Kell` onni on......

....se onnen kätkeköön. Siinä yksi tyhmä sanonta, jota en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi se onni pitäisi kätkeä ? Kateellisten pelossako ?

Minä en onneani kätke =)  Onni potkaisi taas minua Kristiinan "Tule joulu punainen blogissa" ja meille kotiutui Herra Huiski Hiirulainen. On sen verran kookas herra, ettei kissatkaan uskalla käydä kimppuun.  Hänellä oli evästä matkassa, mutta onneksi ei ole niin makean perso, etteikö minullekin jäänyt suklaata. Siinä se nyt kököttää odottelemassa tytärtä jouluksi kotiin. Kiitos Kristiina ♥ On muuten hieno korttikin.

Katja  Elämän pyörteissä blogista oli joulusiivousta tehdessään keräillyt jämälankoja ja laittoi ne minulle tulemaan. Minähän siitä olen oikein mielissäni. Kaikista mukavinta on ottaa kasa pieniä nyssäköitä ja alkaa suunnittelemaan niistä jotain.  Ei tunnu niin pahalta, vaikkei aina ihan onnistuisikaan tekemisissään. Minua suorastaan pelottaisi, jos eteen laitettaisiin iso kasa samanlaista lankaa ja valmis ohje, paniikkihan siinä iskisi. Tulisi tunne, että on pakko onnistua. Jämät on se , joka tekee minut onnellisimmaksi. Kiitos Katja ♥ Kyllä tulevat käytettyä sopivassa kohdassa.

Välillä kyllä joutuu turvautumaan valmiisiin ohjeisiinkin. Piti äkkiä saada valmiiksi pari muumi-hahmoa,joten otin ohjeet Mukavat Muumiamigurumit-kirjasta. Nyt ei ollut aikaa ruveta itse suunnittelemaan ja purkamaan. Olipa melko tylsää puuhaa seurata koko ajan kirjasta ohjeita, mutta valmistuvat sitä nopeammin. Nyt minulla onkin sitten kaikki Kyjy-työtkin tehtynä.
....
Nyt yötä vasten tein jotain poikkeavaa =) Leivoin jouluksi itselleni hedelmäkakun ja tyttärelle kirsikkakakun. Tämmöistä ihmettä ei sitten tapahdukkaan meillä kuin kerran vuodessa, aina näin joulun alla. =D

Tonttuilua

Näitä tonttuja on niin mukava tehdä, että väsäsimpä toisenkin. Pääsen yleensä erään tuttavan kyydissä kansalaisopistolle ja ajattelin antaa tämän kiitokseksi kyydityksistä. Lapsiperheessä löytyy varmaan paikka tontulle.

Kun kaikki muutkin, niin minä myös =) Vähiin on minulla askartelut jääneet nykyään, mutta muutaman joulukortin sain sentään väkerrettyä. Vanha Siionin virsikirja menetti taas pari sivua tähtiä varten, jotka taittelin ja liimasin vain keskeltä korttiin. Eipä kovin kaksisia, mutta näillä mennään ne vähät mitä yleensä kortteja lähettelen.

Käsityöpläjäys

Minulla on tosi paljon keskeneräisiä käsitöitä, kun aina tulee joku uusi kiireellisempi tai muuten mukavampi työ eteen. Yritän nyt tehdä edes osan valmiiksi asti.

Sain syksyllä hommattua keltaista ja sinistä 7-veikkaa, joista oli tarkoitus tehdä kunnon läjä minion-neuleita lapsille. Taitaapa jäädä nämä sukkaset ainoiksi, aika ei vaan riitä. Mukavahan näitä kyllä oli tehdä.

Jo kesällä tuli aloitettua Nurmilintu-huivi.  Ohjeesta poiketen tein pitsiosuuden sileää, sillä lailla minusta oli helpompi seurata kuviota. Lankana ohutta alpakkalankaa ja normaalia paksummat puikot, tuli ihanan ilmava ja kevyt huivi.

Tietenkin lisää Kettusia, niillä on nyt ollut menekkiä. Ensin tyttöjä....

...ja sitten pari poikaa.

Kun ollaan jo niin lähellä joulua, niin pitäähän sitä tehdä tonttujakin. Näitä yritän ehtiä tekemään lisääkin, sillä viime jouluna tuli annettua kaikki tontut pois, eikä itselle jäänyt yhtään.

Tuli taas todistettua, että liika siivoaminen ei ole hyväksi. Joku on siivonnut kaikki meidän jouluverhot niin hyvään talteen, ettei niitä löydy enää mistään. Jopa vähän aikaa sitten kirpparilta ostamistani jouluverhoista ei löydy enää kuin toinen. En ymmärrä mihin se toinen on voinut hävitä. Onneksi löytyi sentään nämä, jotka ovat tontun takana. Siskoni antoi ne aikanaan kirpparilla myytäväksi. Silloin ne eivät kelvanneet kellekkään, nyt olen tosi tyytyväinen että olivat minulla jemmassa. Ovatpa vielä suomalaista desing-mallistoa, joten kiitos vaan siskoseni ♥

Mihin tämä aika oikein katoaa. Minun pieni poikani, jonka syntymästä ei tunnu vielä kovin kauaa olevan, täyttää tänään 45 vuotta.  Taitaa kohta mennä vuosissa minun ohitseni =D

Kiitos kaikille, taas on parempi olo ♥

Kyllä te ootte mahtavaa porukkaa. Sain niin paljon kannustavia kommentteja, että johan on ihme jos en olis yhtään piristynyt. Ihan on taas normaali olo ja olen jopa selättänyt Siivouspeikonkin. Nurkka kerrallaan laitan kämppää järjestykseen. Se jo kertoo mielialasta paljon =)

Viimeksi tuli laitettua niin ruma kuva, että kun siivotessa löysin tämän, niin näytetään nyt sitten tämäkin. On meillä joskus nähty parempiakin päiviä =D Okei, on tästä jo lähemmäs kolmekymmentä vuotta. Ja ilman tissiliivejä näköjään, ei tulis kuuloonkaan enää.
Ystäväni Mehmet siinä vierellä. Pari kuukautta kuvan oton jälkeen Mehmet menehtyi liikenneonnettomuudessa. . Ei sitä koskaan tiedä milloin toisen tapaa viimeisen kerran, surullista.

Postikin toi mukavan paketin. Jaana At home blogissa piti arpajaiset ja kuinkas ollakkaan, minähän se voitin Lovin ihanan puisen kuusen. Lovi-team oli laittanut vielä ylimääräisenä punaisia punatulkkujakin. Kyllä minä olen niin tyytyväinen ja iloinen tästä. Kiitos Jaanalle ja Lovi-tiimille ♥ Eipä olisi parempaan aikaan voinut tulla.

Toki tässä on käsitöitäkin tehty. Virkkauksen vastapainoksi on niin mukava neuloa tavallista sukkaa. Lankana näissä on kahta eri 7-veikkaa ja polvisukan silmukkamäärät katsoin Novitan ohjeista. Resorissa valepalmikkoa. Tupsujen ansiosta näistä tuli mielestäni vähän Lappi-henkiset =)

Eipä tässä muuta tällä kertaa. Kiitos teille kaikkille ystäväiseni ja mukavaa viikon jatkoa ♥

Monikulttuurisuutta

Siinähän sitä olis monikulttuurista perhettä. Afrikanpoika on valloittanut Skandinaavitytön sydämen ja perhe on perustettu. Tyttäret selvästi tulleet äitiinsä ja poika isäänsä =)

En halua tällä mitenkään puuttua ajankohtaiseen pakolaispolitiikkaan. Minusta kuitenkin monikulttuurisuus perheessä on rikkaus, meillä ainakin se koetaan niin. Tyttäreni on suomalais-turkkilainen ja ylpeä molemmista juuristaan. Taidan itsekkin olla vähän "sekasikiö", sillä äitini suku on alunperin Saksasta Ruotsin kautta aikanaan Suomeen siirtynyt. Isän suku puolestaan on tullut toiselta rajalta eli Karjalasta. Rahallista rikkautta ei ole, mutta sitä enemmän kulttuuriperimää =D No, ei se mitenkään meidän arjessa näy, mutta olen esim. hankkinut kaikki suomeksi ilmestyneet turkkilaisten kirjailijoiden teokset ja karjalaisuus taitaa ilmetä iloisuutena ja suulaana pölöttäjänä =)

Olipa rentouttavaa virkkausten välissä kutoa perus-sukkaa. Lankana Big Fabel, jonka olen joskus voittanut arvonnasta. Erityisesti tykkään tästä epätasaisesta raidoituksesta joka syntyy itsestään. Aika paksua sukkalangaksi, mutta saahan osa sukista olla paksumpiakin kumisaappaaseen sopivia. Nyt sormet syyhyää lisää kudottavaa, mutta ensin täytyy taas virkkailla välillä. Meillä ei neulota, meillä on kudin jota kujotaan.

Eipä ole tomaattisadossa täälläkään kehumista. Kehno oli alkukesä. Muutaman pienen keltaisen tomaatin söin jo, mutta kaikki muut ovat vielä vihreitä. Jospa ne siitä vielä punastuisivat. Suurimman osan jouduin laittamaan roskiin, kun olivat jo niin huonossa kunnossa. Pieniä keltaisia, jotka ovat herkkuani , sain kasvatettua talvella itse kuivattamistani siemenistä. Täytyy kokeilla ensi keväänä uudestaan. Peppi vartioi satoani, ettei kissat pääse makoilemaan niitten päällä =)

Sulahopsulahei...

Apinat alkoivat yleislakkoon, joten teinpä sitten Peppejä. Nämä pienemmät teen Miami-langasta, jota sainkin "jonkun verran" hamstrattua kesän lanka-aleista =) Hiukset ja essu ovat kuitenkin akryylilankaa kirkkaamman värinsä takia. Aina välillä kysytään onko tuolla letin sisällä rautalankaa. No ei ole. Kun letittää tarpeeksi tiukalle, niin pystyy vääntelemään vaikka pystyyn. En laita näihin lasten leluihin koskaan nappeja enkä varsinkaan rautalankaa ihan turvallisuus syistä.

Ei ole ollenkaan liian aikaista ruveta miettimään joululahja-käsitöitä. Vähän kyllä huvitti, kun eräs äiti kysyi pari viikkoa sitten, ehtiikö vielä tilata jouluksi kettuja. =) Hyvin ehtii, oli helppo luvata.

Voi minua onnetonta hamsteria. Lankojen lisäksi on tietenkin tullut hamstrattua myös käsityökirjoja. Enhän yleensä edes viitsi seurata ohjeita, joten mitähän minä niilläkin teen. Kuvia tietenkin on kiva katsella ja saahan niistä aina jotain ideaa, mutta harvoin viitsin tehdä jotain ihan ohjeen mukaan. Olohuoneeni muistuttaakin lähinnä lankakauppaa, jossa on myös kattava lajitelma käsityökirjoja =)

Otin itseäni niskasta kiinni ja sainkin neljä kirjaa myytyä facebookin langanmyynti ryhmissä. Vaan mitä tekee terveestä maalaisjärjestään ylpeä ihminen. Menee tietenkin katsomaan Adlibriksen käsityökirja-alea ja tilaa kolme uutta kirjaa. "No kun halvalla sai =D".

Langanostolakkokin kesti pari viikkoa.  Syynä samat facebookin ryhmät. Viisainta olisi nyt erota niistä kaikista ja liittyä takaisin vasta sitten kun langat loppuu =)

Taas niitä apinoita

Oli niin kaunis päivä, että apinatkin lähtivät ulkoilemaan. Tässä perheessä vanhemmilla piisaakin puuhaa kun perheeseen syntyi kuutoset. Lastenhoito-avusta ei tietoakaan.

Apinatehdas onkin kohta ihmeissään, mistä lankaa. Olen tehnyt näitä Tenneseestä ja Dropsin Muscatista. Ensin lopetettiin Tennesee ja nyt on Dropsikin lopettanut tämän tummanruskean langan valmistamisen. Toinen ruskea on paljon harmahtavampaa eikä ollenkaan niin hyvän väristä. No, ei minulla heti tule hätä. Olen saanut lahjaksi Tenneseetä ja Dropsin ruskeat olen tyhjentänyt jokaisesta nettikaupasta EU-alueelta, jos suinkin sen kohtuullisilla postikuluilla on saanut tilattua. Johonkin ulkolaiseen jäi vielä 12 kerää, mutta 12€ postikulut oli minusta kohtuuttomat näin pienelle tilaukselle.

Jos joku tietää kohtuu hintaista, merseroitua, 4 koukulla virkattavaa tummanruskeaa puuvillalankaa, niin saa vinkata. Itse en ainakaan ole löytänyt vastaavaa, ohuempia kylläkin.

Nyt minut on taas jätetty tänne yksin kissojeni kanssa, nyyh.  Ilmakin oli niin syksyisen kolea aamulla kun saattelin tyttären linja-autolle. Taitaa taas vierähtää parikin kuukautta ennen kuin jälleen tavataan. Tulishan hän useamminkin, mutta matka on niin hankala monine linja-auto vaihtoineen ja käy nyt kalliiksikin kun lakkasi saamasta opiskelija-alennusta. Oli niin mukavat muutama viikko kun oli seuraa kotona, eikä edes riidelty kertaakaan =)

Nyt onkin sitten paremmin aikaa käsitöille, jotain hyvääkin tässä yksin olossa. Saksassa alkaakin joulumyynti jo lokakuussa, johon nämäkin apinat ovat matkalla. Kovasti tekisi mieli neuloa sukkiakin jouluksi. Jos sais edes ne viime joulun alla keskeneräisiksi jääneet lahjasukat valmiiksi =)

Monenlaista juttua

Toki täällä muutakin tehdään kuin apinoita. Sukkia vaan on niin kiva neuloa että yhdet polvarit piti taas tehdä. Ihan taas omalla mallilla, eli eteen jotain palmikontapaista ja takaa sileät . Lankana 7-veikka ja polvisukan perusohje Novitalta.

Häntä jalkovälissä ei kuulu minulle, vaan kuvaan salakavalasti hiipineelle Berniinalle =)

Maija puolestaan näyttää saaneen kunnolla köniin joltain. Oliskohan harakka nokkinut tai vesimyyrä purrut, aikamoinen kolo on otsassa, mutta loppupeleissä Maija on varmasti voittanut. Olisin varulta vienyt eläinlääkäriin katsottavaksi, mutta koko katti hävisi taas pariksi päiväksi.

Epäilen että Maijaa on joku alkanut syöttämään. Tässä lähistöllä on montakin ihmistä jotka ovat ihastelleet Maijaa ja kyselleet jos sitä ei ole pihassa näkynyt muutamaan päivään. Kesän aikana se ei juurikaan ole kotona pysynyt ja on kuitenkin kasvanut ja lihonut aikalailla. Aijai, minä en tykkää jos minulta yritetään kissa viedä.

Tänään Maija taas poikkesi pikaisesti kotona ja arpi näytti hieman parantuneen. Taitaa parantua ihan itsestään, kunhan se ei raapisi sitä koko ajan. Kauluriakaan ei voi laittaa, kun ei Maijaa saa pideltyä kotona sisällä.

Olen aika laiska vastaamaan näihin haasteisiin, mutta tämä jonka sain Jaanalta Openlangoista on onneksi aika lyhyt. Aika uusi blogi, kannattaa kurkata, sieltä saa hyviä vinkkejä.

Minä en haasta ketään, mutta jos joku haluaa vastata, niin ole hyvä vaan . Laita viestiä sitten, että osaan käydä lukemassa.

Ohjeet:
1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. 

......
Minun ikäpolveni piti nuorena tyttönä päiväkirjaa. Itse en siihen innostunut, mutta tammikuussa 2009 aloin pitämään tätä blogipäiväkirjaa. Ajatuksena oli säästää puhelinlaskuissa ja kertoa tätä kautta kaukana asuville vähäisille sukulaisilleni mitä minulle kuuluu. Nyt ei voi lopettaakkaan, sillä jos vähään aikaan en kirjoita, tulee siskoltani jo viestiä, että onko jotain hätänä =)

Aluksi aioin kertoa vain itsestäni ja kissoistani, mutta kun otin toisilta mallia, niin aloin laittamaan myös käsityöni kuvina tänne talteen. Se osoittautuikin hyödylliseksi, sillä tätä kautta olen myynyt monta apinaa blogitutuille. Kiitos teille ♥

Täällä ei vuosien varrella ole juurikaan muutoksia tapahtunut. Edelleenkin kerron vain omia kuulumisiani, kissoista ja käsitöistä. Mainoksia en ole tänne halunnut, muutenkin tarpeeksi sekavaa kun en mukamas ehdi koskaan siivoamaan täälläkään =)

Kertaakaan en ole katunut, että tämän aloitin. Ilkeitä kommentteja en ole koskaan saanut, sitä vastoin monta, monta blogiystävää, jotka tuntuvat jo niin tutuilta kuin asuisivat naapurissa. Se tästä tekeekin niin antoisaa.

Tällä samalla tyylillä aion jatkaakin niin kauan kuin henki minussa pihisee ♥ Kiitos teille blogiystävät ja sukulaiset ja tuttavat ♥♥♥

Kansalaistottelemattomuutta

Muutkin täällä ovat esitelleet puutarhojaan, niin jospa minäkin tämän kerran.
Minähän asun kaupungin vuokratalossa, joissa on tarkkaan määrätty mitä saa tehdä ja mitä ei. Muutamia vuosia sitten meidänkin talossa tehtiin piharemonttia jonka jälkeen kaikille tuli lappu, että nurmikon tärveleminenja kaivaminen on kiellettyä. Koko iso piha oli pelkkää nurmikkoa.

Naapuri-rouvan kanssa päätettiin, että meillä on vaikeuksia luetun ymmärtämisessä. =) Kun ei siinä suoraan puhuttu mitään kukkapenkeistä, niin mehän semmoiset pienet tehtiin. Samantien haettiin metsästä molemmille oma koivuntaimi, pari juhannusruusua ja sireeninalku. Tämä on minun koivuni ja olen siitä tosi ylpeä. Naapuri-rouva on poissa ja hänen kukkapenkkinsäkin on hävinnyt, mutta hänen koivunsa kasvaa komeana. Oman koivuni juurelle nappasin vielä entisestä anoppilasta ruusuntaimen ja on se vaan niin kaunis tuossa pihalla. Alku vuosina piti aina jomman kumman olla päivystämässä kun talonmies ajoi nurmikkoa, ettei meidän istutukset häviä samantien.

Minulla on tapana napsia siemenkotia ja juurenpalasia yleisiltä paikoilta ohi kulkiessani. Olenkin onnistunut ihan vahingossa saamaan kukkapenkkiini monivuotisia eri aikaan kukkivia kasveja, joitten nimiä en kylläkään tiedä. Nyt kukkii tämä sinikelloinen, joka on lähtenyt pienestä rautakaupan pihasta napsastusta juurenpalasta. Ikkunan alla on "hyötypuutarha". Suurissa ruukuissa kasvaa siemenestä kasvatettuja tomaatteja ja paprikoita. Ihan oven pielessä kukkii kohta vanhanaikainen "saippuakukka".
Puutarhani on ihan luomua, sillä lannotteena käytän vain pojan tuomaa hevosenkakkaa =)

Toisella puolella ovea on "oleilupuutarha".Nurkassa kasvaa raparperi, ruukuissa tilliä, ruohosipulia ja minttua. Tällä puolella on myös kukkia ja nyt kukkii pystyssä töröttävä Ukonhattu. Krassi ei ole vielä noussut ritilään, mutta antaa suojaa ikkunaan kasvettuaan.

Yleensä pöydällä istuu 1-2 kissaa, mutta nyt niiden puuttuessa laitoin siihen viimeksi tekemäni kettutytön. Pihalla nököttää myös enkelini. Ostin sen 5 vuotta sitten kirpparilta sairastuttuani syöpään ja sanoin lapsille että tässä on sitten hautakivi varulta valmiina, muuta ei tarvitse  ostaa.=) Onneksi sitä ei vielä tarvittu, mutta ompahan nyt sitten valmiina.
 En minä halua makaamaan minnekkään hautuumaalle ison paaden alle. Minut pitää kaataa tuhkana metsään koiran haudan päälle ja tämä enkeli siihen päälle muistoksi. Lapset ei tahdo uskoa että olen tosissani, mutta näin minä vaan haluan.=)

Ei tässä kuitenkaan vielä mihinkään metsään jouda, käsitöitä pitää tehdä ensin paljon lisää =)
Sukkia on vaan niin mukava neuloa, että minäkin parit tein vajaista 7-veikka keristä. Alemmat on n.s. "räsymattosukat". Niitä vasta mukava onkin tehdä kun ei yhtään tiedä mimmoset raidat syntyy. Näissä on kahta ikivanhaa raidallista 7-veikkaa ja lisänä kolmatta yksiväristä.

Täytyy kuitenkin jatkaa taas apinalinjalla. Viimeinen paketti Saksaan viipyi postissa yli kuukauden ja meinasin jo hermostua. Apinat alkoivat kuitenkin heti tehdä kauppansa, joten lisää vaan tekemään =)

Pikku-apinat

Sain valmiiksi arvontavoitoksi tarkoitetut pikku-apinat ja arvontaanhan pääsi osallistumaan kommentoimalla tänne.

Ampiaiskesä ?

Eipä ole pahemmin ampiaisia näkynyt tänä kesänä ainakaan meidän pihassa. Ihan ilman mallia jouduin nämäkin tekemään, jos niitä nyt ampiaisiksi tunnistaa. Tytär vaati, että amppareilla pitää olla piikki pyllyssä, mutta jätin pois kun tuli niin tökerön näköiset =) Saa nyt nähdä kelpaako tilaajalle, sain kuitenkin käytettyä vanhaa keltaista lankaa pois.

Oli niin rentouttavaa välillä kutoa perussukkaa, ihan vaan 7-veikka langoista. Vihreät osat sointuvat kyllä luonnossa ihan hyvin tähän raitalankaan, kamera vaan vääristää värit kummasti. Pikkuinen kettutyttökin ottaa rennosti niinä päivinä kun sattuu aurinko paistamaan.

Neuloessa olkapääni kipeytyi entisestäänkin, joutuukohan tässä kohta pitämään taukoa. Kaupunkiin asti en viitsisi lääkäriin lähteä ja omalle paikkakunnalle se tulee vasta lokakuussa.......jos tulee.

Jottei apinatehdas hyytyisi, niin pitihän minun lankoja tilata nyt kun halvalla saa. Dropsin puuvillalangat ovat tässä kuussa 35% alennuksessa ja minäkin tilasin Muscattia melkein kolme kiloa . Kyllä näistä taas muutaman apinan virkkaa =) Harmi vaan kun ei kaikkia haluamiani värejä ollut saatavilla.

Minuahan se taas onnisti.=) Pitkään aikaa en ole osallistunut lehtien kilpailuihin, mutta nyt laitoin kuvan kesälaukustani ET-lehden laukkukilpailuun. Minullehan sieltä voitto kapsahti ja sain tämän hienon Guessin laukun. No, onhan se vähän turhan nuorekas minulle, eikä sinne edes mahdu muun romppeen sekaan enää käsityötä. Ajattelinkin ilahduttaa tällä jotain suvun nuoremmista naisista, eiköhän sieltä ottaja löydy =)

Prusiluskalta tuli kirje , josta löytyi näin kaunis kortti ja "Hand knitted" kangasnauhaa. Nauhan säilytän joulunalustöihin =) Tuleepahan töistä hienomman näköisiä kun esim. huivin reunaan ompelee tämmöisen merkin. Kiitos Prusiluska, tätä meinaan käyttää vain niihin "vähän parempii" töihin =)

Minulle on tainnut kehittyä pakkoneuroosi =) Kun tunnen itseni yksinäiseksi, menen nettiin tilaamaan lankaa. Nyt kun tytär lähti taas pois, olen tällä viikolla tilannut noitten puuvillalankojen lisäksi ihan tarpeettomia lankoja Facebookin ryhmistä kahdelta ihmiseltä. Voivoi, tästä tavasta olis päästävä eroon ennen kuin hukun lankoihin.

500.

Tilaustyönä tekemäni laivapoika on 500. virkkaamani apina. 

Sehän oliskin sitten taas arvonnan aika.

Tällä kertaa arvon yhdelle pienemmän apina-pariskunnan ja arvontapäivä voisi olla vaikkapa 26.7.

Jokainen tähän postaukseen merkkinsä jättänyt saa yhden arvan, kuten tavallista =)

Onnea arvontaan.

Parasta kesä-aikaa

Tulihan se kesä sieltä, kun jaksoi odottaa. Vielä on ihanan lämmintä eikä liika kuumuus haittaa. Tämän lämpimämpää en toivokkaan, mutta helle-aaltoahan ne ovat lupailleet. Sitten käy olo jo tuskalliseksi.

Äiti ja tytär nauttivat lämmöstä vanhalla puutarhapöydällä. Siinä on lämmin ja turvallinen makoilla. Iltaisin on alkanut suuri supi pyörimään pihassa ja minä sitä hätistelen pois. Pelkään että se käy vielä kissojeni kimppuun.

Pitkällisten sateiden takia kylän uimaranta on saastunut, jätevesikaivot ovat tulvineet yli ja vedessä on sitä itseään. Minua se ei haittaa, kun en osaa uidakkaan, mutta lapsille se on harmillista. Onneksi on noita muitakin uimapaikkoja lähistöllä, joten eivät ihan ilman uimista joudu kesäänsä viettämään. Olishan se kyllä mukava itsekkin käydä välillä kastautumassa.

Minä olen virkkaillut näitä tavallisia niin että toinen käsivarsi ja olkapää ovat kipeytyneet kunnolla. Ostin tänään kokeeksi apteekista kipugeeliä ja sehän tuntuukin tepsivän. Hyvä ettei tarvitse kaikkia myrkkyjä vatsan kautta ottaa.

Kirpparin kautta sain tilauksen virkatuista ampiaisista. Miten voikin joku ajatus niin tökkiä. Jonkinlaista ideaa minulla jo on, mutta väkisin ideoiminen ei kyllä ole mitenkään mukavaa. " Ei kukkokaan käskien laula". Paljon kivempi, kun saa ottaa langan käteen ja alkaa miettiä mitä siitä syntyisi. Näitä tuttuja hahmoja tekee mieluummin, sillä samalla voi katsoa vaikka telkkaria ja ajatella ihan muita ajatuksia.

Tyttären vierailu vierähti pari viikkoiseksi ja mukavaa on kun on juttu- ja haliseuraa kotona. Mukava on kyllä palata taas omaan rauhaankin. Saa syödä ja nukkua silloin kun siltä tuntuu muista välittämättä.

Ei löytynyt sulhasia

Kultaako aika muistot, vai miten muistan, että lapsena ja nuoruudessa juhannukset olivat aina lämpimiä ja aurinkoisia. Nykyäänhän sataa ja on kylmä joka juhannus eikä poikkeus ollut tämäkään.

Sen verran yöllä pilvet kuitenkin rakoili, että käytiin tytön kanssa juhannuskävelyllä puolenyön maissa. Kerättiin sen seitsemän kukkaa, vaan näkyikö unessa tuleva sulhanen ? Eipä tietenkään, jotain painajaista näin kyllä, mutta sitäkään en muistanut enää aamulla. Oikeastaan hyvä, sillä en tähän 20 ukottoman vuoden jälkeen ketään enää huoliskaan =) Tyttärelle kyllä olisin suonut sulhasen ilmestyvän.

Naapuriston ukoille lupasin, että käyn puolenyön tietämissä pyörimässä alasti pihanurmikolla. Yöllä ei kuitenkaan näkynyt tulevan yleisöä, oli niin kylmää ja märkääkin, niin empä sitten minäkään viitsinyt nurmikolle mennä. Ei tullut sulhasia, vaan eipä tullut flunssaakaan. =D

Pitihän minun vähän kuitenkin vilautella. Lauantai yönä menin pelkässä yöpaidassa ja aamutakissa pihalle tupakalle. Märkä ruoho oli kuitenkin petollisen liukasta, tossu luisti ja minä lensin helmat hulmuten selälleni ketoon. Taisi siinä jotain samalla vilahtaa. Onneksi oli niin paksu sumu eikä tiellä näyttänyt kulkevan ketään, joten kehtaan tänään mennä punastelematta maitokauppaan.

Juuri juhannuksen alla ilahdutti Annelta tullut paketti. Voitin hänen arvonnassaan kuvan tuotteet. Pala kaunista kangasta, siihen sopivaa pitsiä ja Ranskasta tuotu ihana pitsiperhonen. Vielä tilkkutyölehti ja hauska kortti. Kiitos Annelle sinne Cafe Mea Mariaan. Kankaalle on jo suunnitelma, mutta ensin pitää saada jostain valkoista maalia =) Laitan sitten kuvan kun joskus saan valmista aikaiseksi.

Vaikka Jujy-15 jäi paria työtä vajaaksi, niin pitihän minun silti lähteä facebookin KyJy-15 mukaan. Jos nyt sujuisi vähän paremmin. Ensimmäiseksi aloitukseksi tuli sukka , sillä tuntuu niin mukavalta neuloa pitkän virkkausputken välissä. Langan olen saanut lahjaksi ja idea kahden langan yhdistämisestä tällä tyylillä on kopsattu suoraan Kosotädin sivuilta. Tämä onkin lempilankaani noista 7-veikan raitalangoista ja tällä tyylillä saan sen riittämään varmaan kaksiinkin sukkiin.

Juhannuksena tuli niin paljon mässäiltyä tyttären kanssa, että paino on vähän noussut ja puntarikin hajosi allani. Oijoi, onneksi tulee arki ja herkuttelua voi vähentää =)

......
Poika soitti, että olin tehnyt väärin juhannustaikani. Olisi pitänyt kuulemma olla 3x3 kukkaa, laittaa ne vasemmalla kädellä tyynyn alle ja kontata takaperin sänkyyn. Ilmankos en ole koskaan nähnyt unia sulhasista. =)