Paremminkin olis voinut mennä

Lahjat on jaettu, joten voin paljastaa tämänkin Tallinnan ostoksen. Mahdottoman hyvän makuista tämä punainen glögi ja huovutetut elukat minusta niin söpöjä.

Meillä tosiaan olis joulu voinut mennä paremminkin. 

Perjantai oli vielä ihan hyvä päivä. Tavattiin tytön kanssa kaupungilla ja osteltiin valtava määrä herkkuja jouluksi. Se on meillä jo jouluperinne.

Lauantaina alkoi keittiön viemäri haisemaan, mutta ajattelin että se on ohimenevää niin kuin muulloinkin on ollut. Eipä ollutkaan, haju paheni päivä päivältä. En kehdannut talkkaria häiritä joulupyhinä, vaan soitin vasta tiistai-aamuna. Korjaaja tuli vasta tänään perjantaina, enkä ole koskaan varmaan odottanut ketään miestä niin kiihkeästi kylään kuin nyt.

En tiedä johtuiko koko kodin vallanneista viemärin höyryistä, mutta tytär sairastui nuhaan ja kuumeeseen jo lauantaina. Minullakin jo silmiä kirveli , mutta kuumeen ja nuhan nosti vasta maanataina. Täällä sitten ollaan vaan maattu kipeinä pa....n hajussa ja herkutkin jäi syömättä, Eihän ne kipeinä ollessa ja tässä lemussa maittanut kummallekkaan. 

Samalla sain talkkarilta tietää, että koko rivitalo on nyt todettu niin homevikaiseksi, ettei aleta edes remontoimaan. Sillä lailla, se on nyt ruvettava karsimaan omaisuutta muuttoa varten. Harmi kun ei lähellä ole mitään kirpputoria, eikä kierrätyskeskusta. Täytyy yrittää laittaa parhaimmat tavarat edes tyrkylle roskakatokseen. Tuntuuhan se haikeelta, kun on 40 vuotta asunut samassa talossa  ja onhan tuota tavaraakin ehtinyt kertyä sinä aikana.

Vaan aina on elämässä ilonpilkahduksiakin. Tilasin Kiinasta jouluksi yhden ilmaisen poron 2 euron postikuluilla. Paketissa olikin kaksi poroa. En tehnyt reklamaatiota =) Kaupungissa näin ihan samoja poroja myynnissä 8 eurolla. Johan siinä on syytä olla iloinen onnistuneesta ostoksesta.
Tyttäreltäkin on kuume jo laskenut ja itselläkin alkaa olla olo jo parempi. Onneksi on pakastin täynnä ruokaa, ettei tarvitse siitäkään huolehtia.

Toivottavasti uusi vuosi alkaa paremmissa merkeissä.
Oikein Hyvää Uutta Vuotta toivotan teillekin kaikille !

Suomi vs Ruotsi

Vielä viime hetkillä pari isoäitiä tilasi lapsille nukkeja, Ruotsin Pepin ja Suomineito 100v. Itse-asiassa Suomineitoja pyydettiin 5 kpl, mutta älysimpä kerrankin sanoa EI. Ne jotka eivät itse tee käsitöitä, eivät ymmärrä kuinka paljon aikaa tämmöistenkin tekemiseen menee. Nämä tein ja loppu-ajan aion käyttää oman jouluni valmisteluun. Toivottavasti lapsoset nyt tykkäävät näistä. Lisää virkkuita sitten  taas joulun jälkeen

Pieni irtiotto arjesta

Ihan parinkin päivän reissu kesken arjen tekee niin hyvää. Tallinnan joulutori oli näkemättä, joten sinnehän me suuntasimme. Kansipaikat laivalla ja pari yötä Eurooppa-hotellissa. Oikein hyvä valinta meidän mielestä. Ei tarvinnut kuunnella yöllä humalaisten mekkalaa, vaan nukuimme pehmeissä sängyissä  oikein rauhallisessa hotellissa. Aamupalakin oli maittava ja monipuolinen, eikä koko aikana ollut kiire mihinkään.

Minä sain jo menomatkalla jalkani niin kipeäksi, että taksilla ajeltiin vähänkin pitemmät matkat, mutta siellähän se oli suhteellisen halpaa, hotellilta torille n.5 €. 

Itse tori oli minulle vähän pettymys. Olin odottanut paljon erilaisia käsitöitä, mutta tuntui että joka toisella kojulla oli tarjolla glögiä ja lopuilla villasukkia. Eipä siellä paljon ollut valinnan varaa sukkien ja krääsän lisäksi. Ostin sieltä kuitenkin kunnon kassillisen juustoja, enkä muuta.

Olisi varmaan tuntunut jouluisemmalta, jos maassa olisi ollut lunta. 

Olishan siellä Tallinassa paljonkin nähtävää ja kuvattavaa, mutta me pyrittiin ottamaan koko päivä mahdollisimman rennosti. Onneksi meille sattui oikein aurinkoinen päiväkin, vaikka edellinen päivä oli ollut aivan mahdoton räntäkeli.

Sadamarket tuli katsastettua, mutta eihän siellä ollut oikeastaan mitään ostettavaa. No , jälleen kassillinen juustoja tietenkin ja karamelleja.

Tytär sai houkuteltua hotellin vieressä olevaan Nautica-ostoskeskukseen ja sittenhän alkoikin palamaan rahaa =) Ihania vaate- ja kenkäkauppoja ja sieltä löytyi virolaisten taiteilijoiden töitä joita olin etsinyt, sekä kaipaamani huopatyöliike

Merlin Metsin maalaamaa kissakoru oli pakko ostaa itselle ja samasta kaupasta paljon muutakin =)

                                     

Tytär oli etsinyt netistä valmiiksi meille hyviä ruokapaikkoja, mutta eihän me enää jaksettu minnekkään lähteä, vaan alku-illasta suuntasimme syömään oman hotellin ravintolaan. Kyllä kannatti. Aivan ihanaa ja kauniisti laitettua ruokaa. Eikä ollenkaan pahan hintaista, kallein ruoka pippuripihvi 21€. Minulla siinä juuri sitä lautasella. ( Viiniä ruoan kanssa, ei mekään ihan absolutisteja olla =) ). Todella ystävällin palvelu myös, josta 10 pistettä lisää =)

Kun herkuttelemaan lähdetään, niin silloin syödään myös jälkiruoka. Minulla grepejä lämpimien hedelmien ja tallinkikastikkeen kera, nam.

Illalla vielä pieni kävelylenkki ja sitten maistuikin taas uni pehmoisessa pedissä. On mahtanut olla kamalaa tuommoisessa sukelluskuplassa. Ei ole ahtaanpaikan kammoisen paikka.

Aamulla ehti vielä hyvin aamupalan jälkeen käydä ilman kiireitä viimeisillä ostoksilla sillä kotimatka alkoi vasta klo 12. Heihei Tallinna, eiköhän taas joskus tavata.

Ja kun herkuttelemaan oli alettu, niin olihan sitä vielä laivalla jatkettava. Neljän tunnin bussimatkan jälkeen oltiinkin sitten taas kotona, jossa kissat odottelivatkin jo naapurin hyvästä hoidosta huolimatta.

Kettusukat

Keskeneräisten korissa on aikansa pyörinyt kettusukkien tekeleet, joten teimpä ne valmiiksi, vaikka ei olekkaan saajaa tiedossa. Jospa ne joulumyyjäisissä menisi jollekin. Tämän tapaisia olen nähnyt netissä ja omani tein ihan summamutikassa, ei ihan ketun näköiset ;(

Vaan tiistaina nämä tytöt lähtee Tallinnaan. Ei olla tyttären kanssa koskaan käyty siellä joulumarkkinoilla ja edellisestä Tallinan-reissusta on jo viisivuotta. Päätettiin yhdessä että nyt juhlitaan ja nautitaan. Kumpikaan meistä ei välitä viipyä laivalla kuuntelemassa humalaisten öistä mölinää, joten menemme suoraan maihin ja olemme kaksi yötä hotellissa. Ensimmäistä kertaa näin minullekin. Ei käydä Karnaluksissa , eikä muutenkaan olla suunniteltu mitään ostoksia valmiiksi.  Me vaan nautiskellaan. 

Vähän kyllä jännittää valmiiksi, toivottavasti ei merellä kovin keikuta.

Joulukuu on punainen

Vuosi väriterapiaa haasteessa joulukuun värini on punainen. Ihan luonnollista siis tehdä punahousuinen tonttu, vaikkei housut kuvassa oikein näykkään.  Tonttujen seurassa usein liikkuu myös harmaaraidallinen kissa, niin myös tämän tontun kanssa. Meilläkin kuuluu öisin salaperäistä sipsutusta, enkä tiedä oikein onko se tonttu vai kissa joka siellä hiippailee.

Iloisen väriset joulusukkani lähtivät jo, joten täytyi tehdä uudet. Raitalankaa onneksi vielä oli, mutta punaista jouduin jo jatkamaan vähän eripunaisella. Taitaa raitalangasta tulla vielä kolmannetkin sukat, kunhan joudan tekemään.

Miesten sukat ovat usein niin tylsiä, minä yritin tehdä niihin vähän jujua. Siilikuvion löysin netistä ja olen silmukoinut sen jälkikäteen. Onneksi tein tuon harmaan raidan, sillä ruskea lanka ei olisikaan ihan riittänyt näin isoihin sukkiin.

Lasten pienet peruslapaset olivat myös niin tylsät, että tuunasin niitä vähän. Valmiiseen lapaseen ompelin päälle hapsulankaneuletta ja silmät ja nenän.Kylläpä tulikin ruman väriset. Jospa ne nyt kuitenkin olis vähän kivemmat. Uusi Peppikin syntyi siinä sivussa.

Kirpparilta on löytynyt muutamalla eurolla tämä oiva Joulupukki, jolla on 24 taskua takissaan. Pitihän se ostaa joulukalenteriksi, kun lapsi on vasta 27v. =) Nyt on joka taskuun tungettuna jotain pientä ja odotan vain että lapsi tulisi avaamaan kalenteriaan. Sain minäkin häneltä suklaakalenterin, joten molemmilla on oma.

Tontun ovi

Minun niin on tehnyt mieli tontunovea, mutta postikulujen kanssa olisi tullut turhan kalliiksi. Niimpä kun varastoissani on ollut ylimääräisenä pieni maalauspohja, maalasin oman oveni opisto-illoissa. Opettaja sanoi että tämä ei ole paloturvallinen kun kynttilät ovat noin lähellä seinää =) Eipä siinä aukea ovikaan, mutta ei ole meillä pieniä lapsiakaan jotka haluaisivat sinne kurkkia. Saa kelvata meille aikuisille.

Viiruja haluttiin lisää, joten niitäkin kloonasin kolme lisää. Mukava tehdä välillä muutakin kuin apinoita.

Minäpä se olin reipas ja aloitin jo jouluraivauksen. Laskin että kämpässäni on kahdeksan nurkkaa täynnä rojua ja nyt on yksi nurkka jo siivottu. Siitä se lähtee. Muittenkin nurkkien tyhjennys on jo valmiiksi suunniteltu ja silloinhan se on jo puoliksi tehty. Tänään kuitenkin lähden ystävän kanssa kaupunkiin humputtelemaan.

Pyöränvalot

"Jos ei sitä voi piilottaa, niin korosta sitä". Eikös joku tuommoinen ohje ole olemassa. ;)  En ole saanut mihinkään hävitettyä tätä rikkinäistä pyörääni, joten olkoon kunnolla näkyvissä sitten. En jaksanut ruveta pujottelemaan johtoa, vaan laitoin kiinni pinnoihin vanhoilla puisilla pyykkipojilla. Toivottavasti torstain myrsky ei kovin revi sitä irti. Tarakalla on kori täynnä kuusenoksia ja jouluna sinne sekaan tulee varmaan jotain jouluista. 

On siinä taas naapureilla ihmettelemistä =)

Senhän se tupakanpolton lopettaminen sai aikaan, että viime aikoina olen joutunut ahkeraan hyppäämään lääkärissä ja lääkkeet senkun lisääntyy. Kannattiko lopettaa, joillakin tuo nikotiiniriippuvuus vaan on niin kova. Valtio saisi kyllä panostaa tämmöisenkin riippuvuuden hoitoon ihan samalla lailla kuin alkoholistienkin hoitoon.  Koville on ottanut, mutta takaisin en ole sortunut. En halua toista kertaa näitä vaivoja kärsiä, sillä nyt alkaa pikkuhiljaa jo helpottamaan.

Vaan kun aina sanon, että ei niin pahaa etteikö jotain hyvääkin =) Siellä lääkäriin jonottaessa kutasin pikkuiset sukat vanhasta 7-veikasta. Tein muka hienosti yhden raidan valepalmikkoa koko sukan pituudelta, mutta eihän se erotu näin kirjavassa langassa. No, ensi kerralla viisaampi.

Joulusiivoja pitäisi aloitella, mutta kun on paljon mukavampi loikoilla lukemassa tai istua virkkailemassa. Minulla siivous tarkoittaa samaa kuin raivaus. Jonnekin noita tavaroita pitäisi saada tungettua piiloon, että tytär mahtuu jouluksi kotiin =)

Suoraan idästä

Kyllä, suosin suomalaista, mutta silloin kun Koreassa tehdyn tavaran saa maksamatta kaupalle välityspalkkiota, niin tietenkin otan sen halvemman vaihtoehdon. Muutama kyseli miten tilaan Kiinasta ja lupasin selventää.

Kielitaitoiset, kuten tyttäreni käyttävät E-bayta ja maksavat Pay-pallilla. Mnä haluan käyttää selvää suomenkieltä ja maksaa pankkikortilla, siksi käytän osoitetta https://www.wish.com/. Kaikki tapahtuu suomeksi ja kun en laita tilatessa henkilötunnuksiani, niin maksu tapahtuu Klarnan kautta pankkitililtä. Kerran ostos jäi tapahtumatta, mutta Klarna palautti rahat (kaikki kaksi euroa) ;)

Tilattua tulee sitten kaikenlaista hassua ja "hyvin tarpeellista". Näihin kissatyynyihin ihastuin oitis ja tilasin useammankin. Paksua pellavan tapaista kangasta ja vetoketju kiinnitys. Pysyvät oikein hyvinä ainakin ensimmäiseen pesuun asti ;) Mutta eipä ole hintakaan paha, kaikki nämä ilmaisia kahden euron postimaksulla. Virkkuukoukkuja tuli koko setti .

Yleensä tilaukseni maksaa vain 0-1€ + postimaksu 1-2€. Eläkeläisenkin pussi kestää tämmöisiä ylellisyyksiä ;) 

Jouluksi tilasin pari joulutyynynliinaa (0€ +pk 2€ ) Kauriita tilasin yhden eurolla, mutta tulikin vahingossa kaksi samassa paketissa. Joku muu oli tilannut kaksi kaurista ja sai kuusi niitten kahden hinnalla.  Eipä noista virheistä viitsi valittaa, eikä palautella.

Ilmaiset pipon ja kynsikkäätkin tilasin. Muutenhan siellä on vaatteet todella pieniä, sikäläinen XL vastaa suunnilleen meidän M-kokoa.  Laatukin on mitä sattuu, mutta milloinkas laatutavaraa on halvalla saanut mistään, ei ainakaan ilmaiseksi =)

Paljon olen kaikenlaista muutakin tilannut, kestävät vaan matkalla useampia viikkoja. Tällä hetkellä odottelen ilmaista valokärki-virkkuukoukkua ja sataa turvasilmää pehmo-eläimiin yhden euron hinnalla. Käsityötarvikkeita saa todella edullisesti, lankoja en kuitenkaan ole vielä kokeillut.

                                  

Kun viimeksi laitoin niin rumia kuvia itsestäni, niin laitetaan nyt sitten vähän parempi. Ei ole tässäkään kyllä äiti parhaimmillaan, tietäähän nämä tietsikan kameralla otetut kuvat.

Vaan tältä meillä yleensä näyttää kun tytär opettaa vanhaa äitiä käyttämään tietsikkaa tai puhelinta. On se niin rakas lapsi ja meillä aivan mahtavan läheiset välit, minun iltatähteni .

Marraskuun kirjavat

Kiitos kovasti kaikille kommenteista, teiltä löytyy ymmärrystä lemmikin menetyksen tuottamasta surusta. Luulishan minun jo tottuvan kun joka syksy on jonkun joutunut hautaamaan, vaan tyhjältä alkaa koti tuntumaan kun alunperin viiden aikuisen kissan ja suuren koiran sijasta on enää kaksi kissaa.

Vaan sitten iloisempiin asioihin. Marraskuun värihaasteeni väri on kirjava, joten lauma kaikenkirjavia pikku Peppejä joita vahtii uusi Viiru-kissa. Nyt saa Pepit piisata vähäksi aikaa. Viiruja teen kyllä lisääkin. 

Muumihullulle koko Muumiperhe. Nämä tein oikein ohjeen mukaan kirjasta  Mukavat Muumiamigurumit. Tarkkana saa olla että kaikki osat osuvat kohdilleen ;) Joulun jälkeen voisi tehdä loputkin hahmot kirjasta.

Kuvista huolimatta itsellä on jo kunto huomattavasti parantunut. Empä olisi uskonut kuinka kovat vierotusoireet tupakanpolton lopettaminen sai aikaan. Enää ei heittele kuin verensokeri ja eiköhän sekin siitä vielä palaa entiselleen aikanaan.

Uudella puhelimellani on niin hauska leikkiä ja väännellä itsestään tämmöisiä "kauniita" profiilikuvia. Sukulaiset alkavat jo kyllästyä ja siskonikin sanoi jo, että olen kuin pahainen pikkukakara uuden leluni kanssa

Vaan kun tämä on minusta niin hauskaa. Miksi pitäisi aina yrittää olla mahdollisimman kaunis kuvissa =D Alkaisinko laihduttamaan vai lihottamaan, kumpi olisi parempi tulos =D =D =D

Smirre-mummo

Niinhän siinä sitten kävi kuin pelkäsin. Mummo-kissa on kuolannut jo jonkun aikaa, mutta siinä vaiheessa kun se alkoi repimään karvojaan takapäästä tilasin ajan lääkärille. Toivoin niin koko ajan että sillä olisi joku ohimenevä vaiva joka paranee itsestään, ikää kun on vasta 13 vuotta.

Jo edellis iltana laitoin kuljetuskopan valmiiksi ja mummo meni heti sinne tyytyväisenä nukkumaan. Tuonne se on aikanaan tehnyt kahdet pennut, tuttu ja turvallinen paikka. Tappelu alkoi vasta siinä vaiheessa kun luukku piti laittaa kiinni.

Eläinlääkäri tutki rauhoituspiikin jälkeen ja syöpähän sieltä löytyi kielen alta. Onneksi ei ollut vielä kovin pahana, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä, joten nukutusta syvennettiin lopulliseksi. Mummon tytär jouduttiin nukuttamaan vuosi sitten aivan saman vaivan takia.

Minulla oli mukana tukena hyvä ystävä jonka mökkitontille metsän reunaan kävimme samantien kaivamassa syvän haudan. Kotona katse etsii vielä mummo-kissaa, mutta onneksi minulle jäi vielä Mausu ja Maija, jotka kilvan lohduttelevat minua ja nukkuvat vieressä.

Viiru-kissa

Ei ole vaivat vielä väistyneet, mutta onneksi jaksaa käsitöitä kuitenkin tehdä. Viiru-kissaa pyydettiin ja kiva oli uutta suunnitella. Ennenkin olen kissoja tehnyt, mutta tämä nyt on vähän erilainen. Kiinasta tilatut turvasilmät sopivat tälle hyvin. Minäkin olen nyt oppinut tilaamaan Kiinasta halpoja käsityötarvikkeita, kestävät vaan matkalla epämääräisen kauan, yleensä kauan.

Ei ole kissojen madottaminen lasten leikkiä, ei. Mausulle ja Maijalle se vielä onnistuu, mutta Mummolle se on mahdottomuus. Mummo puri peukalosta läpi ja pilleri hävisi murusina lattialle. Madot saa jatkaa elämäänsä toistaiseksi vielä. Aikamoiset naskalithan ne hampaat oli kun meni paksusta peukalonkynnestäkin läpi. Onneksi ei sentään purrut koko peukalonpäätä poikki =) Aikalailla haittaa käsityöntekoa, mutta kyllä se tämäkin paranee ajallaan =)

Ulkona semmoinen koiranilma, että Viiru tahtoo jo sisälle, eikä siellä nuo muutkaan katit kauaa viihdy . Eipä silti, en minä lunta kaipaa. Lumisohjossa polkupyörällä ajo on jo aika riskaapelia hommaa tällä iällä.

Ei ole olo kuin Pepillä

Olenhan minä näitä yrittänyt väsätä, vaikka kieltämättä olo onkin surkea. Oliskohan sittenkin pitänyt jatkaa tupakanpolttoa =D. Yleensä en lääkäriin lähde jos ei mistään verta valu, mutta nyt kun koko ajan väsytti, verensokeri pompsi 15 ja selkään sattui tuhottomasti, niin olihan se pakko lopulta mennä. Onneksi sattui mukava lääkäri joka laittoi kaikenmaailman tutkimuksiin.

Saas nähdä mitä vielä löytyy, ensimmäisessä röntgenissä löytyi heti murtunut kylkiluu. Ei, kukaan ei ole hakannut minua =) Kerran kyllä kesällä kaaduin pyörällä selälleen ja sen jälkeen on kissat hyppineet päälläni tapansa mukaan, olisko siinä sitten mennyt. Kovasti en kuitenkaan ole koneella nyt jaksanut istua, jonkun verran blogejanne lukenut, mutta tosi vähän kommentoinut. Kunhan tästä piristyn, niin sitten enmmän.

Aijaijai ja voivoivoi , täytyy nyt oikein valittaa, ettei kukaan erehdy luulemaan, että elämäni on pelkkää auringonpaistetta =D =D =D Hengissä kuitenkin ja periksi en vielä anna =)

1,5 KK ILMAN TUPAKKAA, eikä enää nikotiinilaastareitakaan !!!!!!!!!!!!!!!

Kukkataulu

Olihan se taas lähdettävä kansalaisopistoon, että saa jotain muutakin tekemistä kuin kotona nyhjöttäminen. Kesän jälkeen maalaamisen aloittaminen tuntui taas niin vaikealta ja ensimmäiseksi täytyikin tehdä jotain helppoa. Moni aloitti kukkataululla, minä vaan en piittaa niistä perinteisistä "kukkia maljakossa" tauluista. Kukkataulun tein minäkin, mutta oman näköiseni =) Kesällä iso rusakko näkyi pihassa melkein joka yö, joten se pääsi kuvaan mukaan. Tästä se taas lähtee maaleilla läträäminen .

Pikatsu ja muut

Pyydettiin tekemään pienehkö Pikatsu ja minähän teen mitä toivotaan (jos vain osaan).  Netistä löytyi monta hyvää ohjetta, mutta ei tarpeeksi pientä, joten virkkasin kuvan perusteella. 10 senttistä toivottiin, mutta tällekin tuli korkeutta 13 sm ilman korvia. Onneksi kaapista löytyi kirkkaan keltaista Tennesee-lankaa.

Vielä pyllypuolelta. Millään en saanut häntää pysymään pystyssä kun en halunnut laittaa siihen rautalankaa sisälle. Yritän tehdä aina niin, ettei näissä ole irtoavia eikä pistäviä osia, joten sopivat ihan pienillekin lapsille.

Näitä vanhoja pieniä on tullut myös muutama väsättyä taas sukan neulomisen välissä. Joulun alla menevät ihan hyvin, eivätkä jää minua kiusaamaan.
Naapurin omenat ovat niin matoisia, etten viitsi käydä edes omenavarkaissa, mutta kyllä ne näille näkyy kelpaavan =)

Ja mitä muuta...... Mummokissa on saanut vieläkin säilyttää henkensä, enkä minä ole sortunut takaisin tupakoimaan. Herkkuja tulee kyllä nyt mässytettyä koko ajan. Hyvin siis pyyhkii meillä päin.

Sukkia, sukkia

Säätieteilijät ovat ennustaneet, että tuleva talvi on Euroopassa kylmin sataan vuoteen. Huhhuh, ei olis väliksi kovat pakkaset, vähempikin piisais. Minä olen aikani kuluksi kutonut sukkia, enimmäkseen seiskaveikkalangoista." Vuosi väriterapiaa " haaste värini on violetti, joten kolmet violetit sukat, valepalmikkoa naisille ja lasten junasukat.

Adlibriksen Socki-langasta isot miesten sukat. Sen verran paksua lankaa, että isotkin valmistuu joutuisasti. Raidat sain ihan tarkoituksella kohdilleen.

Kuvassa mukana valtava kurpitsasatoni. =) Kukat olivat kuitenkin niin kauniita, että taidampa laittaa ensi kesänäkin kasvamaan. Naapurin omenapuuta vaivaa muumiotauti, joten sielläkään ei kannata käydä omenavarkaissa tämän enempää.

Ihan itselle tein ilahdutussukat kolmesta eri jämänöttösestä. Ihan vahingossa osui raidat kohdilleen vaikka ei olisi ollut väliksikään. Mitenkäs minä nyt erotan kumpi on kumpaan jalkaan ;) Näissä on kuitenkin punaista ja kahta eri raitalankaa.

Vielä me mummot ollaan elossa ja minulla alkaa vähän olo jo helpottamaan. Kissasta ei ehkä samaa voi sanoa, mutta en raaski viedä vielä piikillekkkään, kun niin reippaasti juoksentelee ja ruoka maistuu. Haisee vaan jo niin pahalle, kun ei juurikaan enää pese itseään, eikä anna minunkaan pestä. Mahtuuhan tänne maailmaan hajuja, niitä pahempiakin =)

Miksei kukaan kertonut.......

                                

....kuinka kamalaa tämä on. Luulin että vanhuuden vaivat iski kerralla, mutta tytär luki netistä, että nämä ovatkin vieroitusoireita. Enää ei tee tupakkaa niin mieli, mutta päätä särkee ja huimaa, naamaan nousee patteja ja iho kutiaa kaikkialta. Maha on sekaisin ja jos ei pieretä, niin ainakin närästää. Nukkuminen on katkonaista ja kamalia unia joka yö. J.n.e, j.n. e. Vuosikymmeniä kehoon kertyneet myrkyt tahtovat ulos. Minkä nuorena oppii, siitä vanhana saa kärsiä.

Tulee tosi paljon nukuttua, kun ei muutakaan jaksa. Tytär kävi kylässä ja PAKOTTI lyhyelle kävelylenkille ja sehän teki kyllä ihan hyvää. Pitäisköhän ruveta ulkoilemaan.

Onneksi minulla on näitä petikavereita, ettei tarvi yksin maata. Maija tässä on vielä niin hyväkuntoinen. Mummokissa on alkanut piereksimään mädältä kananmunalta haisevia paukkuja ja täällä me mummot nyt sitten makoillaan ja haistaan kilpaa. Onneksi ei ole elämänkumppania kärsimässä =D

Eihän tämä elämä pelkkää kärsimystä silti ole =)  Eiköhän tästä olo vielä parane ja yritän tännekin kirjoitella vähän useammin.

Ilman..........koville ottaa

Tasan 50 vuotta vetelin tupakkaa ja puolet vuosista aski päivässä. Nyt olen kohta ollut 2 viikkoa polttamatta ja koville ottaa. Ei oikein jaksa keskittyä mihinkään, tupakka vaan pyörii mielessä. Toki minulla on nikotiinilaastarit ja -purkat apuna, mutta silti tuntuu vaikealta. Nikotiiniriippuvuus on niin vahvana minulla. Koitan nyt sinnitellä kuitenkin.

Eikä ollut helppo olla ilman puhelintakaan paria päivää. Eihän siitä tunnu vielä kauan olevan kun piti kylälle puhelinkoppiin juosta kolikot taskussa kilisten jos halusi jonnekin soittaa. Tosi myöhään hommasin seinäpuhelimenkin ja tuntui niin hienolta istua omassa kodissa soittelemassa. Nyt kun kännykkään on tottunut, niin tuntuu ettei ilman sitä pärjää.

Rakas vanha simppeli kännykkäni lakkasi toimimasta ja eihän se auttanut kuin suunnistaa kaupunkiin ostamaan uutta. Tietenkin siinä vaiheessa kun istuin jo bussissa, niin puhelinkin heräsi taas eloon, mutta meninhän minä uuden kuitenkin ostamaan kaiken varalta. Pyysin helppoa mallia, mutta kuinka lie onnistuivat myymään niin hienon älypelin, etten oikein osaa laitella siihen kaikkia juttuja. =) Onneksi tytär asuu niin lähellä että saa tulla laittelemaan mummelin puhelimen kuntoon

Myyjä kysyi haluanko mustan vai kultaisen ja vastasin että tietenkin kaikilla kultaisilla mummeleilla pitää olla kultainen puhelinkin. Kaipa opin vielä käyttämäänkin tätä hieno laitettani kunnolla, jos kerta ihan pikkulapsetkin osaa =D

Syyskuun punainen väri

Syyskuussa luonnossa on niin paljon punaista. On puolukat , pihlajanmarjat, kärpässienet ja paljon muuta. Niin myös minun Revontulihuivini.  Tämä on samalla osanottoni haasteisiin Vuosi väriterapiaa ja KyJy 17.  Revontuli on alkulaskemisen jälkeen niin helppo neuloa, että näitä voisi tehdä vaikka kuinka monta, jos vain tietäisi minne ne kaikki saisi menemään. 

Tätä rakasta täytyy nyt kuvailla kun ei tiedä milloin on poissa  kokonaan. On se vaan niin reipas tyttö vielä. Viime yönäkin sain kolme myyrää ja hiiren, perheen lihapuoli on turvattu =) Ovat oppineet tuomaan valmiiksi tapettuina, sillä tietävät että minulle ei eläviä kannata kantaa, semmoiset pääsee heti takaisin ulos. Miten tätä nyt raaskii piikille viedä, vaikka onkin haiseva takkuinen mummeli.