Kyllä kätevä emäntä keinot keksii

Näillä helteillä täytyi kaivaa kaikki tuulettimet esille, jopa tämä rikkinäinen. Talven aikana varsi oli hävinnyt, mutta onneksi löytyi joku muu rautaputki. Vaikka tilkitsin paperilla, niin varsi ei vaan pysynyt suorassa. Sitten keksin työntää siihen kaksi sukkapuikkoa. Puikot kuitenkin kilisivat pahasti, mutta apu löytyi vanulapuista, niitä puikkojen väliin. Taas toimii, vaikka ei olekkaan mikään pirtin kaunistus =D Tulipahan todistettua että mitään ei kannata heittää hukkaan,  niitä voi joskus vielä tarvita.

Minä vaan näitä Peppejä, eikä ne vielä tähänkään lopu.

Ihanaa, huomenna sataa vettä. Siitä jo nauttiikin tämän kuumuuden jälkeen.

Aarteeni

Siinähän se juhannus meni niinkuin muutkin päivät. Vähän kyllä juhlittiin tytön kanssa, kaupasta ostettiin uusia perunoita ja loimulohta, mansikat oli loppuun myyty, harmi. Illalla vielä innostuttiin "ryyppäämään". Juotiin puoliksi viime kesänä ostettu siideri pois. Ei tullut edes krapulaa aamuksi ;D

Sain tietää että naapuruston rouva käy töissä omalla autolla kierrätyskeskuksessa, jonka tulot menevät työttömien työllistämiseen ja katulähetyksen hyväksi. Innostuin entisestäänkin enemmän penkomaan varastojani ja olen saanut kerättyä jo monta kassillista. Kaikista ei kuitenkaan raaski luopua, niin kuin tästä tuulikellosta. Ostin sen Turkista 25 vuotta sitten ja nyt se löytyi sieltä "hyvästä tallesta"

Tämä on niin ihana. Perhonen on muovia, mutta muut osat simpukan sisäpuolen helmiäistä. Ääni on hento ja kaunis helinä, joka ei häiritse naapureitakaan. Minun aarteeni.

Olen aina inhonnut muovikukkia, mutta nykyään tehdään ihan kauniita silkistä. Keväällä tuli tilattua tämä köynnösruusu halvalla Kiinasta, mutta eihän sille oikein ollut paikkaa. Keksin nyt laittaa sen terassille oksankarahkaan ja siihenhän se käykin oikein nätisti.  Naapurit saa luulla että olen näin hyvä hortonoomi, köynnösruusukin rehottaa =D

Eikä täällä pelkästään ole syöty ja ryypätty koko juhannusta . Peppejä sain valmiiksi. Tarkoitus on taas tehdä sekä isoja , että pieniä 10 kappaletta. Kun on langat etsitty valmiiksi, niin on kätevää tehdä samalla kunnon satsi. Näitä nyt sitten toistaiseksi täällä. 

Huhhuh, mahdottomia helteitä on luvattu. Kyllä minulle jo piisaisi. Semmoinen 20-25 astetta olisi ihanne. En nyt kuitenkaan halua valittaa, ehtiihän sitä talvella sitten taas palella.

Mummoa lapsettaa

Kaikkea sitä tuleekin kirpparilta kotia raahattua, mutta tämän hinta ei pahemmin päätä huimannut, peräti 0,50€.  Nalle keikkuu, soittaa rumpua ja puhaltaa pilliin. 

Heti kun näin niin ajattelin, että kosto elää kisuseni. Ahududu nimittäin herättää joka aamu noin klo 5 nuolemalla käsiäni ja naamaani, ei kiva. Näin kuumalla ei voi nukkua huppeluksissa peiton allakaan ja pääseehän se hyväkäs sinnekin. Nyt kun laitoin tämän katin viereen sen nukkuessa päiväunia, niin eihän se muuta kuin tykkäsi tästä. Hukkaan meni kosto-ajatus. Ymmärrän hyvin että joku äiti oli tuonut tämän halvalla myyntiin. Ei tätä rämpätystä jaksa kauaa kuunnella  ja kiertoon lähtee aika nopeasti meiltäkin.

Siskoni oli jo huolissaan kun en ollut kirjoittanut tänne vähään aikaa. Luuli varmaan että olen häipynyt noitten "poikakavereitteni" matkaan. =D Eipä ollut heilaa helluntaina ja onneksi ei nyt sitten koko kesänä. Tähän tyttötalouteen ei miehiä mahdu.

Vaan eihän minusta aina tiedä. Kun kerran palasin kolmen viikon matkalta Turkista ja sanoin työpaikallani , että nimeni on muuttunut, niin eihän sitä aluksi kukaan uskonut. Olin tosiaan mennyt siellä salaa naimisiin. Hauska välillä yllättää tuttuja tämmöisillä ihmetempauksilla ;)

Kylällä varmaan luullaan, että olen ratkennut ryyppäämään. Täällä maalla kun ei penkeillä istu kuin kalja-ukot eväineen  ja sitten minä tölkkeineni. Ostan joka kauppareissulla tämmöisen kahvin ja ihan hyvin voin istua kalja-ukkojen kanssa samalla penkillä jos ei muualla ole tilaa. En enää vuosikymmeniin ole välittänyt mitä kyläläiset minusta puhuvat tai ajattelevat. Minulla on kaksi kilometriä kauppaan ja voi että kahvi maistuu hyvältä siinä matkan varrella. 

Nämä taitaa olla elämäni kalleimmat mansikat. Hyvässä uskossa ostin 16€ mansikka-amppelin ja kuvittelin poimivani siitä mansikoita pitkin kesää. Näyttää jäävän sato näihin. Tästä lähtien jätän mansikanviljelyn toisille. 

Meinasin jo heittää kulahtaneen rottinki-amppelin roskiin, mutta siitähän tulikin ihan hyvä vielä suhumaalilla. Näillä keleillä passaa maalailla ulkona, kunhan muistaa laittaa aurinkorasvaa iholle.

Fb:ssä on välillä niin hauskoja vitsejä, että pitää jakaa tännekin. Tuli mieleen se perinteinen äitienpäivälahjani. Taidan kuitenkin pysyä vaniljakastikkeessa =D