Viiru-kissa

Ei ole vaivat vielä väistyneet, mutta onneksi jaksaa käsitöitä kuitenkin tehdä. Viiru-kissaa pyydettiin ja kiva oli uutta suunnitella. Ennenkin olen kissoja tehnyt, mutta tämä nyt on vähän erilainen. Kiinasta tilatut turvasilmät sopivat tälle hyvin. Minäkin olen nyt oppinut tilaamaan Kiinasta halpoja käsityötarvikkeita, kestävät vaan matkalla epämääräisen kauan, yleensä kauan.

Ei ole kissojen madottaminen lasten leikkiä, ei. Mausulle ja Maijalle se vielä onnistuu, mutta Mummolle se on mahdottomuus. Mummo puri peukalosta läpi ja pilleri hävisi murusina lattialle. Madot saa jatkaa elämäänsä toistaiseksi vielä. Aikamoiset naskalithan ne hampaat oli kun meni paksusta peukalonkynnestäkin läpi. Onneksi ei sentään purrut koko peukalonpäätä poikki =) Aikalailla haittaa käsityöntekoa, mutta kyllä se tämäkin paranee ajallaan =)

Ulkona semmoinen koiranilma, että Viiru tahtoo jo sisälle, eikä siellä nuo muutkaan katit kauaa viihdy . Eipä silti, en minä lunta kaipaa. Lumisohjossa polkupyörällä ajo on jo aika riskaapelia hommaa tällä iällä.

Ei ole olo kuin Pepillä

Olenhan minä näitä yrittänyt väsätä, vaikka kieltämättä olo onkin surkea. Oliskohan sittenkin pitänyt jatkaa tupakanpolttoa =D. Yleensä en lääkäriin lähde jos ei mistään verta valu, mutta nyt kun koko ajan väsytti, verensokeri pompsi 15 ja selkään sattui tuhottomasti, niin olihan se pakko lopulta mennä. Onneksi sattui mukava lääkäri joka laittoi kaikenmaailman tutkimuksiin.

Saas nähdä mitä vielä löytyy, ensimmäisessä röntgenissä löytyi heti murtunut kylkiluu. Ei, kukaan ei ole hakannut minua =) Kerran kyllä kesällä kaaduin pyörällä selälleen ja sen jälkeen on kissat hyppineet päälläni tapansa mukaan, olisko siinä sitten mennyt. Kovasti en kuitenkaan ole koneella nyt jaksanut istua, jonkun verran blogejanne lukenut, mutta tosi vähän kommentoinut. Kunhan tästä piristyn, niin sitten enmmän.

Aijaijai ja voivoivoi , täytyy nyt oikein valittaa, ettei kukaan erehdy luulemaan, että elämäni on pelkkää auringonpaistetta =D =D =D Hengissä kuitenkin ja periksi en vielä anna =)

1,5 KK ILMAN TUPAKKAA, eikä enää nikotiinilaastareitakaan !!!!!!!!!!!!!!!

Kukkataulu

Olihan se taas lähdettävä kansalaisopistoon, että saa jotain muutakin tekemistä kuin kotona nyhjöttäminen. Kesän jälkeen maalaamisen aloittaminen tuntui taas niin vaikealta ja ensimmäiseksi täytyikin tehdä jotain helppoa. Moni aloitti kukkataululla, minä vaan en piittaa niistä perinteisistä "kukkia maljakossa" tauluista. Kukkataulun tein minäkin, mutta oman näköiseni =) Kesällä iso rusakko näkyi pihassa melkein joka yö, joten se pääsi kuvaan mukaan. Tästä se taas lähtee maaleilla läträäminen .

Pikatsu ja muut

Pyydettiin tekemään pienehkö Pikatsu ja minähän teen mitä toivotaan (jos vain osaan).  Netistä löytyi monta hyvää ohjetta, mutta ei tarpeeksi pientä, joten virkkasin kuvan perusteella. 10 senttistä toivottiin, mutta tällekin tuli korkeutta 13 sm ilman korvia. Onneksi kaapista löytyi kirkkaan keltaista Tennesee-lankaa.

Vielä pyllypuolelta. Millään en saanut häntää pysymään pystyssä kun en halunnut laittaa siihen rautalankaa sisälle. Yritän tehdä aina niin, ettei näissä ole irtoavia eikä pistäviä osia, joten sopivat ihan pienillekin lapsille.

Näitä vanhoja pieniä on tullut myös muutama väsättyä taas sukan neulomisen välissä. Joulun alla menevät ihan hyvin, eivätkä jää minua kiusaamaan.
Naapurin omenat ovat niin matoisia, etten viitsi käydä edes omenavarkaissa, mutta kyllä ne näille näkyy kelpaavan =)

Ja mitä muuta...... Mummokissa on saanut vieläkin säilyttää henkensä, enkä minä ole sortunut takaisin tupakoimaan. Herkkuja tulee kyllä nyt mässytettyä koko ajan. Hyvin siis pyyhkii meillä päin.

Sukkia, sukkia

Säätieteilijät ovat ennustaneet, että tuleva talvi on Euroopassa kylmin sataan vuoteen. Huhhuh, ei olis väliksi kovat pakkaset, vähempikin piisais. Minä olen aikani kuluksi kutonut sukkia, enimmäkseen seiskaveikkalangoista." Vuosi väriterapiaa " haaste värini on violetti, joten kolmet violetit sukat, valepalmikkoa naisille ja lasten junasukat.

Adlibriksen Socki-langasta isot miesten sukat. Sen verran paksua lankaa, että isotkin valmistuu joutuisasti. Raidat sain ihan tarkoituksella kohdilleen.

Kuvassa mukana valtava kurpitsasatoni. =) Kukat olivat kuitenkin niin kauniita, että taidampa laittaa ensi kesänäkin kasvamaan. Naapurin omenapuuta vaivaa muumiotauti, joten sielläkään ei kannata käydä omenavarkaissa tämän enempää.

Ihan itselle tein ilahdutussukat kolmesta eri jämänöttösestä. Ihan vahingossa osui raidat kohdilleen vaikka ei olisi ollut väliksikään. Mitenkäs minä nyt erotan kumpi on kumpaan jalkaan ;) Näissä on kuitenkin punaista ja kahta eri raitalankaa.

Vielä me mummot ollaan elossa ja minulla alkaa vähän olo jo helpottamaan. Kissasta ei ehkä samaa voi sanoa, mutta en raaski viedä vielä piikillekkkään, kun niin reippaasti juoksentelee ja ruoka maistuu. Haisee vaan jo niin pahalle, kun ei juurikaan enää pese itseään, eikä anna minunkaan pestä. Mahtuuhan tänne maailmaan hajuja, niitä pahempiakin =)