Taitaa syyllinen maata vieressä)

Mainostauko

Minäki olen Buzzadori niinkuin täällä moni muukin. 

Tällä kertaa sain laatikollisen Fitness-muroja. Oikein sopivaan aikaan, sillä murot viilin kanssa onkin sopiva aamupala  näin kesä-aikaan. Täytyy myöntää, että hyviähän nämä. Minun lemppareitani ovat nuo pähkinämurot. Pari laatikollista olenkin jo popsinut ihan semmoisenaan iltaisin telkkaria katsoessa. Onneksi tuli niin monta pakettia, että kyllä niistä vielä jää sukulaisille ja tuttavillekin annettaviksi.

Varsin leuhka olen saksalaisen Jättefint-kaupan kesäkuun nettilehdestä. En saanut sitä tänne kopioitua, mutta siinä on parikin kuvaa apinoistani ja kerrotaan , että suomalaisen Kaisun apinoita saa kohta nettikaupastakin.

Nyt on jo nokka niin pystyssä, että tarvii varmaan laittaa aurinkorasvaa sierainten sisäpuolellekin. Voi aurinko muuten polttaa nenän sisäpuolelta  =D.

Empä olisi tämmöistä uskonut vielä pari vuotta sitten. Tämmöinen itse-oppinut näpertelijä, joka ihan omaksi huvikseen alkoi näitä tekemään.

Jokohan tässä omakehu haisee tarpeeksi :)

Olenhan minä sitten muutakin tehnyt, kuin vain popsinut muroja. Nämä kolme neitokaista ovat uusia ja aloituksia on tehtynä Kesäyön hullutusta varten.

Aurinkoista kesä-viikonloppua kaikille.

Päämiehen kesäpipo

Nyt on Päämiehen uusi pipo valmiina, samalla ensimmäinen KYH 12-työ.

Olisinhan minä tehnyt tähän vaikka mitä krumeluureja, mutta kun tilaaja tahtoi tämmöisen simppelin vihreän kahdella sinisellä raidalla.

 Aloitan pipot aina alareunasta, että saan juuri sopivan kokoisen. Viimeiseksi vielä pari kiinteää kerrosta alareunaan, että siitä tulee siisti ja istuvampi.

Nyt moni luuli, että täällä on uusi mies kierroksessa =). No ei, valitettavasti ei. Tämänkin tilaaja on monen sadan kilometrin päässä ja otti yhteyttä sähköpostilla, aivan tuntematon mies. Ajattelin kyllä jatkaa "suhdetta" ehdottelemalla, että voisi syksyllä tilata sukkansakin minulta jos tarvetta on =)

Kyllähän jos vastaan tulisi semmoinen komea, mukava, (varakas), neulovista mummeleista tykkäävä, ruoanlaittotaitoinen mies, niin voisihan se minullekin kelvata. Semmoisia ei vaan ole näkynyt täällä meillä päin ja jos onkin, niin ovatpa kaikki varattu jo.

Kissattomat ihmiset monesti ihmettelee, miksi joku viitsii pitää noita rontteja. Kyllä minä itsekkin ihmettelen välillä.
Minäkin yritin laittaa ruukkupuutarhaa pystyyn. Kylvin erilaisia yrtinsiemeniä suuriin ruukkuihin. Hallayöksi nostelin ruukut keittiönlattialle suojaan, ei olisi pitänyt.
Meidän mirrit olivat onnessaan ajatelleet, että ompa meillä ihana mamma, kun jokaiselle on hommannut oman hiekkalaatikon. Jokainen ruukku oli ollut yön aikana koe-käytössä. Siisti kissahan peittää jälkensä ja kyllä meilläkin oli kuoputeltu oikein kunnolla. Noin puolet kaikesta mullasta oli pitkin keittiön lattiaa.
Eipä paljon naurattanut, kun menin aamulla keittiöön  :(. Nyt jo onneksi naurattaa sitäkin enemmän. =D

.....
Yritin vaihtaa blogipohjaakin ja oikein nätin löysinkin.  Vaan empä seuraavan päivänä päässyt blogiini ollenkaan, tuli vain ilmoitus että blogipohja levittää haittaohjelmaa. Kauan sain tuskailla ja tehdä töitä ennenkuin sain sen poistettua. Nyt on sitten palattu tämmöiseen bloggerin oman niin tylsään, mutta toivottavasti turvalliseen pohjaan.
Empä taida enää viitsiä kikkailla noitten pohjien kanssa.