"Hirviö-Maija"

14-vuotias Maija on vapaasti ulkona liikkuva kissa. Useampaan otteeseen on yritetty laittaa narunpäähän tai pitää sisällä , vaan ei onnistu. Yleensä niin kiltistä Maijasta kehkeytyy hirviö-kissa. Hyökkäilee toisen kissani kimppuun ja sylkee ja murisee minullekin. Huutaa oven edessä niin ettei kukaan saa nukuttua. Ei onnistu kun ei älytty heti pentuna opettaa valjas-kissaksi.  

Maija on jo kolmannessa polvessa samaa sukua oleva kissa minulla, eikä edellisetkään ole eläneet kuin 14-15 vuotiaiksi, joten ei taida Maijallakaan olla enää montaa vuotta elinikää jäljellä. Miksipä siis enää rääkkäämään kiinni pidolla. Maija on kuitenkin erinomainen hiiri-kissa. Vähän väliä tulee rappusille myyrän ja välillä rotankin raatoja.

Vaan tässä yhtenä yönä oli rappusilleni ilmestynyt punatulkun jäänteet. Siitähän vastapäisen talon asukas riemastui ja postilaatikkooni ilmestyi kirje. Kyllähän se pari päivää itketti minua, mutta nyt olen jo rauhoittunut. Eläinsuojeluväki varmaan joutuu käymään meillä, mutta eivät kyllä löydä pienintäkään merkkiä eläinrääkkäyksestä. Vuokranantaja jos irti sanoo kissan takia, niin onhan minulla puoli vuotta aikaa etsiä uusi koti meille. Maijaa en kuitenkaan hävitä ennen aikojaan vaikka mtä tulisi vastaan.

Kissoilla tuo saalistusvietti on niin verissä. Ahududu ulkoilee narun päässä terassilla ja saalistaa mitä pystyy. Eräänä päivänä oli napannut perhosen ja ylpeänä toi sen sisälle ja laski jalkojeni eteen. Pitihän se kehua ennen kuin laitoin saaliin roskiin.

Minä nyt sitten istuksin täällä ja virkkailen odotellessani mitä tuleman pitää. Toiveesta tein yhden meripojan  veneeseen.

Ja tietenkin muutaman isomman ketunkin.

Katsotaan nyt jospa tilanne rauhoittuisi ilman että minun pitää ruveta muuttamaan.

 

Kattia kans

Ei aina kettuja, nyt on valmiina kattejakin. Mitä lie kulkukissoja kun karkasivat jo maailmalle. 

 Olis mukava tehdä välillä taas apinoitakin, mutta missä ovat minun apinalankani. Kaupoista tummanruskeaa sopivan vahvuista ei enää saa, mutta minulla on sitä jossain jemmassa. Ovat vaan niin hyvässä tallessa ettei löydy vaikka kaikki paikat olen nyt kolunnut. Olen niin hyvä tallettamaan tärkeitä asioita "varmaan paikkaan".

Puoleentoista vuoteen en ole arvonnoissa voittanut mitään, mutta nyt jysähti voitto Facessa, niin komea hiirimatto.  Jokohan se voittoputki tästä aukeni. Minulla on käytössä hiirimattona soma kissannaama, joten tarjosin tyttärelle. Ei kelvannut, minkähän takia. 😂

Kävin äitiepäivän jälkeen suuren kaupan kukkaosastolla ja löysin sieltä ruusuja eurolla. Näin hienon istutuksen sain pihaani kahdella eurolla. Lannoitin kunnolla kun pojalta sain sen perinteisen hevosenkakkapussin äitienpäivälahjaksi. Kaipa nuo syksyyn nyt kestää.

Ihanan kesäisiä päiviä tiedossa. Ahududun kanssa seurataan terassilla kirjosieppopariskunnan pesimispuuhia parin metrin päässä. 

Iloa, valoa ja lämpöä kaikille toivotellen kohti uutta viikkoa .

Kiirettä pitää

Totta se on että eläkkeellä se kiire vasta onkin. On niin paljon asioita mitä pitäisi ehtiä tekemään ennen sitä viimeistä pysäkkiä.

Olen vähäksi aikaa päässyt eroon ketuista ja nyt on työn alla pieniä kissoja. Mukava suunnitella näille erilaisia vaatteita ja hieman poikkeavia ulkonäköjä.

Sitä ennen kuitenkin eräälle pikkuneidille 1-vuotis lahjaksi kettuneiti isompaa kokoa.

Jokohan pikkuketut piisaisi vähäksi aikaa. Tein niitä 48 kappaletta yhteen syssyyn ja alkoi jo tuntua että pursuavat korvistani ulos.

Paperisia valokuvia on vuosien varrella kertynyt laatikkotolkulla. Olen nyt yrittänyt karsia niitä etteivät jää perillisten riesaksi ajallaan. Ihan kaikkia ei kuitenkaan raski hävittää. Niin kuin tämä yö-aikaan turkkilaisella poliisiasemalla otettu kuva. Päätettiin toisen naisen kanssa viedä poliiseille vähän mansikoita yöpalaksi ja vastaanotto oli oikein ystävällinen. Tutustuttiin eri osastoihin ja meille tarjottiin teetä ja  pikkuleipiä. Minä sain kuvaan hienon hatun päähäni ja komeita miehiä kainalooni. Eipä ole monella tytöllä tämmöistä kuvaa.

Pitkästä aikaa pääsin käymään isolla kirpparilla. Olen vain käynyt niin ronkeliksi etten oikein löytänyt ostettavaa. Pari aarretta sentään. Ihan uudet ja käyttämättömät Tomsin canvaskengät 3€. Näyttää kaupassa maksavan 40€. Saankohan pitää vai nappaako tytär itselleen.

Parilla eurolla saviruukku terassilleni entisten samantapaisten joukkoon. Istutan tuohon vielä jonkun pienen kukan.

Peruukit täytyy aina sovitella kun kohdalle osuu. Jätin nyt kuitenkin kummatkin ostamatta, ei ehkä ihan minun tyyliäni.🤣🤣🤣

Mistä lie johtuu, mutta huomasin ettei komenttini toisten blogeissa mene aina perille, tai menee vasta monen päivän kuluttua. Kissani aina välillä juoksee näppäimistön yli, onkohan se saanut jotenkin sotkettua koneeni asetuksia. Ei olisi ensimmäinen kerta.

 

Kukkia ja kuvia

Luin että tulilatva ei toista kertaa kuki ja sen voi heittää pois. Minun erittäin huonossa hoidossa ollut jouluksi ostettu kasvi alkoi kukkimaan vapuksi uudestaan. Kuvan oton jälkeen siihen on tullut vielä paljon lisää kukkia ja on tällä hetkellä tosi kaunis.  Taas tuli todistettua että mitään ei kannata hävittää.😄

Piha peittyi taas lumen alle, joten minun kukkapenkkini on tällä hetkellä maitopurkeissa. Tomaatin ja paprikan kylvin jo aikaisemmin ja ne ovat jo hyvällä alulla. Enköhän noista saa vielä kukkiakin ulkoruukkuihini.

"Vauhtia Lavro, pitää ehtiä Kiovaan voitonjuhlaan."

Tämä kuva on Fb:ssa jo naurattanut monia, joten julkaisen sen nyt täälläkin. Naapuri rouva kysyi saako hän vähän muokata kuvaani ja tämmöinen siitä sitten tuli. Räjähdin nauramaan kun näin tämän , taitavasti tehty.

Vapun vietän yksin kissojeni kanssa, simat ja munkit nautitaan sitten äitienpäivänä. Hauskaa vappua teille kaikille. 🎈

Hyvää Pääsiäistä tänäkin vuonna

Hyvää Pääsiäistä kaikille. 🐤 Iloitaan siitä hyvästä mitä kullakin on, sillä jotain ilon aihetta  löytyy jokaisen elämässä. 🐣

Huhhuh, koville otti tämänkin juhlan valmistelu, vaikken suursiivousta tehnytkään. Pääsiäiskoristeet oli kuitenkin löydettävä ja siinähän se homma olikin. Ensin kaivelin kaikki komerot, sitten mylläsin ulkokomeron. Seuraavaksi tyhjensi varastona toimivan pienen saunani, ei tulosta. Uudestaan ulkokomeroon tikkaiden kanssa ja sieltähän se lopulta löytyi, pääsiäistavaralaatikko. Nyt on puput, tiput ja trullit paikoillaan ja tytär saa tulla pääsiäiskotiin. 🐰

Risukranssikin sai uuden vaatetuksen pääsiäisteemalla. Kohtahan se on taas muutettava vappukranssiksi.

Tämä on syy miksi pääsiäistavarat on etsittävä esille joka vuosi. Tyttären alaluokilla tekemä lokerikko, joka on kuulemma kenguru. Minä luulin sitä aina pupuksi ja väreiltään sopii niin hyvin pääsiäiseen. Jos ei tämä ole seinällä, ei tunnu pääsiäiseltä. Kaipais kyllä silittämistä, mutta nyt ei jaksa. 

Menenkin tästä suihkuun ja päikkäreille ja sitten saa pääsiäinen tulla. 🐥

Voihan kettu

🦊  Minähän pyrin tekemään mitä pyydetään ja kun kettuja on pyydetty , niin kettuja syntyy. 

🦊🦊 Ja lisää kettuja ettei malli pääse unohtumaan.

🦊🦊🦊 Vielä muutama vihreä-asuinen kettu

Olen vähän ylpeä kun paikallinen gallerianpitäjä pyysi korillisen kettuja galleriaansa. Siellä ne nököttää  taidekäsitöiden seassa, minun kettuseni. 🦊 Siispä minä jatkan kevättä virkkaamalla lisää kettuja.

Laitoin kuorittuja auringonkukansiemeniä ikkunani alle ja nyt siinä käy pitkästi yli kymmenen mustarastasta ruokailemassa. Kaunista kevätmusiikkia ja Ahududulle viihdyttävää lintutelkkaria.

Villi viidakko terassillani

Ihmettelin kun olin laittanut terassilleni talipalloja telineen täyteen ja seuraavana aamuna niitä ei ollut yhtään. Joku oli repinyt pohjan telineestä ja vienyt joka ikisen pallon. Liekö supi tai kettu, minkäänlaisia jälkiä ei näkynyt kerstehangella. Molempia kuulemma liikkuu ympäristössä.

(kuva netistä)

Naapurin terassille puolestaan oli ilmaantunut pikkulinnun jäänteitä. Epäilyt tietenkin kohdistuivat meidän Maija-kissaan joka ulkoilee öisin. Näin nyt yhtenä päivänä kun varpushaukka kökötti terassini pensasaidalla. Yhtäkkiä se syöksyi naapurin puolelle ja niin taisi taas yksi pikkulintu päästä tiensä päähän. Ilmankos linnut syöttöpaikalla ovat vähentyneet. Eihän ne uskalla tulla kun pedot niitä vaanii siinä.

Nyt muuta asiaa. 

Tyttärelläni on toinen korva kuuro ihan syntymästä asti. Enhän minäkään meinaa aina muistaa kummalla hän kuulee, vieraista puhumattakaan. Nyt hän löysi avun siihen pulmaan. sopivat hopeiset korvakorut. Kuulevaan korvaan yes ja toiseen no. Ei tarvitse kysellä enää, sen voi lukea korvista. Näppärä oivallus.😁

Päivä pitenee, ihanaa. Pitäisköhän ruveta ulkoilemaan ja ottamaan aurinkoa kasvoille.🌞

 

Koko mummo

Laitampa nyt sitten kuvan kokonaisesta mummosta eikä vain palasia. 😊 70v tuli täyteen ja sen kyllä huomaa, on niin haalistunut mummeli. Tapani mukaan en pitänyt minkäänlaisia juhlia ja narrasin tutuillekin että olen matkoilla kohti etelää. Olinhan minä, kävin etelän suunnassa parin kilometrin päässä ruokakaupassa.😊

Tytär oli kuitenkin seuranani ja vähän paremmin herkuteltiin. Kukkia ja lahjojakin tuli. Tässä pojan perheen lähettämä upea kukkalähetys ja bonuksena kukkalähetti lurautti vielä laulun oviaukossa. 

Nyt kevätaurinko paistelee ihanasti ja elämä jatkuu entisellään. Mitäpä tässä muutakaan.

 

Mistä on vanhat akat tehty ?

Kuva netistä

 Miten on mahdollista että peilin ohi kulkiessani minua katsoo sieltä vanha akka. Kuusikymppisenä tunsin olevani vielä keski-iässä. Nyt on pyörähtämässä seittonen alkuun ja tunnen olevani vanha, vanha, VANHA. Miten voi yksi numero vaikuttaa näin paljon.

Niin, mistä on vanhat akat tehty. 

Harvenevista harmaista hapsista 

Silmän alla riippuvista  pusseista

Huonoista hampaista ja roikkuvista leukaperistä. Niistä on vanhat akat tehty.

Isosisko patistaa koko ajan: " Nyt kyllä värjäät hiuksesi ja laitatat hampaasi kuntoon". Vaan kun ei meikäläisen eläke riitä kaikkeen. Pakko on tehdä valintoja. Haluanko istua kotona yksikseni peilin edessä ihailemassa värjättyjä hiuksiani ja kauniita hampaitani ?  Vai haluanko matkustaa Etelään lomalle vanhan näköisenä ja rumana ?

Helppo valinta......lomalle. Matka ensi kesäksi on varattu jo marraskuussa ja säästökamppanja aloitettu. Onneksi kaupoissa on nykyään noita halpoja poistomyyntejä ja niitä hyödynnän parhaani mukaan. Vaatteet kirppareilta ja ruoka poistohyllyiltä,  hyvin saa säästettyä nyt kun olen ollut sen puolitoista vuotta tupakoimattakin. 

Toiset osaa vanheta ja harmaantua kauniisti. Maija hyvä esimerkki. Vanhuus alkaa painamaan, mutta katti senkun kaunistuu.

Luvassa keväisiä aurinkoisia päiviä, nautitaan niistä.

 

Baby Yoda

Tytärkin innostuu välillä käsitöistä ja silloin on hyvä tulla äidin lankalaatikoille. Tällä kertaa syntyi Baby Yoda. Itse hän ei ollut tyytyväinen tuotokseensa, joten äiti sai tämän maskotikseen. Tuossa se nyt nököttää tietsikan vieressä.

Minä taas puolestani näitä samoja aina vaan. Sitä tehdään mitä pyydetään. Peppejä on nyt kahta kokoa vaikka kuvassa näyttävätkin niin saman kokoisilta.

Kettutehdas on käynnistetty ja se pyörii nyt täydellä teholla.  Löysin jemmastani kerän liukuvärjättyä puuvillalankaa ja sitä onkin mukava käyttää, saan vähän vaihtelua näihin.

Matinpäivä meni ja meillä tippui vesi räystäältä. Hyvä, se tietää pitkää kesää, kunhan nyt ensin on ne yhdeksän lumisadetta. En heti aamusta muistanut varoa ja menin kampaamaan tukkani. Nyt on sitten tiedossa hiusten lähtöä. Ei olisi vara nykyään muutenkin harvenneesta kuontalostani.

Mukavalta tuntuu kun aurinko paistaa välillä ja linnut sirkuttelee. Se on kevättä nyt.

 

Langankulutusta

Kissoilla on mourukuu vasta maaliskuussa, mutta meillä syntyi näitä pienempiä kissoja nyt jo. Näitä on oikein kiva tehdä ja saan menemään erilaisia langanloppuja. Taidampa tehdä näitä lisääkin.

Olen oikein tosissani paneutunut nyt vähentämään lankavarastojani. Kaikki 7-veikan jämät käytän sukkiin ja lapasiin, näihinkin sain upotettua 100gr vanhaa sukkalankaa. Osan langoista ja kirjoista laitoin myyntiin faceen ja onneksi vähän lähti sinnekin.  Kirjoja ja käsityölehtiä on vinot pinot, eikä niistä kuitenkaan tule koskaan tehtyä mitään. Enempi tulee etsittyä netistä inspiraatiota ja ohjeita. Nyt on kirja- ja lankalakko toistaiseksi.

Täällä Blogistaniassa on vuosien varrella tullut monta hyvää ystävää. Oikein hyvää ystävänpäivää teille kaikille.😘😘😘

 

Vihdoinkin lankakorien siivousta

Vuosien varrella hamsterille on kertynyt mitä ihmeellisimpiä lankoja joille ei ole mitään käyttöä. Minulla on nykyään lankoja enemmän kuin ehdin loppu-elossani käyttämään, mutta ei koskaan juuri sitä mitä tarvitsisin tietenkään.  Syksyllä laitoin jo lankoja menemään kierrätyskeskukseen ja nyt heittelen niitä huonoimpia suoraan roskiin. Ei niille ole toisillakaan käyttöä. 

Vaan kuka ei kuulu joukkoon ? Tarkkana saa olla ettei vahingossa tuo lankojen seassa nukkuva karvakasakin mene roskikseen.😉

Naapurin yli 90-vuotias mummo oli aloittanut sukat, mutta jaksoi vain ensimmäisen ohi kantapään.  Lupasinhan minä sitten tietenkin tehdä ne loppuun asti. Meillä on kuitenkin niin eripaksuinen käsiala, että salaa jouduin purkamaan sen ensimmäisenkin ja tein sukat alusta asti uudestaan. Kastelun jälkeen ei juurikaan huomaa kumpi on tehty puretusta langasta. Juuri ja juuri jäi pieni nöttönen parsimista varten.

Ahududulla on uusi "hauska" leikki jota se on tehnyt jo pari kertaa. Jos minulla on collegehousut jalassa se syöksyy takaa roikkumaan persauksiin, josta seurauksena se saa kiskottua alushousuja myöten kaikki pöksyt nilkkoihini. Tosi kiva minun siinä sitten pällistellä pylly paljaana varsinkin jos kädet sattuu olemaan vaikka taikinassa. Täytyy varoa etten tästä lähtien ole collareissa silloin kun joku tulee kylään.😖

Kierrätyskeskuksesta

Suuri kirpparikierros jäi tekemättä ystävän työkiireitten takia, mutta kun hän pyysi mukaansa kierrätyskeskukseen, niin eihän sitä kutsua voinut vastustaa. Olen pyrkinyt vähentämään roinaa kotoani ja meninkin sillä mielellä että mitään en sitten osta.

 Lähtihän sieltä kuitenkin tämä ristipistotaulu mukaan. Ihastuin tuohon uunin edessä olevaan kissaan. Olkoon nyt aikansa tauluna keittiön seinällä. Kun kyllästyn tämän voi ommella vaikka kangaslaukun kylkeen, on juuri sopivan kokoinen. 4 euroa köyhemmäksi tulin tästä ostoksesta.

Ja mitäs minä muuta, virkkailen tietenkin. Välillä on kiva tehdä kissoja ja näihin saa mukavasti harmaat nöttöset käytettyä.

En ole vuosiin käynyt lääkärissä ja nyt tuli lääkäriltä komento jos meinaan vielä saada lääkkeitä. Ei olisi kannattanut, heti löysivät uusia vikoja. Tottakai niitä tulee ikääntyessä. Nyt sitten tyrä ryskää ja maksa paukkuu. 😝 Eikös se entinenkin mummo sanonut että luulin jo aamulla olevani kuollut kun ei mitään paikkaa särkenyt. 

Näillä mennään ja onneksi kohta on kevät ja säryt ja kolotukset vähenee. 

Pysytään terveinä.😘

 

Jääkukkia ja kettuja

Eihän pihi akka raaski joulukukkia roskiin heittää, vaan laittaa maitopurkkeihin jäätymään. Tuli aika kauniita minusta ja ilahduttaa toivottavasti naapureitakin.

Sitten iski parin päivän suojasää ja kukkapatsaat muutti muotoaan. Oikeastaan ihan kivat noinkin. Tulee mieleen että kevät sieltä kurkkii jo.

Uusi kettuperhekin lähti ulos nauttimaan hienosta kelistä.

Pyllyhän siellä meinasi paleltua ilman housuja. Piti istahtaa patterin päälle takamuksia sulattelemaan.

Ei jouda tyhjin käsin istuskelemaan Virkkailut jatkuu taas entiseen malliin.