Mattopyykillä

Mikäs sen rentouttavampaa käsityötä, kuin tavissukkien neulominen. Aloin jo pikkuhiljaa tekemään joulumyyjäisiä varten ja ensimmäisenä lastensukat. Paremmin menevät kaupaksi, kun tekee jotain erilaista .  Kirjoneuletta en tykkää tehdä, olen siinä kehno, mutta silmukoitten jäljentäminen on ihan mukavaa. Nämä kissannaamat löysin täältä.

Kuva kyllä suurenee tästäkin klikkaamalla. Naamaan kannattaa lisätä yksi kerros lisää, sillä neulottu silmukkahan ei ole neliskanttinen.

Meillä on kylällä todella hyvä matonpesupaikka ja pari vuotta sitten sitä vielä uudistettiin. Maine vaan on kirinyt jo  ja ihmisiä tulee kauempaakin autoilla pyykille. Niimpä tuolla on jonottamassa ihmisiä jo aamu kuudesta lähtien.

Minä en viitsi jonotella ;) Paras aika onkin mennä iltapäivällä, kun ihmiset eivät ole vielä päässeet töistä ja kotiäidit ovat menneet koteihinsa tekemään perheelle ruokaa.

Vaan vanha on viisas ;D Sunnuntaina nousi uhkaavan näköisiä ukkospilviä taivaanrantaan ja tiesin että nyt jos koskaan. Ihan sain rauhassa yksikseni pestä mattoni. Senkun heittelin altaasta toiseen. Ukkonenkin kiersi muualle, joten oikein oli onnistunut aika käydä.

Meillä saa mattopyykillä nauttia näin kauniista maisemastakin.

En tykkää Anttilan konkurssista en ! Tilasin sieltä tulostimen ( onneksi halvan) ja maksoin heti. Se ei kuitenkaan ollut toivotunlainen , joten vein palautettavaksi postiin. Parin päivän päästä tuli ilmoitus konkurssista ja  palautuksia ei enää makseta takaisin. Harmittaa, olishan tuolle rahalle ollut muutakin käyttöä. Onneksi ei ollut sentään tilauksessa mitään kalliimpaa, mutta talvella ostetun tietsikankaan takuu ei enää sitten ole voimassa. No, minkäs tälle sitten voi, en sentään ole suursijoittaja , joka menetti enemmänkin =) 

Mökkireissu

On tämä Suomen luonto vaan niin kaunis kesällä, kelpaa tätä kuvata.

Joka kesä pojan perhe hakee minut käymään mökillään ja sehän tuo niin mukavaa vaihtelua arkeen. Voishan sinne mennä useamminkin, mutta kun ei ole itsellä autoa, eikä sinne kulje linja-autot. Taas on kiva päivä vietetty ja syöty herkkuruokia. Poika ja miniä ovat molemmat taitavia kokkeja ja se kyllä näkyy ruokapöydässä.

Pikku-Liisa ei ole enää pikkuinen. Talven aikana kasvaa rojahtanut niin että on jo paljon mummoa pitempi. Poninsa he tuovat aina kesäksi Helsingistä tänne maalle mukanaan, pääsee sekin kesälomalle.

Tämä mökin lähellä oleva aitta täytyy käydä kuvaamassa joka kesä. Se on minusta niin  ihana päädyssä olevan pääskysten rivitalon kanssa.

Poika viettää kesällä melkein kaikki viikonloput mökillään rentoutumassa ja näpertelee jatkuvasti jotain uutta. Tämä puusee systeemi on minusta niin hieno, että otin ihan kuvan, jos tulis talvella vaikka taulu tästä maalattua =) Tässä on miehille ja naisille omat vessat sopivine sisustuksineen. Naisten vessassa on pitsiverhoa ja muuta hörhellystä, miehillä vanhoja peltitauluja joita voi lueskella aikansa kuluksi. Keskimmäinen on jo poistettu käytöstä ja siksi siinä onkin ovessa peltikyltti "Hengenvaara" =)

Naapurin koira käy jatkuvasti kakkimassa portaan pieleen ja siksi sille on laitettu  kieltokyltti. Ei vaan taida koira ymmärtää englantia, sillä aina vaan on läjiä oven edessä =)

Poika on rakennellut pihalle grillikatoksen vanhoista seipäistä ja kelopuista. Katolla on auringonottoterassi, mutta sinne en kyllä ole arvannut kiivetä . Joka kesä katos vähän muuttaa muotoaan ja saa jotain lisää, siinä ei tekeminen näytä koskaan loppuvan.

Sisällä katoksessa on kaikki ulkomailta tuotu matkamuistokrääsä, enimmäkseen peltitauluja. Kunniapaikalla myös minun joululahjaksi antamani hirvensarvet. Sain ne eräänä syksynä vaihdettua metsämieheltä viskipullolla, eivät tulleet kalliiksi. =)

Niinhän me ollaan tyttären kanssa kuin kaksi marjaa...........toinen vaan jo pahasti ylikypsä, onhan tuota ikä-eroakin 40 vuotta ;)

Yöksi en halunnut jäädä, sillä iskias on vaivannut viime aikoina aika pahasti. Alku-yöstä ilma oli vielä niin ihanaa ja olisi mieli tehnyt mennä uimaan tähän tyyneen veteen. Ensin pitäisi vaan hankkia uimataito, joka minulta vieläkin puuttuu.

Löysin aarteen

Otin itseäni niskasta kiinni ja aloin siivoamaan täpötäyttä ulkokomeroani, johon on vuosien ajan vaan tungettu tavaraa, niin ettei ovi enää tahtonut mennä kiinni =) Mielenkiintoista puuhaa, löytyy aarteita ja nousee muistoja mieleen.

Takaseinältä löytyi suuri matkalaukku, jonka sisällöstä ei ollut aavistustakaan. Se olikin täynnä villapuseroita, itse tekemiäni ja kirppareilta haalittuja. Kaikki vanhaa hyvää 7-veikkaa. Oltuaan talvet pakkasen armoilla ei ollut tullut mitään tuhohyönteisiä, eikä tunkkaista hajuakaan. Nämä kun puran, vyyhteän, pesen, kuivatan ja  kerin kerälle, on minulla tosi paljon käyttökelpoista lankaa. Ihan sukkia en tämmöisestä tee, mutta käy hyvin esim. peittoihin ja lelujen tekoon.

Muutama vanha iso rahkamatto joutui suoraan roskiin. Kimalaiset olivat keksineet tehdä niihin pesiä, joten olivat aivan käyttökelvottomia.

Mutta miksi komerostani löytyi myös vaatteita kokoa 34/36, puseroita ja farkkuja. Olenkohan kuvitellut joskus mahtuvani niihin vielä =D. Nykyinen kokoni on 54/56, joten taitaa tässä olla "muutama" vuosi väliä.

Vielä on paljon roskiin kannettavaa, mutta sitten komeroon voikin ruveta säilömään taas uusia aarteita ;D

Sateisina päivinä

Joka päivä jaksaa sataa ja mikäs sen mukavampaa silloin kuin istua sisällä katsomassa telkkaria ja kutoa tavissukkaa.  Sade on hakannut kaikki kukatkin maata pitkin, joten niitäkään ei viitsi enää paljon hoitaa.

En tykkää kovin enää näistä valmiiksi liukuvärjätyistä Novitan langoista, joten yritän vähän muutella niitä. Minusta näistäkin tuli nätimmän väriset, kun laitoin joka neljännen kerroksen yksiväristä lilaa. Lilaa olisi voinut olla enemmänkin. Kirjoneuleissa nämä liukuvärjätyt ovat kauniita, mutta se ei kuulu minun taitolajeihini ;)

Päijännepurjehdus on alkamassa ja pitihän minunkin jotenkin huomioida se. Pieneen veneeseen minua ei saa, uimataidotonta ihmistä. Virkkasin kuitenkin meripoika-apinan, jos joku vaikka innostuisi sen ostamaan apupojaksi purjehdusmatkalle.

Neilikka jaksaa kukoistaa kosteasta kesästä huolimatta. Laitoin suureen ruukkuun kaksi euron maksavaa tainta ja nyt ruukku rehottaa kukkia täynnä. Taitavat tykätä hevosenkakasta =)

Olenkohan kohta menettämässä Maija-kissan. Maija ei enää kuin pikapikaa käy tarkistamassa ruokakupin sisällön ja painuu takaisin pihalle. Naapuriin muutti vastikään vanhempi yksinäinen mieshenkilö ja hänen terassillaanhan tuo Maija näkyy päivät pitkät pötköttelevän. Olen kuullut kuinka naapuri lepertelee Maijalle ja Maija vastailee. Yhtenä päivänä satuin näkemään kuinka Maija naputteli naapurin ovea ja heti hän tuli ulos Maijan seuraksi. Ei minulla ole sydäntä kieltää, etteikö yksinäinen ihminen saisi seurustella kissojeni kanssa.  Maijakin on mielissään kun saa jakamatonta huomiota muista kissoista piittaamatta.

Täytyy joku päivä sanoa naapurille, ettei ruokaa saa antaa, muuten saa kyllä hyvänä pitää. Minä en niin vain helpolla kissoistani luovu.

Loppu hyvin, kaikki hyvin ♥

Vielä täytyy yhteisesti kiittää kaikkia kannustavista kommentaista, olette te mahtavaa porukkaa. ♥ Sain jopa sähköpostiin mukavan kirjeen. Anumorchyn kommentti oli suorastaan hauska : " Nyt olet vasta oikea bloggari kun olet ilkeän ano kommentin saanut. Onnittelut!" 

Kyllä nyt on jo harmitus unohtunut ja sekä minulla, että Mummolla on hyvä mieli taas ja siitä saan kiittää teitä ihanat blogi-ystävät.

Lopulta vaan nauratti, kun luin eläinlääkärin todistusta.  "Mikäli mummoa pitää rauhoittaa vastaisuudessa, suosittelen  hammaskiven poistoa samalla".  Kumpaakohan siinä tarkoitettiin, kissaa vai minua ;) Onneksi kukaan ei tullut rapsuttelemaan hampaitani kun olin rauhoituksen tarpeessa.

Tänä aamuna Mummo aiheutti kunnon sydämen tykytykset. Heräsin aikaisin ja kissaa ei näkynyt missään. Etsin joka paikasta eikä vaan löytynyt. Olin yöllä päästänyt noita kahta muuta useampaan kertaan sisään ja ulos ja ajattelin että Mummokin on jossain välissä livahtanut pihalle. Niimpä sitten itku kurkussa kiertelin tuolla pihallakin, vaan ei näkynyt Mummoa. Pelkäsin, että joku on kynityn ulkonäön vuoksi luullut sairaaksi kulkukissaksi ja ampunut sen.

Etsin valmiiksi löytöeläinkodin numeron ja olin kirjoittamassa kylän facebook sivuille katoamisilmoitusta , niin silloin tuo hyväkäs hyppäsi ulos vaatekaapista.  Miten olikin onnistunut piiloutumaan niin hyvin. Kylläpä tulikin helpottunut olo.  Nyt voin mennä takaisin nukkumaan katti turvallisesti kainalossa.

Loppu siis hyvin , kaikki hyvin ja karvakin on jo alkanut uudestaan kasvamaan kissan kyljissä.

Mukavaa viikonloppua kaikille ja kiitos vielä ystävät ♥

Mummokissan lääkärimatka

Nyt on mummo käynyt lääkärissä ja hyvin selvittiin reissusta. Ensin vähän nukutettiin, ettei kissa aivan stressaannu.  Kaikki takut on poistettu ja iso kasa karvaa siitä tulikin. Samalla putsattiin korvat, leikattiin kynnet ja hoidettiin madotus kuntoon. Kaikki muutkin paikat tutkittu ja lääkäri kehui että on hyvä kuntoinen ja pirteä kissa ja siitähän tuli hyvä mieli.

Mummokassi osottautui käteväksi tähänkin hommaan. Minulla kun ei autoa ole ja matkakin on vain puolisen kilometriä, joten taksia ei tarvittu. Naapurin ihmetellessä sanoin että olen alkanut ulkoiluttamaan kissojani tällä tavalla, ei tainnut ihan uskoa ;)

Nyt on mummolla tämmöinen kesäinen punkkarikampaus, mutta äkkiäkös tuo kasvaa taas takaisin. Otettiin aika rouheasti karvaa pois ja onneksi iho takkujen alla oli aivan kunnossa, ei mitään merkkejä tulehduksista tai muusta.

Kyllä ruoka maittoi kotiin päästyä ja nyt nukkuu niin tyytyväisenä sängyssäni.

Muutenhan meillä on päiviä vietetty rennosti lötkötellessä ja leluja virkkaillessa.

........

Yli viisi vuotta olen kirjoitellut ilman ikäviä kommentteja, mutta pitihän se tämäkin päivä nähdä vielä. Anonyymi oli kommentoinut vähän ikävästi kissojeni hoidosta, mutta koska hän ei ollut vaivautunut laittamaan nimeään, en minäkään vaivautunut vastaamaan hänelle kommenteihin, vaan poistin sen välittömästi.

Hyvä Anonyymi, oletkohan ymmärtänyt jotain väärin, vai oliko sinulla vain paha päivä.  Ihan varmasti haluan ja jaksan hoitaa kissani, jopa vähän paremmin ehkä kuin moni muu.  Voit ihan vapaasti tulla vaikka tarkistamaan tilanteen, voin tarjota vaikka kahvitkin. Välillä hoidan myös matkoilla olevien naapureidenkin kissat.
 Minulla on tällä hetkellä kolme kissaa, jos se sinusta on paljon, ei voi mitään,  minusta ei. Monella muullakin on sama määrä kissoja, joillakin enemmänkin.
Minulla ei tosiaankaan ole vara pienestä eläkkeestäni käyttää kalliiden klinikoiden palveluja mutta usko pois, nämä tavalliset maalaiseläinlääkäritkin hallitsevat kyllä homman.  Muutenkin käytän sitä kuuluisaa "tervettä maalaisjärkeä" kissojeni suhteen.
Toivon että et kommentoi minulle enää, tulen ne joka tapauksessa poistamaan välittömästi.

......

Kuten ehkä huomasitte, olen aika vihainen tällä hetkellä. Teidän muiden kommenteista ilahdun kovasti ja toivon niitä saavani jatkossakin. Tuli vähän parempi olo kun sain purkaa kiukkuani =)
Hyvää loppuviikkoa ja aurinkoa päiviinne ja paljon, paljon kissan kehräystä kaikille ♥

Hullu akka pelastustehtävissä =)

Meidän talon suuret ikkunat ovat turmiollisia pienille linnunpoikasille. Vähän väliä niitä kopsahtelee ikkunaa vasten, eikä auta vaikka pitäisi verhoja edessä.

Tässä koneella istuessani kuului kaksi peräkkäistä kopsausta ja kun syöksyin katsomaan, kaksi pientä poikasta makasi pökerryksissä pihalla. Maija valppaana tyttönä oli tietenkin heti paikalla ja oli napannut toisen jo suuhunsa. Otin linnun kuitenkin pois ja nostin kukka-amppeliin. Siinä se vähän aikaa nökötti ja pyrähti sitten reippaasti lentoon. Tämä oli kyllä minusta ihme ♥

Nostin toisenkin turvaan, mutta se pyrähti melkein heti lentoon ja suoraan naapurin ikkunaan.   Me Maijan kanssa kilpaa perässä.  Siinä se nökötti ikkunalaudalla aivan pyörryksissä. Eihän sitä voinut tuohonkaan jättää, vaan vein sen kauemmaksi koivunoksalle, josta se vähän ajan päästä nousi siivilleen. Päivän hyvä työ tehty ja hyvä mieli =)

Siinä kaatosateessa lyhyessä yöpaidassani pelastustehtävissä pyllistellessäni ei muistunut mieleenkään, että eihän minulla ollut alushousujakaan jalassa. Taisi maine kasvaa taas , hihi =)

Huh hellettä

Toiset nauttii helteestä, minä vain odotan että ilmat vähän viilenisi. Asunnossani on suuret ikkunat suoraan etelään ja vaikka verhot ovat kiinni ja tuulettimet täysillä, niin tuntuu kuin olisi saunassa koko ajan. Ei tahdo jaksaa mitään tehdä vasta kuin illalla myöhään.

Meidän kylän kirppari on pieni ja hiljainen, mutta näin kesällä se herää eloon mökkiläisten ja turistien myötä. Minäkin otin pöydän heinäkuuksi, se on parasta aikaa kun ihmisillä on vielä lomarahaa tuhlattavaksi =) Kaikenlaista pientä krääsää menee hyvin ja sitähän minulla piisaa. Myös näitä virkkauksia menee ihan mukavasti, joten täytyy yrittää ehtiä tekemään mahdollisimman paljon.

Virkattuja kissoja menee sitä mukaan kun saan valmiiksi. Se on oikein hyvä, että ottavat "kesäkissaksi" tämmöisen eikä elävää. Tämmöisen voi huoletta jättää talveksi mökille, eikä se ole siitä moksiskaan.

Mummokissa-paran turkki on käynyt niin takkuiseksi ja paakkuiseksi. Reppana ei anna minun hoitaa sitä, vaan lähtee heti karkuun kun näkeekin minulla harjan kädessä. Ensi viikolla meinaan viedä sen lääkäriin. Toivottavasti tämä kunnallinen lääkäri ei suosittele heti lopettamista, vaan suostuu hoitamaan kuntoon. Muutenhan tuo 14 vuotias on vielä ihan pirteä, mitä nyt kuola vähän valuu suusta ja turkki takkuaa, mutta se on normaalia iäkkäämmillä kissoilla Minä en helpolla tästä vielä luovu, onhan minulla kissoja elänyt yli 20 vuotiaiksikin. Vähän minua pelottaa jo edeltäkäsin

Kirjoittelen sitten miten mummon kanssa kävi. Toivottavasti on laittaa kuva hyväkuntoisesta kissasta .