Aina ei mene niin hääppösesti

Välillä tuntuu että kaikki hankaluudet kasaantuu samoille päiville.

Oli hammaslääkäriin lähtö kun huomasin että pyöräpotkuristani oli kumi puhjennut. Eihän siinä auttanut kuin lähteä kävelemään n. 5 km edestakaisin kuljettuna. Lyhyt matkahan se on, vaan ei kipeille kulumavammasille polvilleni. Seuraavina päivinä en meinannut päästä kulkemaan ollenkaan ja vielä nytkin tuottaa tuskaa käveleminen. Onneksi meidän kylällä on korjaaja joka nopeasti ja halvalla vaihtaa rollaattorienkin renkaat.

Ystävä lähti käyttämään ruokakaupassa ja sielläkin jouduin ottamaan rollaattorikärryt, että pääsin välillä istumaan. Voi miten tunsin itseni vanhaksi ja vaivaiseksi, EI VIELÄ 😫 Pitäisköhän pikkuhiljaa harkita lääkärissä käyntiä.

Kaupassa sain napattua 2€:n poistolaatikon ja mitä herkkuja siinä olikaan. Oli parsaa, mustikoita, salaattia y.m. Chilipaprikoita oli niin paljon että osasta tein kranssin. Pihalta vaan hain koivunoksia ja appelsiineja  joulukranssista.

Minulla on ihana uusi naapuri. Hänen ystävällään on kanala ja jo toisen kerran sain kennollisen kanamunia. Nämä ovat minusta niin hauskoja, toiset pienen pieniä ja toiset taas oikeita jättiläisiä. Sisustakin  on aivan eri luokkaa kaupan munien kanssa, niin makoisia.

Voiko pieni kissa olla näin tyhmä 😆. Ahududu on alkanut kyttäämään pikkueteisessä jos vaikka pääsisi livahtamaan ulos. Luulee olevansa hyvinkin piilossa kun toisella silmällä ei näe minua. Mikä pettymys kun huomaan aina. Kerran jo pääsi illalla livahtamaan ulos, mutta onneksi pysähtyi haistelemaan porraspieleen naapurin koiran jälkiä ja sain napattua kiinni. Kettuhan luulisi tuota jänikseksi ja nappaisi äkkiä suuhunsa. Lähistöllä kun pyörii parikin kettua.

Sain lopultakin tilattua tämän kirjan ja tarkoitus olisi alkaa tekemään Petteri-pupuja. Tuli vähän kalliiksi, sillä postimaksu oli huomattavasti kalliimpi kuin itse kirja, ei voi mitään. Ensin täytyy selättää englanninkieliset ohjeetkin, mutta eiköhän siitä ajanmyötä jotain synny. 🐰

 

Ruususukat

Sockilangasta naisten sukat, mutta oli minusta liian tummaa yksistään, jote lisäsin valkoista ja ruusun varteen. Silmukointi on minusta mukavaa ja taidan tehdä lisää tämmöisiä ruususukkia. Ruusunkuvia löytyy Pinterestistä sekä muita kukkakuvioita.

Syksyn väreissä tahtoisin nyt tehdä miestensukkia, mutta itsellä ei löydy sopivaa lankaa. Päädyin sitten tilaamaan Adlibriksesta, mutta yllätys yllätys, paketti meneekin naapurikylään. En ymmärrä, ennen aina on tullut omalle kylälle. Autottomana laittaa miettimään miten sen sieltä saan, vaan enköhän jotain keksi. Taisi tähän loppua Adlibriksen käyttö omalta osaltani jos ei toimitus palaa omalle kylälle.

Lumet sulaa vauhdilla, mutta minua ei hymyilytä niin kuin kettua. Tuntuu että alakulo vaan lisääntyy. Johtuu varmaan tästä tautitilanteesta. Minulla on palava halu päästä Etelän aurinkoon ja sen vuoksi lopetin tupakanpoltonkin. ( Nyt puoli vuotta polttamatta ja matkarahat olis säästettynä). Viime kesän matka peruuntui koronan takia. Tälle kesälle on matka tilattuna, mutta tyttären kanssa mietittiin senkin peruuttamista. Ei tunnu lomalta jos 35 asteen lämmössä täytyy pitää koko ajan maskia ja lotrata jatkuvasti käsidesin kanssa. Minua vaan huolestuttaa olenko enää vuoden päästä hyvässä kunnossa matkustamaan ja liikkumaan paikan päällä. 

Olen koko ajan seurannut Turkin koronatilannetta ja näyttäisi olevan siellä aika huolestuttavalla tasolla. Meillähän onneksi alkaa jo vähän helpottamaan.

Tarkoitus oli hävittää vanha risa nojatuolini, mutta mihinkäs minä tätä voi pois viedä. Siinä on niin sopiva kolo että Ahududu on ottanut sen omaksi pesäkseen. Nukkuu siinä joka yö. Harmi vaan kun minulla on jo muutenkin niin täyttä ettei tämä enää oikein mahtuisi täällä olemaan. Saas nähdä kumpi painaa ajanmyötä enemmän vaakakupissa , minun vai kissan mukavuus. 🌞
 

Lankalauantaina

Tänä iltana liikkuu trullit, muistetaan varoa .

Trullien uskottiin lypsävän maitoa ja leikkelevän karvoja lehmistä, lampaista ja joskus hevosistakin. Trulleiksi saattoivat pukeutua yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka sitten tekivät tihutöitään kateudesta naapureille.

Ensin ajattelin etten viitsi juurikaan pääsiäistä laitella, mutta sitten osui käteeni tämä tyttäreni alaluokilla tekemä käsityö ja pitihän ne loputkin koristeet sitten levitellä.  Tämä on minusta niin ihana. Olen aina luullut että se on pääsiäispupu, mutta onkin kuulemma kenguru. No, voi se silti olla pääsiäiskoriste. Ahkera äiti olisi kyllä ensin silittänyt sen.

Ikää  on näilläkin joku 25 vuotta. Tytär tehnyt hoitopaikassa äidin ollessa töissä. Täytyi laittaa niin korkealle ettei kissat yllä repimään . Onneksi ovat säilyneet ja löytyivät taas oltuaan monta vuotta siellä "hyvässä tallessa". 🤭

Täytyi välillä taas värkätä pari apinaa ettei ohje pääse unohtumaan. Ohje kun on vain omassa päässä ja sekin alkaa olemaan jo aika hatara.

Hyvää pääsiäisen jatkoa 🐇🐰🥚