Neulotuttaa

Mukava on välillä neuloakin, eikä aina vain virkata. Kun tuli tarvetta niin ei kun puikot heilumaan vaan. Miniän tuttava sai poikavauvan ja sukkia pyydettiin sinne lahjaksi. Ja mummohan pisti toimeksi. Samantien toisetkin lastensukat kun noita Sockilangan jämiä osui silmiin .

Oikein suurista miesten sukista on kuulemma puutetta ja seuraavaksi semmoiset. Miksi miesten sukat tehdään yleensä harmaita tai muita synkkiä värejä. Minä räväytin ja tein tämmöiset vaaleanpunakirjavat. Minusta ne olisivat suloiset ison miehen jaloissa. Lankana Sockia ja vähän 7-veljestä. Saa nähdä kelpaako kenellekkään.

Kyllä on poikien sukissa kokoeroa. Toiset vastasyntyneelle ja toiset numeroa 46.

Maija-kissaa ei ole näkynyt moneen viikkoon. Tainnut löytää paremman ruokapaikan jostain. Kissahan ei ole paikka-uskollinen , vaan jää sinne missä tarjotaan paras ruoka. Onneksi minulla on kuitenkin vielä tämä pikkuinen mussukka joka pääsee ulos vain valjaissa. Aamujen naamanpesut on vielä turvattu.

Maajussille morsian

Ensin syntyi Jussi ja Jussi tahtoi morsiamen. Saamansa piti.

Heti kohta alkoivat hankkimaan lemmikkejä ja syntyi pupu, possu ja kissa.

Kissa ja possu saivat hännätkin. Tuo possun saparo on minusta suloinen.

Koko porukka yhteiskuvassa. Possu on minun ehdoton suosikkini, niitä lisää. Näitä meinaan tehdä nyt enemmänkin joulumyyjäisiä varten. Lankaa kuluu yhteen noin 10gr, joten ihan pienet jämänyssäkät tulevat käytettyä.

Suomen edustajat nuorten kouluratsastuksen EM-kisoissa. Tuo pienin tirppana on mummon oma mussu. Hyvin oli tyttöjen matka ja ensimmäinen kisapäivä sujuneet. Kunhan nyt säästyisivät vaan coronalta.

Kenkälankilla

Poikani oli löytänyt kirpparilta kulahtaneen kissapatsaan eurolla ja osti sen äidille tuliaisiksi. Hienohan se on näinkin, mutta innostuin kuitenkin vähän korjailemaan sitä että kestää paremmin ulkona.

Ensin homeet pois pesemällä ja sitten kenkälankkia paksusti päälle. Kiillotuksen jälkeen maalasin vielä silmät akryylimaaleilla. Harmaa kenkälankki olisi sopinut paremmin, vaan kun ei semmoista nyt ollut kotona.

Tämän kenkälankkiniksin opin aikanaan veljeltäni. Hän toi Afrikasta tullessaan suuren eebenpuisen pään. Myyjä oli neuvonut välillä käsittelemään kenkälankilla. Näkyy sopivan myös suomalaisiin puulaatuihin. Nyt kestää taas tuiskut ja auringonpaisteet kissanikin.

Sinne lähti virkkaamani heppa muitten hevosten kanssa rekalla kohti Unkarin EM-kisoja. Ensin laivalla Puolaan ja siitä sitten maitse teitä pitkin. Onneksi on suurempi karavaani, huomattavasti turvallisempaa Euroopan teillä. On se tytöille kokemus. Taitavat kyllä joutua koko porukka karanteeniin matkan jälkeen, mutta se on pientä sen onnen jälkeen.

On se pieni tirppana tuo tyttö suuren hevosensa rinnalla.  Mummo ei uskalla lähellekkään noin suurta eläintä :)

Kukat alkavat pihalla pikkuhiljaa nuutumaan, mutta unikkopenkkini roihahti nyt vasta kukkimaan. Luulin jo ettei kuki ollenkaan.

Tämä kukkanen ei osoita minkäänlaisia nuutumisen merkkejä. Sama villikko edelleenkin 😽

Hyvää helteistä viikonloppua kaikille  😘

Jotain pientä

Tuli huomautus, että kisamaskotilla olisi hyvä olla jotain Suomen väreissä. Niinpä tekaisin hänelle kaulaan huivin jossa Suomenlippu. Nyt saa luvan kelvata tuommoisena.

Aina ei jaksa virkata ja silloin syntyy perussukkia. Näissä Socki-lankaa ja kerrankin laitoin värit kohdilleen. Vähän joutui pätkimään, sillä toisessa kerässä olikin solmu jonka jälkeen jatkui ihan eri väri. Tein kaksilla puikoilla yhtä aikaa joten oli helppo seurata värien vaihtumista. Ensimmäinen joululahja valmiina =)

Vaikka uhosin etten vähään aikaan tee Peppejä, niin teenhän minä kuitenkin jos pyydetään. Molemmille piti tehdä punainen mekko, mutta yritin muuten käyttää eri värejä ettei mene leikeissä sekaisin.

Ja vielä yksi, sekin punamekkoinen. Eiköhän näitä tule ennen joulua tehtyä vielä lisääkin. Saa mukavasti lankavarastoa pienennettyä.

Miksi, oi miksi ihmiset heittää hyvää tavaraa roskiin. Naapuri tekee muuttoa ja olen hänelle yrittänyt puhua, että voin kyllä toimittaa puolestaan tavaroita kierrätykseen. Vaan kun ei ihminen itse osta mitään kirppareilta, niin ei halua sinne lahjoittaakkaan. Onneksi ei toisen naapurin kanssa hävetä yhtään penkoa roskiksia.  =) Minä pelastin uuden veroiset emaloidun piirakkavuoan, kauniin kakkuvuoan ja kolme kaunista lasikukkaruukkua. Osassa vielä kaupan hintalaput tallella. Naapuri pelasti valurautaiset lettu- ja paistinpannun. Voihan sitä tietenkin kierrättää näinkin , roskiksen kautta ;)

Olipa niin kuuma päivä tänään ettei jaksanut tehdä mitään. Otinkin ja nukuin melkein koko päivä odottaen illan viilenemistä. Ensi viikolla pitäisikin olla sitten sopivia lämpötiloja. onneksi.

Niksi-Pirkottaa =D

Olen facebookissa tosi monessa ryhmässä ja aina välillä tulee jotain julkaistuakin. Laitoin Niksi-Pirkkoihin tämän kuvan viime kesäiseltä lomamatkalta, kun olin unohtanut pyykkinarun pätkän kotiin. Hammaslanka ajoi saman asian ja kesti pari viikkoa ihan hyvin. Facebookissa tuli 760 tykkäystä, mutta ainahan joku on tietenkin erimieltä. Tässä eräät kommentoijat:

1.

 "xxxxxxxx  ... Hiukan turhan arvokasta pyykkinarua.

Kaisu.... Mutta ei vie suurta tilaa matkatavaroissa ja voi käyttää moneen muuhunkin

xxxxxxxxx  .....ei vie ohut narukaan tilaa. Minulta jäisi pyykkinaruna käytetty hammaslanka palauttamatta alkuperäiseen tarkoitukseensa. 🤮

Kaisu......Eihän sitä ole tarkoituskaan sitten enää suuhun laittaa 🤣🤣🤣🤣🤣🤣"

2. 

"Marko ...... Missä se pikkupyykki?

Kaisu .... Kestää myös tämmöistä mummomallia pöksyjä 😂"

Minua nämä jaksaa huvittaa . Vaikka pihi olenkin, niin en noin pihi kuitenkaan =D

Seuraava niksi ;D

Amppelimansikkani on lopultakin alkanut tekemään mansikoita, mutta tietenkin harakatkin sen heti huomasivat. Monta marjaa ehtivät varastaa. Laitoin vanhan valoverhon ympärille ja nyt ei harakat enää löydä marjoja. Toivottavasti mansikat kuitenkin saavat tarpeeksi valoa. Myöhemmin voin käyttää samaa verhoa vaikka hallasuojana kukille.

Ja eikun lisää niksejä ;D

Leipä pääsi loppumaan ja keksimpä tehdä taas pataleipää, tällä ohjeella :

Paras pataleipä ohje reseptiKaurainen pataleipä

3 dl Vettä

1 pss Kuivahiivaa

2 tl Hunajaa

1 tl Suolaa

4 dl Vehnäjauhoja

3 dl Kaurahiutaleita

Lämmitä vesi reilusti kädenlämpöiseksi. Lisää siihen kuivahiiva, suola ja hunaja. Sekoittele.

Jauha noin desi kaurahiutaleista hienoksi. Lisää jauhot ja hiutaleet taikinaan. Sekoita hyvin, mutta älä vaivaa. Jätä taikina nousemaan kulhoon noin puoleksi tunniksi.

Laita pata kylmään uuniin, ja aseta uuni lämpenemään 225 asteeseen. Kun uuni on valmis, ota kuuma pata, nosta taikina varoen pataan, peitä kannella ja paista 35-40 min.

Pataa ei tarvitse voidella. Leipä ei tartu siihen.

Minähän tietenkään en taaskaan seurannut ohjeita tarkkaan. :) Laitoin yhtä paljon pikakaurahiutaleita, sämpyläjauhoja ja vehnäjauhoja kun niitä nyt sattui kaapista löytymään. Hunajaa reilusti enemmän ja rusinoita sekaan. Tätä ei tosiaan tarvitse nostattaa kuin noin tunti. Edellinen leipäni nousi tätäkin paremmin ja hyvää on . Seuraavalla kerralla kokeilen jos rusinoitten sijasta laittaisi oliiveja.

Niin helppoa, että onnistuu jopa meikäläiseltäkin.

Sain viime kesänä naapurilta maksaruohon juurakon jonka tökkäsin kuivalle seinustalle kasvamaan. Tänä kesänä se jopa kukkii ja kyllä kimalaiset tykkää. Koko ajan on muutama mettä keräämässä. Kimalaiset ovat mukavia, sillä minua ainakaan eivät ole koskaan yrittäneet pistää. Pörriäiset on pelastettu meidän pihassa.