Pitihän minun tonttupojille tehdä tyttökaverikin, eikä tonttujen teko lopu tähänkään.
Yksi iso tonttu ei ole leiponut pullaa pariin vuoteen, mutta viime yönä iski niin kova korvapuustinhimo, että pakko oli puolilta öin ruveta leipomaan. Tuli vaan niin rumia , ettei kehtaa näyttää kuin pussissa olevia =)
Pitäis näköjään leipoa useammin, että pysyis taito hyppysissä. Olin jo kaulinnut, levittänyt voin ja käärinyt rullalle, kun tytär kysyi että eikös niihin tule kanelia ollenkaan. Eihän siinä auttanut kuin aloittaa alusta. Kyllä korvapuustissa pitää kanelia ja sokeria olla.
Onkohan dementtia tulossa kun alkaa niin unohtelemaan =) Onneksi tytär käy joka toinen viikonloppu vierailulla katsomassa että äiti on kunnossa. Niin rakas minulle tämä tytär.
Voisilmäpullista tuli niin kauniita, että niitä kehtaa esitelläkin. Onneksi ovat vieläpä hyvän makuisiakin ;)
Ensimmäiset "kylänpoikien" sukat valmiina. Koska pyyntönä ei ollut muuta, kuin että ovat lämpimät, niin käytin jämälankoja. 45 numeroisiin ei ihan vajaa 7-veljeksen kerä riitä, joten laitoin toista jämäkerää lisäksi. Eiköhän nuo kelvanne. Ihan vaan perussukkaa pilkkimiehelle.
Voitin Viltsumarin Inspiration blogin syyskuun arvonnassa kauniit sulkariipuksen ja rannekorun. Koska ajattelin että sulkariipusta en arvaa kotona pitää kissojen takia (repivät sen kuitenkin), niin laitan sen tyttären joulukalenteriin. Rannekorun pidän ihan itse. Tytär on jo 27 v. mutta täytyyhän "lapsella" joulukalenteri olla. Kiitos Viltsulle koruista.
Hohhoijaa, kylläpä tuo aika rientää nopsaa. Poikanikin täyttää ensi vuonna 50 v. Minun pieni poikani, miten se on mahdollista ;D