Lemmikkejä ja rosvoja

Syksyllä sain ehdotuksen maalata mäyräkoira ja minähän teen mitä käsketään ;) Siinä se lemmikki nyt hyppelee koiranputkien ja lemmikkien seassa. Kokoa taululla on 40x40 ja vielä puuttuu loppupetsaus. Nyt on sitten tämän vuoden kukkataulu tehtynä ;) Seuraavaksi onkin sitten kissa tulossa, tietenkin =)

Kevät tulee kohisten ja ensimmäiset "muuttolinnut" on havaittu Keski-Suomessa. Teitten sulaessa ajelevat paketti-autolla etsimässä tyhjiä asuntoja ja sitten muuttaa vähänkään arvokkaammat tavarat muille maille. Jos joku on kotona, niin esittäydytään milloin minkäkin edustajaksi, vakuutusvirkailija , vahinkotarkasta ja muita sopivia ammatteja. Uusin keino on että toinen jututtaa etu-ovella ja toinen hiipii katsomaan olisiko taka-ovi jäänyt lukitsematta. Onneksi meidän kylällä tieto leviää nopeasti ja osataan olla tavallista tarkkaavaisempia. Onnistuneita ryöstöjä kuitenkin sattuu aina välillä. Vaikka omakoti- ja rivitalo-asunnot ovatkin mukavia, niin rosvoille ne ovat houkuttelevia kohteita.

Vaan aurinko paistaa ja linnut laulaa, ei kanneta murhetta maallisesta omaisuudesta. Jos minun roinat jollekin kelpaa, niin vieköön =D

Pieni merenneito

Vihdoinkin jotain uutta mallia. Pieni merenneito, joka ei niin pieni kuitenkaan ole kun pituutta on kolmisenkymmentä senttiä. Siitä onkin jo kymmenen vuotta kun viimeksi olen merenneitoja virkkaillut. Käteeni osui kuitenkin kiiltelevä sinikirjava akryylilanka josta heti tiesin että merenneidon hiukset siitä pitää tehdä. Ohjeita ei tavan mukaan taaskaan ole, vähän kuitenkin mittailin muistiin vartalon osien pituuksia, ettei seuraavaa tarvitse niin monta kertaa purkaa.  Oikeastaan olen aika tyytyväinen tähän ja taidan tehdä näitä lisää.

Tuttua ja turvallista on hyvä tehdä välillä ja pari pienempää apinaa syntyi taas. Taitaa olla jo 600 kappaleen raja ylitettynä apinoitten suhteen. Näitten teossa ei enää tarvitse juurikaan miettiä eikä varsinkaan purkaa, ohje on jo niin taottuna takaraivoon.

Ihanasti on lumihanget vajenneet päivän aikana. Näkyy vaan pitävä paikkansa sanonta että mikä menee ylös , tulee myös alas. Lunta näkyy taas satavan nyt yö-aikaan, mutta kyllä se kevät sieltä vielä tulee.

Kissoja ja apinoita

En ole vähään aikaan tehnytkään apinoita, joten niitten virkkaaminen taas tuntui oikein mukavalta. Hyvähän niitä on pari olla varastossakin kun niitä aina välillä kysytään. Vielä löytyi onneksi kopastani ruskeaa Tenneseetä ja taidan saada niistä vielä muutaman apinan kasattua.

Meillä asuu "rivitalokyttääjä". Pienikin ääni pihalta ja eräs on heti tuijottamassa säleverhojen raosta. Varsinkin aura-auto on mielenkiintoinen. Täytyyhän sitä seurata että tekee työnsä kunnolla =) Minä jos juttelen jonkun kanssa pihalla, niin katti huutaa koko ajan oven takana, että minäkin haluan sinne juoruilemaan. Ei voi olla toista noin uteliasta kissaa olemassa =)

Maijaa ei vois aura-autot vähempää kiinnostaa. Lintujen ruokailua sentään viitsii seurata ja lintuja meidän pihassa tuntuukin piisaavan oikein kiitettävästi. 

Hyvin on Maija soputunut nyt uuteen kotiin viime kesäisen karkumatkan jälkeen. Olen antanut se kulkea vapaasti ulkona, mutta Maija vain piipahtaa pihalla ja tulee kiireesti takaisin sisälle. Taitaa vähän pelätä pihan paria isoa kollia. Hyvä niin, pysyypähän kiltisti kotona minun seuranani.

Ihanaa kun pakkanen on lauhtunut ja huomenna voisi tehdä vähän lumitöitäkin, ihan vaan kuntoilumielessä.

Nimi maksaa (rutisen )

Katselin tänään kaupassa uusia lankoja ja tuli tunne että minua huijataan. Yritetään viedä kuin pässiä narussa. Otin käteeni vihreän Muumitalolangan ja Nallelangan. Oikein tarkkaan kun vertailee niin hienoinen väriero on vihreissä. Muuten vaikuttaa aivan yhtä paksulta, koostumus ja paino on sama. Toinen maksaa Novitan verkkosivuilla 7,50€ ja toinen 3,90€ . Meidän kaupassa hintaero ei ole ihan noin suuri. Voiko pelkkä nimi maksaa noin paljon. Ihan sama väri, mutta hieman paksumpi 7-veljestä maksaa näköjään 4,75€. Minun puolesta Muumilangat saa jäädä kauppaan.

Naapurikylän pojalle sain "pienet ja sirot" neljävitoset valmiiksi. 7-veljestä ja varressa Sockia, sain jopa raidat kohdilleen. Tyytyväiseltä vaikutti ja kehui tilaavansa toistekkin sukkia minulta. Ilmasiinhan minä en näitä tehnyt, mutta poika halusi välttämättä maksaa paljon enemmän kuin pyysin. Empä minäkään kauheasti sitten tapellut vastaan. =D

Nyt ei ole mitään tilauksia sisällä ja mukava kun voi tehdä mitä huvittaa ja kyllähän se huvittaakin. Pehmoja jos taasen virkkaisin aikani kuluksi.

Pehmojen kokoamisessa sormet ovat kovilla ja yleensä saan sormenpään rikki neulaa painaessani. Sormustinta en ole oppinut käyttämään, mutta nyt sain tilattua Kiinasta tämmöisen sormisuojan. Kokeilin jo apinan silmiä ommellessani ja kyllä onkin kätevä vehje. Pysyy hyvin sormenpäässä ja toimii muutenkin loistavasti. Onkos tämä nyt sitä välineneulontaa, kun on olemassa välineurheiluakin =) Ei minulla muita hienouksia sitten olekkaan, ihan tavalliset puikot ja koukut. Näillä pärjää oikein loistavasti.

Ihana yllätys postista

Ei vois päivä paremmin alkaa kun postipoika rimputti aamulla ovikelloa ja toi suuren paketin. Ihana Sirkka Helsingistä lähetti minulle huikean kasan puuvillalankoja. Näistä minä tosiaan tykkään.  Lankoja on niin paljon samoja kauniita värejä että suunnittelin jo kesäpuseroa itselleni. Tästä määrästä saan varmaan kaksikin aikaiseksi.  Harmaa-lilaraidallisesta tulee varmasti kaunis.

Kiitos sinulle Sirkka. Sinulla on todella suuri ja lämmin sydän. Tämä lämmitti minunkin sydäntäni täällä pakkasen keskellä.

Ahududun tirppateeveetä vähän parantelin. Laitoin suuren karahkan ihan ikkunan taakse ja siihen talipalloja. Seurasin aikani etteivät linnut törmäile ikkunaan, eivät törmää. Nyt on Ahududulla seurattavaa peräti kahdesta ikkunasta.

Minä tästä palaan hiplailemaan uusia lankojani ja etsimään puseronohjeita =)

Sydän pyllyssä

Ulkona paukkuu 27 astetta pakkasta, joten eipä muuta tarkene kuin pysyä sisällä käsitöiden parissa. Pojan entinen työkaveri laittoi viestiä että hänkin haluaisi tölkkilapasen ja teenhän minä kun niin nätisti pyydettiin.

Ennen joulua kysyttiin kettuja ja tein vielä nämä pienemmätkin isompien lisäksi että on vara mistä valita. Isompi poikakettu lähtikin sitten tänään pienelle pojalle kaveriksi. Lapset tuntuu tykkäävän näistä käsintehdyistä. Jospa niissä on enmmän lämpöä kuin tehdasvalmisteisissa.

Tänään huomattiin että Ahududulle on kasvanut sydän pyllyyn =) Aika lennokas malli, mutta sydän kuitenkin.

Tällä kertaa käsitöitä

Ennen joulua loppui pehmot kesken , joten nyt yritän tehdä niitä vähän varastoonkin. Kettuja  joku kaipaili ja ensimmäiseksi niitten kimppuun. Suunnitteilla on uusienkin hahmojen tekemistä, mutten tiedä milloin pääsen niitä virkkailemaan. On niin paljon kaikenlaista mitä haluaisi ja pitäisi tehdä.

Naapuri tilasi parit sukat ja sain lopultakin nämä toisetkin valmiiksi. Kuvittelin tekeväni kivat raitavarret kirjavasta langasta, mutta tämän rumempia sukkia en sitten olekkaan nähnyt. Tuon raidallisen 7-veikan olisi voinut paremminkin käyttää, mutten viitsinyt enää ruveta purkamaankaan. Hyvin ne kelpasi naapurin herralle ja ihan mukisematta jopa maksoi niistä.

Luulin jo päässeeni isojen sukkien neulomisesta, kun sain viestin eräältä nuorelta mieheltä. "Kaisu auta. Jalkojani palelee eikä tuo nainen joka asuu meillä ala neulomaan minulle villasukkia".  Enhän minä voi ottaa vastuulleni että nuoren miehen varpaat paleltuvat  pilkillä ollessa ja aloin neulomaan taas pieniä siroja 45 numeroisia sukkia. Saampahan samalla pienennettyä sukkalankavarastojani.

Osallistuin fasebookissa Kyjy-18 tempaukseen ja koska sain kaikki tehtyä pääsin osallistumaan arvontaan. Sain näin mukavan kirjan, tämmöistä minulla ei ennestään ollutkaan. Kunhan aika antaa periksi alan tekemään nukenvaatteita. Niihinkin saa mukavasti menemään jämälankoja. Mistä minulla onkin niitä kertynyt niin paljon ;)

Tällä kertaa yllätys, yllätys, ei yhtään kissan kuvaa. Ehkä ensi kerralla taas =D

Syyskauden töitä

En tiedä mikä näissä viehättää, mutta tykkään maalata juuri näitä mummoja ja pappoja ja mielellään vielä kissan kanssa. Tätäkin mummelia rukousnauhansa kanssa olen tehnyt hartaudella ja ajatuksen kanssa. Eräs maalaajakaveri sanoi että olen maalannut oman tulevaisuudenkuvani =)

Turkinmatkoilla pyrimme pääsemään aina samaan hyväksi koettuun hotelliin ja se tuntuukin kuin omalle mökille tulisi. Talon tavat ovat valmiiksi tutut ja osittain tutulta henkilökunnalta saa aina erikoispalvelua. Hyvin muistavat monenkin vuoden jälkeen  ja lämpimästi vastaanottavat.

Päivittäisellä "kauppamatkalla" kuljemme tämän nurkkauksen ohi ja kun siitä tuli kerran kuva napattua, niin ikuistimpa sen vielä tauluna seinälle muistoksi. Kissojahan siellä näkee kaikkialla, joten piti tähänkin kissa tehdä =)

Ahududun "telkkariin"  on normaalien tinttien ja varpusten lisäksi tullut uusi esiintyjä. Tässä sitä onkin ollut ihmettelemistä katilla. Ikkunan läpi sain napattua kuvankin, muuten säikkyy ja lentää pois.

Ahududulla on normaalia pitempi häntä ja tässä kännykällä näpätyssä kuvassa se näyttää vielä pitemmältä. Ihan hassu kissa ja kuva =)

Kissan lelut

Ahududu sai tosi paljon uusia leluja joululahjaksi, mutta ne parhaat lelut.....ne on ilmaisia ;)

Tilasin itselleni netistä liukujalakset potkuriin ja ne saapuivat niin mukavassa kovassa pahvitötterössä. Sen läpi on mukava mönkiä. Sitten kun väsyttää voi kömpiä Lidlin tuoremehupullojen laatikkoon. Juuri sopivan kokoinen mökki pienelle kissalle, sinne ei Maija mahdu. Välillä voi katsella ikkunasta talitinttien ruokailua, kissan "televisio" =)

Johan tuo lumi alkaisi minusta piisata, mutta taitaa sitä vielä olla luvassa. Onneksi potkurilla pääsee kaupoille, pyörällä en uskalla enää liikkua.

Onnellista alkanutta vuotta

Ystävältä saatu lahja, avattava pallo jonka sisälle tehty pieni neule ja lankakerä. Mukava idea.

Onneksi vuodenvaihteen yö on takana päin. Asun niin metsän keskellä, ettei tänne näkynyt mitään, mutta kuului sitäkin enemmän pauketta ja jylinää. Mahtoi monellekin sodassa olleelle tulla ikäviä muistoja mieleen. Kannatan kyllä ajatusta että ilotulitteet jätetään pelkästään viranomaisten ammuttaviksi.

Meillä Maija piileksi saunassa koko illan ja Ahududu oli niin kauhuissaan, ettei antanut edes minun silitellä. Pelotti reppanaa niin kamalasti ettei tiennyt missä olisi ollut. Nyt aamulla ollaan sitten kyhnätty sylissä sitäkin enemmän.

Illalla näin ikkunasta kun nuoriso tunki palavan ilotulitteen roskikseen. Onneksi se jäi suutariksi, muuten olisin kyllä syöksynyt paikalle katsomaan kenen kullannuppuja siellä oli.

Tyttären kanssa vietettiin rauhallista koti-iltaa.  Nuorempana kun olin aina töissä aatto-iltana, niin nyt on mukavampi olla ihan vaan kotona. Sain sentään valmiiksi naapurin tilaamat villasukat ja toisetkin ovat jo aluillaan. Onhan näissä kutomista kun koko on 46 =).  Vaan enpä näitä ilmasiin tee ja langatkin löytyi omista varastoista, joten ihan mielelläni tikutan menemään.

Loput joulukalenteripaketit

Eihän tässä kaiken tohinan keskellä ole muistanut kalenterivaihtopaketteja kuvailemaan, mutta jotain kuvia löytyi silti. Kaikki namit on jo syöty ja paperitkin menneet roskikseen. Tämä paketti oli alusta lähtien Ahududusta niin mielenkiintoinen. Se rapisi ja helisi ja oli pyöreä. Sisältä paljastui joulupallo jonka sisällä oli hauskoja perhosnappeja.

Tämän paketin Ahududu oli repinyt auki jo ensimmäisenä päivänä ja kyllähän se kiinnosti Maijaakin. Olipa vaikea arvata että siellä oli kissankarkkeja =), mutta ne annettiin noille vasta jouluna .

Aaton paketti oli muhkea. Sisältä löytyi Lankavan käsityölehti ja viisi kerää virkkauslankaa. Näistä syntyy varmaankin pehmoleluja. Niitä alan ensi vuonna tekemäänkin ajoissa, etteivät lopu kesken myyjäisissä niin kuin tänä jouluna. Kiitos parilleni LeenaS.

Kissatkin saivat meillä joululahjoja. Tämä pikku riiviö sai paljon uusia leluja ja kiltti Maija kalliin matolääketahnan niskaansa. Aika epäreilu jako. Molemmat saivat kuitenkin tasapuolisesti yhtä paljon herkkuruokia ja nyt molempien mahat pullottaa, niin kuin meidän ihmistenkin =)

Siskollani on autistinen tytär joka on kova virkkaamaan. Niimpä meillä joulun jälkeen käydessään virkkuu oli tietenkin taas mukana. Heidä lähdettyään löysin tämän työn käsityökopastani, minulle salaa lahjaksi jätetyn. Aika liikuttavaa. Kiitos paljon H-M.

Jos ei enää tule tänä vuonna kirjoiteltua, niin  OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE !

Hyvää Joulua Kaikille

Minulle tulee kunnon joulumieli vasta kun saan laitettua esille nämä tyttären yli 20 vuotta sitten tekemät paperitontut. Niitä katsellessa tulee mieleen monta mukavaa joulua.

Kovasti olen muutenkin yrittänyt laitella joulua esille, paperiset joulujulisteet kuuluvat ehdottomasti seinille ja niitä on paljon =)

"Joku" vaan on sitä mieltä, että vähempi on parempi ja rapsii samassa tahdissa koristeita lattialle .

 On hän ihana kuitenkin.

Hyvää ja lämmintä joulumieltä kaikille 👰👰👰😻

Tehtyjä lahjoja ja joulukalenteri 14-18

Ystäväni toi langat ja kysyi tekisinkö hänen mieskaverilleen Haisulisukat. Toki lupasin. Taiteilija-miehelle sopiikin tämmöiset vähän erikoisemmat sukat.

 Olen niin kiitollinen tästä ystävästä. Hän on aina valmis auttamaan joka asiassa, auttoi muutossa ja kuskaa minua autollaan milloin minnekin. Juttua meillä piisaa, vaikka ikä-eroa on 26 vuotta. Meillä molemmilla on sukujuuria Karjalasta, joten hiljaista hetkeä ei pääse syntymään. Varsinaisia pölöttäjiä molemmat ;) 

On mukamas niin kiirettä, ettei ehdi edes joulukalenterikuvia laittamaan. On jäänyt kommentoinnitkin toisten blogeihin tosi vähiin, mutta yritän parantaa tapani joulun jälkeen

 Nyt tulee varmaan juotua irtoteetä useamminkin, kun on kunnon sihti millä laittaa. Tuommoista minulla ei aikaisemmin ole ollutkaan. Kiitos. Namitkaan ei jää meillä kaappiin homehtumaan ja handmade nauhalle on varmasti käyttöä.

Ahududulla on ihailija, ystäväni 10 vuotias poika. Hän oli mukana jo pentua hakiessa ja jokaisella lääkärireissulla. Kotonaan vaan on allergiaa, joten omaa kissaa ei voi ottaa, mutta poika käy jokseeskin kerran viikossa leikkimässä Ahududun kanssa.  Niimpä tein hänelle oman varakissan kotiinsa. Elävästä mallista otin kuviot =)

Ahududua nauratti moinen feikkikissa. Tämäkö muka minun näköiseni ?

Lopulta hyväksyi kuitenkin kaverikseen ja kävivät yhdessä päiväunille.

Joulukalenteri 7-13

 Tässä piilee totuus: " Koirilla on omistaja, kissoilla henkilökuntaa ".

Luukkuja on availtu taas apulaisen avustuksella. Ensin aina niin tarpeellista lankaa ja paksut pyöröpuikot. Vaikka puikkoja onkin paljon, niin näin paksuja pyöröjä ei ennestään ollutkaan. Joulun jälkeen ehtii varmaan kokeilemaankin mimmoista jälkeä syntyy

Sitten sisäistä  ja ulkoista voitelua. Hyvältä tuntuvaa käsirasvaa, joka aluksi tuoksuu voimakkaasti, mutta tuoksu häipyy melko äkkiä. Taattua Cien-laatua, käytän muitakin Cien-tuotteita. Tästä en saanut päänsärkyä niin kuin joistakin muista voimakkaista tuoksuista, kuten hyasintista ja synteettisistä tuoksukynttilöistä. Apulainen tietenkin heti pakettien kimpussa ;) 

Olin päättänyt että yhtään tilaustyötä en enää ota ennen joulua. Eräs herttainen vanhempi rouva tuli ihan kotoa kysymään olisiko enää yhtään tonttua tai ehtisinkö tekemään. Oli hyvin pettynyt kun ei tonttua ollut saatavilla. Minua alkoi asia niin paljon vaivaamaan, että nousin parina seuraavana aamuna jo puoli viideltä virkkaamaan ja virkkasin ja virkkasin. Nyt on tonttu uudessa kodissa ja minullakin parempi mieli.

Kun virkkuukoukku tuli otettua taas esille, niin teimpä samantien vielä kissankin. Eihän tässä osaa kädet ristissäkään istuskella =)

Kerrossänky meidän tapaan. "Kukkulan kuninkaalla" lämmin ja pehmoinen peti. 

Tölkkilapanen

Näin näitä tölkkilapasia Stanstan blogissa ja pitihän minunkin kokeilla. Ohjetta en löytänyt mistään, mutta tutkin Stanstan kuvia tarkkaan ja pääsin ehkä ideasta perille. Poikani tämmöistä on jo jonkun aikaa pyytänytkin tekemään.

En tiedä miten pohja olisi pitänyt tehdä. Minä virkkasin suoraan lapasen reunaan. Lankana käytin 7-veikan ja Sockin jämiä, mitä nyt sattui löytymään.

Sitten se homma  "lähti lapasesta" ja kun alkuun pääsin, niin tein samantien kolme. Olisi voinut tehdä enemmänkin jos olisi ehtinyt, mutta kun  tilatut sukatkin on vielä tekemättä.

Lapanen herätti niin paljon hilpeää huomiota myyjäisissä, että sai oikein oman kuvan paikallisessa lehdessä. Nyt on sitten tullut kyselyjä, mutta ei ehdi, ei ehdi.

Ahududusta on tullut oikea nörtti. Heti kun tulen koneelle, sen täytyy päästä mukaan. Yleensä ei nuku näin rauhallisesti, vaan sorkkiin tassulla minkä ehtii.

Jos poistun koneelta hetkeksikään, tekee katti heti omia sovellutuksiaan. Kuinkahan monta kertaa koneeni onkaan jo ollut sekaisin. Onneksi tytär on pätevä näissä hommissa. Otan vain kuvan viasta ja lähetän hänelle. Hän sitten puhelimessa neuvoo miten saan korjattua.

Kohta Ahududu alkaa varmaan pitämään omaa blogia, eikä päästä minua koneelle ollenkaan =)