Aina ei mene niin hääppösesti

Välillä tuntuu että kaikki hankaluudet kasaantuu samoille päiville.

Oli hammaslääkäriin lähtö kun huomasin että pyöräpotkuristani oli kumi puhjennut. Eihän siinä auttanut kuin lähteä kävelemään n. 5 km edestakaisin kuljettuna. Lyhyt matkahan se on, vaan ei kipeille kulumavammasille polvilleni. Seuraavina päivinä en meinannut päästä kulkemaan ollenkaan ja vielä nytkin tuottaa tuskaa käveleminen. Onneksi meidän kylällä on korjaaja joka nopeasti ja halvalla vaihtaa rollaattorienkin renkaat.

Ystävä lähti käyttämään ruokakaupassa ja sielläkin jouduin ottamaan rollaattorikärryt, että pääsin välillä istumaan. Voi miten tunsin itseni vanhaksi ja vaivaiseksi, EI VIELÄ 😫 Pitäisköhän pikkuhiljaa harkita lääkärissä käyntiä.

Kaupassa sain napattua 2€:n poistolaatikon ja mitä herkkuja siinä olikaan. Oli parsaa, mustikoita, salaattia y.m. Chilipaprikoita oli niin paljon että osasta tein kranssin. Pihalta vaan hain koivunoksia ja appelsiineja  joulukranssista.

Minulla on ihana uusi naapuri. Hänen ystävällään on kanala ja jo toisen kerran sain kennollisen kanamunia. Nämä ovat minusta niin hauskoja, toiset pienen pieniä ja toiset taas oikeita jättiläisiä. Sisustakin  on aivan eri luokkaa kaupan munien kanssa, niin makoisia.

Voiko pieni kissa olla näin tyhmä 😆. Ahududu on alkanut kyttäämään pikkueteisessä jos vaikka pääsisi livahtamaan ulos. Luulee olevansa hyvinkin piilossa kun toisella silmällä ei näe minua. Mikä pettymys kun huomaan aina. Kerran jo pääsi illalla livahtamaan ulos, mutta onneksi pysähtyi haistelemaan porraspieleen naapurin koiran jälkiä ja sain napattua kiinni. Kettuhan luulisi tuota jänikseksi ja nappaisi äkkiä suuhunsa. Lähistöllä kun pyörii parikin kettua.

Sain lopultakin tilattua tämän kirjan ja tarkoitus olisi alkaa tekemään Petteri-pupuja. Tuli vähän kalliiksi, sillä postimaksu oli huomattavasti kalliimpi kuin itse kirja, ei voi mitään. Ensin täytyy selättää englanninkieliset ohjeetkin, mutta eiköhän siitä ajanmyötä jotain synny. 🐰

 

Jokohan piisais

Olen varautunut siihen että jouluna on sähköt poikki ja kirjasto koronan takia suljettuna. Minulla ainakin lukemista piisaa. Jokohan nämä piisais joulun yli vai vieläkö pitää tehdä yksi hakureissu kirjastoon ? =)

Enimmäkseen dekkareita, mutta on siinä muutakin. Olen kova lukemaan silloin kun en tee käsitöitä.

Netissä osui silmiini tämän kirjan mainos ja kun oli niin hauska nimi, niin pitihän se varata kirjastoon minulle. Kirja kertoo n.200 vuotta sitten eläneistä prostituoiduista Musta-Maijasta ja Kirppu-Kaisasta.

Minulla on ystävä nimeltään Maija ja itse olen Kaisu. Ei tämä sentään meistä kerro =D. Kirpputoreilla kyllä kierrellään yhdessä.

Tyttösenä ollessani jotkut pojat väänsivät sukunimeäni Kupiainen ja huutelivat Kuppi-Kaisaa. Ei sentään Kirppu-Kaisa ;) Nykyisestä nimestäni onkin onneksi vaikeampi vääntää yhtään mitään.

Saa nähdä ehdinkö lukea kaikki joulukuussa. Onneksi on olemassa koko kansan kirjastolaitos.

 

Perhostyttö ja poliisi, lukumuistoja

Ensimmäinen kirja jonka olen kokonaan lukenut oli Sinisten vuorten kansa. Siihen aikaan kansi oli kylläkin paksua ruskeaa pahvia, mutta nimi ja vuorten kuva ovat jääneet mieleen.

Olin kylläkin silloin vasta neljä vuotias. Äitini oli kansakoulunopettaja ja siihen aikaan opettajat asuivat koululla. Minä tietenkin roikuin päivät pitkät luokissa ja opin samalla lukemaan sujuvasti jo neljä vuotiaana. Koulun suppeasta kirjavalikoimasta sai lainata kirjoja, mutta satukirjoja siellä ei ollut.

Tuotekuvaus

Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun alkupuolelle Etelä-Intiaan. Kirjassa kerrotaan Etelä-Intiassa sijaitsevilla Sinisillä vuorilla elävästä salaperäisestä kansasta, joilla on yliluonnollisia kykyjä. Sinisiä vuoria pidetään pyhinä ja tavalliselle ihmiselle luoksepääsemättämänä maallisena paratiisina.

Ilmeisesti oli kuitenkin liian vaikeaselkoista sen ikäiselle, koska mieleen ei ole jäänyt kuin nimi ja kansi. =)

Ensimmäinen oikea satukirja jonka muistaakseni sain ihan omaksi oli Aila Nissisen Perhotyttö ja poliisi, ilmestynyt 1956. Tulin niin onnelliseksi kun löysin tämän sattumalta Tori.fi sivuilta. On ollut niin mukava lukea uudestaan kuinka Perhostyttö ystäviensä Kolmosten ja Pannukakku-Liisan kanssa häätävät pois pahan noidan nimeltään.Harmaa Arki. Sopii tähänkin päivään ;)

Lopuksi Perhostyttö vakuuttaa, ettei hän koskaan tule ihan aikuiseksi, ei ikinä milloinkaan.  Aivan kuten minäkin =D

Lapsena olinkin ihan hullu lukija. 10 -vuotiaana luin Danten Jumalaisen näytelmän. Muistan vieläkin pätkiä siitä ja pelottavia kuvia

Samana vuonna olin  jouluna vesirokossa ja luin aikani kuluksi Victor Hugon Kurjat lyhentämätön versio. Ei sitten yhtään kevyempää osunut käteeni kirjahyllystä. =)

Nykyään lukeminen keskittyy enimmäkseen salapoliisiromaaneihin, joskus jotain viisaampaa tietokirjallisuutta. Rakkausromaanit olen aina jättänyt toisten luettaviksi, ei vaan kiinnosta.

Mitähän sitä tänä jouluna tulee luettua. Televisio vie niin paljon hyvää luku-aikaa.

 

On tullut ohjeisiin törsättyä

Olen ollut jonkun aikaa langanostolakossa ja hyvinhän se on mennytkin. Joitakin lipsahduksia kun tarvittavaa väriä ei ole kotoa löytynyt, esim. Peppien hiukset. Kyläkaupan lanka-alestakin selvisin kunnialla kun kaikki langat oli loppuun myyty minun kauppaan ehtiessäni =)

Kunnollinen hevosenohje piti kuitenkin saada, että lapsi kelpuuttaa hevosen kisamaskotiksi. Tämän ohjeen ostin ravelrysta https://www.ravelry.com/patterns/library/horse-piem. Hyvin kelpasi ja heppa kävi Unkarissa kunniapaikalla.

Olen arastellut noita englannin kielisiä ohjeita, mutta eihän niitten seuraaminen ollutkaan vaikeaa.

Netissä näin näitä virkattuja hämähäkkejä ja "pakko" oli ohje ostaa. Ei niitten kokoaminen muuten onnistu. Tämä Etsysta  https://www.etsy.com/market/crochet_tarantula_pattern. Maksu paypall tilillä jota minulla ei ole, mutta onneksi tyttärellä on se. Tyttären komensin siis apuun. Ajattelin jos ehtisi jollekin joululahjaksi tehdä.

Kun nyt innostuin, niin tulipahan tilattua kirjakin, jonka kansikuvaan ensin ihastuin. Virkatut ystävät Adlibriksesta  https://www.adlibris.com/fi/kirja/sweet-crochet-friends-9786059192705. Kun samalla tilasin yhden kerän lankaa, niin ei tarvinnut maksaa postimaksujakaan ;)  Enää en ole niin ihastunut tähän kirjaan, tuleekohan koskaan mitään siitä tehtyä.

Netissä olen nähnyt näitä Beatrix Potterin hahmoja virkattuna ja ne ovat niin suloisia. Ohjeita saisi ravelrysta ostamalla, mutta kalliiksi tulisivat. Onnistuin löytämään lehtimainoksen, (en muista mistä) josta sai tilata yhden ilmaisen ohjeen. Onnistuin saamaan nämä kaikki. Ovat olleet Simply Crochet-lehden kylkiäisenä, mutta lehteä ei saa enää mistään.

Ulkolaisia käsityölehtiä selatessani osui silmiini tämä Simply Crochet , jossa oli kylkiäisenä ihana huivinohje. Olen tämmöisten huivien kuvia nähnyt muutaman kerran, mutta ohjetta ei ole löytynyt. Nyt se minulla on ja kevään mittaan ehdin varmaan tekemään huivinkin. Lehden tilasin täältä  https://pocketmags.com/eu/simply-crochet-magazine/issues. Toisena kylkiäisenä oli mukava pieni käsityöpussi johon mahtuu sopivasti puuvillalankakerä, langan saa tulemaan ulos pienestä reiästä ala-osassa.

Tätä lehteä saa joistain paikoista Jyväskylästäkin, mutta laskin että minulle tulee huomattavasti halvemmaksi tilatta ulkomailta, kuin lähteä linja-autolla hakemaan kaupungista. Eikä näitä vanhempia numeroita enää kaupasta saakkaan. 

Täytyykin seurata mitä ohjeita ilmestyy tässä joulun alla, jos vaikka tilaisin lisääkin.

Tyttären lempilelu pienenä oli iso muovinen dinosaurus, Jomppe. Se oli mukana aina päivähoitopaikoissa ja koulun lelupäivänä  Nyt sitä on etsitty joka paikasta, mutta epäilempä että joku tyhmä äiti on myynyt sen kirpputorilla. Ei minkäänlaista muistikuvaa. Lupasin virkata uuden joululahjaksi, koska vastaavaa Jomppea ei löydy enää mistään kaupoista.  Onneksi löytyi tämä kirja Adlibriksesta ja taas piti tilata sukkalankakeräkin, että säästyin postimaksuista.

En kyllä tajua miksi tilailen näitä ohjeita, kun en yleensä edes käytä niitä. Aloitan kyllä kiltisti, mutta en jaksa kauaa seurata vaan alan säheltämään omiani. On näitä kuitenkin mukava selailla enkä kadu ostoksiani.

Kesälukemista

Kesällä tulee luettua paljon dekkareita, vaikka luen minä niitä kyllä talvellakin.  Otin kirjastosta kokeeksi Indrek Harglanin dekkarin ja ihastuin niin että hain loputkin hänen kirjansa. Kirjan tarinat sijoittuvat 1400 luvun Tallinnaan jossa apteekkari Melchior ratkaisee murhamyysteerejä. Samalla tulee tutuksi Tallinnan historiaa, Olevisten kirkko, Piritan luostarin rakennusvaiheet ja jopa hirttopuun paikka. Todella mielenkiintoista luettavaa, suosittelen vahvasti dekkareita lukeville.

Meillä ei kotona ole murhamysteerejä, mutta kylläkin pullarosvo. Jos vähäksikään aikaa jää pöydälle pullaa tai muuta makeaa ilman vahtimista, niin hetken päästä sitä ei enää ole. Joku syöksyy salamana sen varastamaan. Enpä ole ennen nähnyt kissaa joka olisi noin makean perään. Jos ei koko saalista jaksa heti syödä, niin loppu käydään piilottamassa minun sänkyyni peiton alle. Siitä minä sitten saan pudistella pullanmuruja nukkumaan mennessä.  On se silti niin rakas katti.

Peppilauma alkaa kohta olla valmiina. Näitten isojen lisäksi vielä muutama pieni ja sitten saa riittää. Ostin jo Etsystä hämähäkin ohjeen, saa nähdä milloin alan pähkäilemään englanninkielistä ohjetta.  Siinä sitä onkin minulle haastetta kerrakseen. Paljon helpommalla pääsee kun suunnittelee itse mallinsa.

Lämmin viikko luvassa. Matot odottavat edelleenkin pesijäänsä, mutta eihän tässä mattolaiturille ehdi kun on niin paljon muuta tekemistä =D

Sulahopsulahei...

Apinat alkoivat yleislakkoon, joten teinpä sitten Peppejä. Nämä pienemmät teen Miami-langasta, jota sainkin "jonkun verran" hamstrattua kesän lanka-aleista =) Hiukset ja essu ovat kuitenkin akryylilankaa kirkkaamman värinsä takia. Aina välillä kysytään onko tuolla letin sisällä rautalankaa. No ei ole. Kun letittää tarpeeksi tiukalle, niin pystyy vääntelemään vaikka pystyyn. En laita näihin lasten leluihin koskaan nappeja enkä varsinkaan rautalankaa ihan turvallisuus syistä.

Ei ole ollenkaan liian aikaista ruveta miettimään joululahja-käsitöitä. Vähän kyllä huvitti, kun eräs äiti kysyi pari viikkoa sitten, ehtiikö vielä tilata jouluksi kettuja. =) Hyvin ehtii, oli helppo luvata.

Voi minua onnetonta hamsteria. Lankojen lisäksi on tietenkin tullut hamstrattua myös käsityökirjoja. Enhän yleensä edes viitsi seurata ohjeita, joten mitähän minä niilläkin teen. Kuvia tietenkin on kiva katsella ja saahan niistä aina jotain ideaa, mutta harvoin viitsin tehdä jotain ihan ohjeen mukaan. Olohuoneeni muistuttaakin lähinnä lankakauppaa, jossa on myös kattava lajitelma käsityökirjoja =)

Otin itseäni niskasta kiinni ja sainkin neljä kirjaa myytyä facebookin langanmyynti ryhmissä. Vaan mitä tekee terveestä maalaisjärjestään ylpeä ihminen. Menee tietenkin katsomaan Adlibriksen käsityökirja-alea ja tilaa kolme uutta kirjaa. "No kun halvalla sai =D".

Langanostolakkokin kesti pari viikkoa.  Syynä samat facebookin ryhmät. Viisainta olisi nyt erota niistä kaikista ja liittyä takaisin vasta sitten kun langat loppuu =)

Syyspiristystä

Eläkkeellä olossa on sekin hyvä puoli, että jos aamusta jo masentaa, voi viettää pyjamapäivän =D
Sen verran piristyin kuitenkin , että rahjustin postilaatikolle ja kyllä kannatti. Siellä odotti alesta tilaamani käsityökirjat. Johan helpotti oloa =D

Minä olen villatakki-ihminen, tykkään pitää villatakkeja kesällä ja talvella, siispä piti tilata Villatakkikirja. Paljon on kauniita toteuttamiskelpoisia malleja, mutta yksi iso miinus kirjalle. Kaikkissa koot vain S-M-L, meikäkäinen XXL-kokoinen joutuu rustaamaan ohjeita tosi paljon. Onneksi tärkeimmät, kaula-aukko ja hihanreiät pysyvät jokseenkin samoina joka koossa.

Tämä  toinen Saumatonta neulontaa, varsinainen aarre meikäläisen mieleen.  Siinä koot ilmoitetaan rinnanympäryksenä ja suurin on 141,5 cm. Eiköhän tuosta jo löydy sopivankin kokoinen ohje. Lisäksi tosi paljon ohjeita ja vinkkejä, mm. miten kaventaa kauniisti pintaneulekuvioita. Tästä kirjasta tykkäsin tosi paljon ja tulee varmasti ahkeraan käyttöön. Ei mikään turha ostos, voin suositella.

Kummatkinn kirjat sain alle 20€, joten ei paha. Jos ei kevään mittaan synny edes yksi villapaita itselle, niin johan on kumma.

Lokakuussa osallistuin niin moneen blogi-arvontaan, etten millään enää muista kuka arpoi mitäkin.
Tämän laukun sain Minnalta Kansistosta, kiitos Minnalle oikein paljon. Valitettavasti en saa päähäni millään Minnan blogin nimeä tällä hetkellä.
Niin näppärän kokoinen ja nätti pikkulaukku. Näin taitettuna sinne mahtuu sopivasti tämän mummelin tärkeät tavarat (puhelin , rahapussi ja tupakkavehkeet). Suorana taas vetää sisäänsä pari lankakerää ja puikot, tarvittaessa vaikka pitkätkin puikot. Vaikka juhlalaukkunakin voi käyttää, on niin tyylikkään mallinen. Suuret kiitokset Minnalle kauniista laukusta.

Eikä täällä virkkuukoukkukaan ole päässyt ruostumaan =D 

Viimeiset Vieraat

Iso-sisko kävi välipäivinä kylässä runsaine lahjoineen ja minä sai toivomani ihanan kirjan.

Viimeiset Vieraat 

Elämää autiotaloissa   

    

   Kai Fagerström, Risto Rasa, Heikki Willamo

Millaista tässä talossa

olisi asua,

kirjoittaa ikkunan ääressä,

antaa ajatusten juosta ?

Pölyisellä pöydällä

metsähiiren jäljet,

pieni kertomus.

(Lainaus kirjan etusivulta)

Suosittelen lämpimästi.....lahjaksi....itselle.

(Kuvat kirjasta)

Kalenteri

  Niinkuin aikaisemmin kerroin, tuli törmättyä sinne kalenterin julkistamistilaisuuteen.
Tämän ovat valmistaneet meidän kylän kehitysvammaisten toimintakeskuksen asukkaat ja henkilökunta.
Huonolla kameralla yritin kuvata, mutta jospa jonkunlaista käsitystä saisitte tästä ihanuudesta.

Joulukuun tontut
Voiko aidomman näköisiä tonttuja olla olemassakaan.  Ahkeraa porukkaa, joka on itse huovuttanut hiippalakkinsa. Hyvin töröttää pipat pystyssä.

 Syyskuussa voi metsässä törmätä peikkoihin. Tämä pikkuvesseli oli aivan ihana juhlassa vilistellessään kutsuvieraiden seassa.

 Heinäkuussa mennään vetten äärille ja siellähän onkin ihana merenneito Laura.
Laura asui aikaisemmin meidän seinänaapurina ja tytöt olivat vähän väliä toistensa luona yö-kylässä.
Kiltti ja ystävällinen neitonen on Laura vieläkin. Hän on erittäin  taitava ompelemaan ja sitä siistiä jälkeä voisi moni ammattilainenkin kadehtia.

Enkeli-pojat Juha ja Oiva. Minun suosikki-poikiani.
Pojat ovat kovia reippailemaan ja tekevät pitkiä kävelylenkkejä peräkanaa kulkien heijastinliivit päällä.
Meidä kohdalla pysähtyvät aina katsomaan, josko minua näkyisi pihalla tai ikkunassa. Sitten vilkutellaan kovasti ja vaihdetaan kuulumisia.

Muutkin kuvat ovat aivan ihania, mutta en nyt kaikkia tässä julkaise, kun en saa kuvattua niitä kunnolla.

Anis ja Iisoppi

Aikoinaan koulussa eläin- ja kasvioppi olivat laskennon lisäksi lempiaineitani. Olinpa aika hyväkin niissä. No, ne oli niitä aikoja. Nykyään hyvä kun erotan variksen varpusesta. Oletteko muuten huomanneet, kuinka varpuset on vähentyneet. Silloin lapsuudessa niitä oli kaikkialla ja paljon. Nykyään tosi harvoin näkee.

Sen verran kuitenkin on muistissa, että kun Prusiluska järjesti arvauskilpailun, niin ensimmäisenä tunnistin valkoisen maitohorsman. ( Piti kyllä netistä tarkistella ensin kuvia ). Palkinnoksi sain tämän Anis ja Iisoppi kirjan.
Mielenkiintoinen kirja, olen sitä jo kovasti selaillut. Esim. kukkapenkissäni kasvaa mehitähteä. Nytpä tiedän, että sitä voi käyttää palovammojen ja itikanpuremien hoitoon, sekä salaattiin m.m. Ihan uutta tietoa tuokin minulle. Kirjassa on paljon muutakin jännää tietoa kasvien käytöstä. Ensi kesään mennessä minusta tuleekin melkoinen poppamies, eikä meidän pihassa saa mikään kasvi kasvaa rauhassa :)

Kiitos Prusiluskalle, kirja tuli ihan oikeaan osoitteeseen. Ei jää kirjahyllyyn homehtumaan, vaan tulee luettua tarkkaan.  

Ensimmäinen joululahja

Enää 60 yötä jouluun, huhhei.
Minulla on tapana varmistaa joululahjan saantini ostamalla lahja minulta-minulle :) Saampahan ainakin yhden paketin, vaikka joulupukki olisi mitä mieltä kiltteydestäni :) Empä malttanut odottaa jouluun asti, vaan avasin paketin nyt jo. Mitähän se Pukki siitä tuumaa.
Keväällä sitten, kun on enemmän aikaa, alkaa näkymään koirantekeleitä täällä minun blogissani.
Kannattaa muuten vertailla hintoja nettikirjakaupoissa. Halvimman ja kalleimman hintaero oli noin 10€.
En nyt ala mainostamaan ketään erityisesti, mutta minä maksoin tästä alle 20€ postimaksuineen.
Pikkuhiljaa pitäisi kai alkaa miettimään lahjoja muillekin, eikä vain itselle :) 

Amigurumi-kirjoja

Törmäsin netissä edullisiin Amigurumi-kirjoihin ja enhän minä itselleni voinut mitään, ne oli pakko saada. Tämä oli aivan ihana opus.

Nämä lampaat ovat tästä kirjasta. Eivätkö ole tosi söpöjä ? Malleja on monenlaisia ja mikä parasta.......

...ohjeet on kirjoitetun lisäksi tämmöisillä hassuilla merkeillä. Meikäläinenkin huono englannin taitaja ymmärsi ohjeet vähän aikaa niitä tutkailtuaan. Tätä kirjaa voin suositella myös kielitaidottomille. Vaikken ikinä siitä mitään tekisi, niin kuvia on ihana katsella ja suunnitella , mikä seuraavaksi :)

Toinen kirjakin oli antoisa. Erilaisia malleja ei ehkä yhtä paljon ja turhan monta elintarvikkeen ohjetta. Kyllä minä ainakin otan porkkanan mieluummin syötävässä muodossa kuin virkattuna villalangasta :) Miinuksena, ohjeet on vain kirjoitetussa muodossa englanniksi. Tuottaa minulle ainakin vaikeuksia. Saa tästäkin kirjasta kuitenkin mukavasti vinkkejä omiin näpräyksiin. Parasta antia ehkä nämä kansikuvassakin olevat pitkäjalkaiset olennot.

----

Ja sitten hinta........ postikuluineen yhteensä suunnilleen saman verran, kuin yksi vastaava suomenkielinen kirja (jääköön nimi mainitsematta).

Tällä kertaa en tosiaankaan pettynyt tilaukseeni :)

----
Huomasin samalla, etten osaa kytkeä skanneria käyttöön, joten jouduin ottamaan valokuvia :(

Harmaata arkea ?

Välillä tuntuu, että elämässä ei tapahdu enää mitään, kaikki on samaa harmaata arkea. Yhtä harmaata kuin tämä eilen otettu värikuva ulkoa. Kyllä olikin harmaa päivä ja tänään toinen samanlainen.
Vaan kun rupesin tarkemmin ajattelemaan, niin tapahtuuhan koko ajan kaikenlaista.
-------
Olen saanut viime päivinä muutaman uuden blogi-tuttavan ja sehän on oikein mukavaa. Kyllä tämä netti vain helpottaa monella tapaa elämää. Nyt voin tutustua uusiin ihmisiin ja seurustella täällä silloin kun minulle itselleni parhaiten sopii.
Ennen vanhaa lapsena Pohjanmaalla olin äidin mukana Tupailloissa. Naiset kokoontuivat jonkun kotiin turisemaan ja tekemään käsitöitä lasten leikkiessä porukalla sivummalla. Nyt nämä Tupaillat ovat siirtyneet tänne nettiin ja voin osallistua mihin aikaan vain :)
-----

Tietenkin sorruin taas tuhlaamaan uuteen käsityökirjaan. Tästä minä tykkään. Ei mitään uutta ja ihmeellistä, mutta ideoita, joita ei ehkä itse olisi tullut ajatelleeksikaan. Heti alkoi päässä raksuttamaan, tuon minä teen ja tuon ja tuon. Minulla on kertynyt niin paljon vanhoja purkulankoja, jotka soveltuvat näihin töihin oikein hyvin.

Minulla on oikein mania ostaa kirpparilta kaikki halpa itsekudottu neulomus. Ne sitten puran, pesen vyyhtenä ja kerin uudestaan. Saan hyvää lankaa esim. peittoihin, amigurumeihin ja muihin sellaisiin. Myyntiin meneviin sukkiin ja lapasiin en kumminkaan käytä sitä, vaan uusia lankoja, vanhojen kestävyydestä kun ei aina tiedä.
----

Löysin vielä näin mukavan ristipistomallin täältä. Sopisi ainakin meidän vessaan . Välillä voisikin olla mukava tehdä ristipistotöitä. Niitäkin on välillä tullut tehtyä ja lankoja kyllä on varastossa.

----

Vieläkö voi väittää, ettei mitään tapahdu.

Huomenna menen töihin taas ja siellä kuulee kylän viimeiset juorut ja tapahtumat :)

Vielä se paistaa aurinkokin, kevättä kohtihan tässä mennään.

Amigurumin opettelua

Lopultakin annoin periksi mielihalulleni ja tilasin tämän kirjan itselleni. Olisi kyllä ensin pitänyt nähdä jossain kirjakaupassa, niin olisin säästynyt pienoiselta pettymykseltä. Mallit olivat aika yksinkertaisia ja niin helppoja, että eipä siihen kirjaa olisi tarvinnut. No, tyhmyydestä sakotetaan. Toivon ,että tytär nyt kumminkin innostuisi tästä jotain tekemään, sillä silmällä jo vähän selaili kirjaa.
-----



Sattumalta löysin kumminkin ruotsalaisen Ulliga gulliga saker blogin. Siellä aloitettiin juuri salainen Amigurumi-virkkaus. Kaksi osaa on jo virkattu ja tänään tulee ehkä kolmaskin. Huomatkaa hattu-osan hieno rapuvirkkaus-reunus :). Tätä on kiva tehdä, kun ei yhtään tiedä, mikä siitä tulee. Kirjoitin reilusti suomeksi, että en ymmärrä ruotsia ja heti vastasi Soili, että hän kyllä auttaa kieliongelmissa. Näin sitä käsityöihmiset on valmiita auttamaan toisiaan yli rajojen.
---
Aurinko paistaa ja minulla ei kiirettä minnekkään. Pitäisiköhän kumminkin pukea jo päälle ja lähteä koiran kanssa ulos. (klo 14.00)
Eipä silti, ollaan meillä välillä iltaan astikin yöpaitasillaan :)