Monenlaisia tyttöjä

Ensimmäiset joululahjat ovat valmiina,sillä eihän jouluun enää ole kovin pitkä aika. Aluksi teen näitä toivottuja ja sitten voi alkaa suunnittelemaan jo omiakin annettavia. Tytöt teen sekalaisista langoista että saan niihin enemmän värivaihtoehtoja. Turvasilmät tytöillä ja helmet tontun silminä.

Sitten tietenkin pakollinen kissapostaus =)

Apulainen vahtii lankoja ettei rosvot vie niitä. Kyllä tästä apulaisesta on paljon iloa (ja työtä).

Tämä on minun vatsanahkani. Ei, minulla ei ole mikään kamala tauti. Apulainen vaan syöksyy vauhdilla paitaani pitkin auttamaan kun huomaa että yritän virkata.  Käynnissä on ay-neuvottelut siitä kumpi virkkaa ja kumpi ei. Että voikin pienellä kissalla olla terävät kynnet ja nopeat liikkeet.

Lopuksi on syytä tarkistaa, ettei äiti ole heittänyt liian pitkiä langanpätkiä roskikseen.  On tämä elämä helppoa kun on noin hyvä apulainen. =D

Välillä apina

Yritin tehdä toiveiden mukaisen luonnonväreissä olevan apinan, mutta vihreää lankaa ei löytynyt sopivampaa. Täytynee tehdä vielä toinenkin, että on mistä valita.

Ihana puinen kissapenkki sattui silmääni Turkissa ja pakkohan se oli ostaa , kun ei maksanutkaan juuri mitään. Juuri sopiva apinoille ja nukeille. Osat oli niin jumittuneet yhteen, ettei tätä saanutkaan purettua ja siinähän sitä olikin taiteilemista että sain mahtumaan matkalaukkuun. Onneksi en joutunut kädessä raahaamaan,  ison lampun olen kerran tuonut sylissäkin sieltä.

Kiinasta tilattu kiipeilypuu oli aivan liian pieni isoille kissoille, mutta Ahududulle se onkin juuri sopiva. Huomenna mennään taas lääkäriin. Jospa nyt vihdoinkin päästäisiin korvapunkeista eroon. 

Ihmeiden aika ei ole ohi

Entinen naapuri soitti, että Maija naukuu entisen asuntoni rappusilla. En oikein uskonut, sillä Maija on ollut melkein viisi kuukautta teillä tietämättömillä.  Vaan siellähän se oli ja tunnisti minut heti, tuli luo kun vähän kissittelin. 

Nyt on Maijakin sitten kotona, tai ainakin melkein. Muutaman kerran käynyt sisällä syömässä ja sähisemässä pienelle ja Mausulle.  Muut ajat kököttää ulkona ovenpielessä. En viitsi pakottaakkaan sisälle, ettei sitten taas häivy. Jospa se siitä kuitenkin vielä rauhoittuisi.

Ei tykkää Mausukaan vielä pienestä. Sähisee ja murisee jos toinen tulee lähelle, mutta ei enää niin pahasti kuin Maija. Maija ja Mausu sähisevät toisilleenkin, vanhat kaverit. Pieni kyllä haluaisi niin kovasti päästä leikkimään isojen tyttöjen kanssa. Mausu meinaa, että kun piilotan sen lelut, niin eiköhän häivy täältä =) Eiköhän se sopu ja järjestys vielä löydy näitten kesken, kunhan ensin katsovat kuka on pomo porukassa.

-------

Sitten nappi-asiaa. Eilen tyttön kanssa arvottiin ja napit laitan menemään  Omppumadolle, joka ensimmäisenä oli kommentoinutkin. Laitappa minulle osoite tulemaan mailiin sudemi@luukku.com niin vien kirjeen postiin.

Mistä tietää syksyn tulleen

Meillä sen tietää siitä että Mausu palaa jokakesäiseltä lomamatkaltaan. Oltuaan taas pari kuukautta teillä tietämättömillä vanhapiikatäti päätti kotiutua. Yllätys oli karmea, kun huomasi että koti on vallattu sillä aikaa.  Mausu ramppasi edestakaisin ulos ja sisään siinä toivossa, että kamaluus häipyisi sillä aikaa jonnekin, vaan ei häipynyt.

Ahududua olisi niin kiinnostanut uusi kaveri, mutta Mausu päätti pitää sukupolvien välisen kuilun noin puolena metrinä. Mausua selvästi pelotti kun piti niin kovasti sähistä ja murista. Eiköhän se sopu kuitenkin vielä löydy, sillä onneksi Ahududua ei pelottanut ollenkaan.

Pikkuinen on kyllä niin hyvä maastoutumaan, etten minä aina meinaa huomata, mutta Mausu kyllä huomaa. Ahududu on parantunut jo selvästi ja painokin on kohonnut. On se vaan silti niin pieni rääpäle Mausuun verrattuna.

Pitäisiköhän minun hommata isompi sänky, että saadaan mahtumaan jokaiselle oma tyyny. ;D

Paranemaan päin

Lääkkeet ovat alkaneet purra tehokkaasti ja meillä alkaa olla terve kissa. Antibiootit ja muut menee hyvin maksamakkaran seassa , mutta vahvistava hyvänmakuinen ei maistu millään. Painokin on noussut neljässä päivässä 150gr ja se on paljon kilon painoiselle rääpäleelle.

Tytär asensi tabletille kissapelin ja sehän kiinnostaakin kovasti. Osasi pienikin heti pelata. Tämmöistä se on nyky-aikana, kissatkin pelaa jo tietokonepelejä. pienistä lapsista puhumattakaan =)

Meillä eletään nyt samanlaista elämää kuin pienten lapsien kodeissa. Kaikki särkyvä ja vaarallinen on nostettu piiloon ja tavoittamattomaan paikkaan. Sillä erotuksella vaan, että lapset eivät osaa kiivetä niin korkealle kuin tämä pieni "hirviö". Hän on myös päättänyt, että aamu seitsemältä on sopiva aika nousta leikkimään. Silloin kömmitään sänkyyn ja nuollaan ihmiskaverin naamaa niin kauan että  varmasti nousee. Ei auta vaikka kuinka yrittää mennä peiton alle piiloon.

Olen jonkun verran saanut käsitöitäkin tehtyä, vaikka yksi yrittää kovasti auttaa.  Nämä ovat pienten lasten kokoa nallelangasta. Jospa jouluna löytyisi käyttäjäkin.

Minulla on vatsanahka aivan täynnä raapimisjälkiä, kun eräs kiipeää jatkuvasti syliin varastamaan lankoja ja heiluvia puikkoja. Vaan eihän tuolle voi olla vihainenkaan.

Knea Silmukat ristissä blogissa järjestää joulukalenterivaihdon. Tulkaas muutkin mukaan, olisi mukava kun saataisiin kokoon kunnon porukka. Meinaan tehdä tyttärelle taas pienen paketti-kalenterin jouluksi ja siinähän se samalla tulee toinenkin väsättyä. Suunnitelmia on jo kovasti. Jouluun on enää noin 100 päivää, joten nyt on hyvä aika toimia ;)

Nyt olen niin vihainen

Olen vihainen noille pentutehtailijoille. Muutaman kiukkuisen viestin olen jo laittanut kissan lähtöpaikkaan ja tekisi mieli tehdä vähän enemmänkin.

Paikassa, josta hain omani, oli nuori neitokainen viiden pienen emottoman kissanpennun kanssa. Katsoin heti että kovin ovat pieniä 12 viikkoisiksi, mutta otin kuitenkin pienimmän  ja laihimman ihan säälistä. Onneksi otin, sillä minulla se ainakin pääsi hoitoon. 50€ neitokainen velotti tästä, joten hyötyminen oli mielessä. Täällä päin kissanpennut maksavat korkeintaan 30€ ja useat antavat ilmasiin.

Viikonlopulla minusta Ahududun kunto heikkeni ,mutta sain perjantain tarkistusajan muutettua tähän aamuun ja oikein hyvä niin. Lääkäri oli samaa mieltä kanssani, että tuskin on vielä luovutusikäinen.

 Ahududulla todettiin kissainfluenssa, joka onneksi ei vielä ollut levinnyt keuhkoihin. Silmät ovat tulehtuneet ja korvissa korvapunkkeja. Lääkäri epäili myös matoja, vaikka olen jo yhden matolääkesatsin syöttänyt. Kissainfluenssa on hyvin vaarallinen kissanpennuille, mutta me saatiin antibioottikuuri jonka pitäisi vähän auttaa. Tautihan on virusperäinen, joten siihen ei varsinaisesti lääkettä ole.

 Silmiin saatiin parin tunnin välein laitettavia tippoja ja sehän onkin haasteellista hommaa. Pienelläkin kissalla on nopeat tassut ja terävät kynnet. Minulla onkin jo käsivarret aivan verinaarmuilla.

Korvapunkkeja vain putsattiin, sillä yhtä-aikaa ei useampaa rankkaa hoitoa voi alkaa näin pienelle. Kyllä sitä möhnää sitten olikin. Lääkäri sanoi ettei hän koskaan vielä ole nähnyt näin paljon punkkeja yhdenkään kissan korvissa. Punkki ja matolääkitys aloitetaan kunhan kunto ensin paranee. 

Lisäksi saimme ison pullollisen jotain vahvistavaa lääkettä, joka syötetään koko pullo loppuun. Onneksi se on ilmeisesti hyvän makuista, sillä se menee taistelutta kissan suusta alas. Parin viikon päästä on kontrolli aika ja katsotaan voidaanko uusia lääkkeitä antaa.

Kalliiksihan tämä on jo tullut, mutta tytön kanssa sovittiin että kissa kuntoon mieluummin ja me unohdamme joulunalus-reissun Tallinnaan.

Että tämmöistä meille tällä hetkellä. Luin netistä että 70% pentukissoista kuolee saatuaan kissa-influenssan. Meillä tehdään parhaamme että Ahududu kuuluu siihen 30% joka selviää. On se vaan niin ihana seurallinen höpöliini, joka kuulekin nyt kun korvat on putsattu.

Napista asiaa.........arvonta

Tilasin Kiinasta puisia koristenappeja ja niitähän tulikin sitten reilu satsi. Sataa nappia en minäkään tarvitse, joten ajattelin arpoa jollekulle halukkaalle 30 kpl näistä. Komentteihin vaan halukkuus osallistua arvontaan  ja arvon 10.9. napeille omistajan. (Kissanapeista en tietenkään luovu )  ;)   =)

Loppuun vielä tämän uuden rakkaan kuva ;)