Apina-äiti

On apina-äidillä kymmenen lasta ja elämä puuhakasta. Auttaakohan tuo ukonröhjäke ollenkaan vai karkaako jatkuvasti Banaani-baariin.

Näköjään olen aloittanut apinoiden teon noin 12 vuotta sitten. Aikalailla on malli muuttunut vuosien varrella. Eka vuonna tein pelkistä jämälangoista, mutta nykyään käytän  vain puuvillalankoja. 

Ahududu on taas terve ja auttaa ahkerasti näissä tietsikkahommissa. Hyvähän se on että joku pitää nappulat lämpiminä.

Koville otti paraneminen. Kaksi antibioottikuuria, apteekista tulehduskipulääkettä ja vahvistavaa lääkettä. Eläinkaupasta virtsakiviä liuottavia nappuloita ja tahnaa. Päätin että jos näillä ei parane niin sitten piikille, mutta onneksi vaiva hellitti.

Liekö myötätunnosta sain omankin vatsani niin kipeäksi että pakko oli mennä lääkäriin. Paljon otettiin kokeita, mutta onneksi mitään vakavampaa ei löytynyt. Oli niin ihana nuori mieslääkäri, soitti vielä seuraavana päivänä kotiin kysyäkseen mikä on vointi. Eipä ole ennen moista tapahtunut.

Tästä on nyt hyvä jatkaa kun  aurinkokin alkaa jo pilkistelemään.
 

Vanhoja tuttuja

Pienen lapsen apina oli hukkaantunut ja sain pyynnön valokuvan kera tehdä samanlainen uusi apina hänelle. Valokuvat kuitenkin aina vähän muuttavat värejä, joten tein varulta kaksi apinaa hieman erisävyisillä vaatteilla. Toivottavasti edes toinen on samanlainen kuin hukkaantunut. Samantien tein pojille vielä tyttöystävän.  Taulu taustalla on muutama vuosi sitten maalaamani.

Välillä näihin virkkauksiini kysytään ohjeita. Semmoisia en viitsi  ruveta tekemään, mutta toki jonkun verran olen itselleni silmukkamääriä talteen laitellut. Aina en itsekkään meinaa näistä selvää ottaa ja toisille näistä ei kyllä ole mitään hyötyä. Niin olen ahkerasti muistikirjaani selaillut että sivutkin ovat jo irtoilleet. 

Lunta ja pikku pakkasia piisaa joten hyvä on pysyä sisätiloissa virkkailemassa. Ihan pian alkaakin kevätaurinko meille paistelemaan ja sitten pitää ulkoilla enemmän. 

 

Ottolapset

Tämä kettupariskunta on selvästikin adoptoinut lapsensa. Kaikki kolme vieläpä tyttöjä. Onnelliselta perheeltä näyttävät kuitenkin, kaikilla hymyssä suu.

Kovasti olisi nyt kiire tehdä näitä, vaan kun ei tahdo onnistua mikään ja syynä on kissa.

Ahududu sairastaa edelleen. Ensimmäisen antibioottikuurin jälkeen oli viikon terveenä ja sitten vaiva iski taas. Soitto lääkäriin , mutta nyt olikin eri lääkäri joka määräsi toiset lääkkeet, ei antibioottia. Nyt syötetään vain tulehduskipulääkettä ja Cystaidia. Ei ainakaan vielä näytä tehonneen vaan kissa tiputtelee joka paikkaan, Voi miten onnellinen se oli kun pääsi pitkästä aikaa nukkumaan tyttären sänkyyn.

Viisas kissa kävi välillä asioilla suoraan keittiön roskiksessa.😸 Kaikki langat ja muutkin tavarat on meillä nyt laitettu tiukasti muovipussien sisään ettei niihin vahingossakaan pääse lirahtamaan mitään ylimääräistä. Työtähän tämä nyt teettää. Minä kuljen kissan perässä vessapaperirulla kädessä ja kyttään mitä tulee ja mihin tulee.

Täytyy taas kohta soittaa lääkärille jos keksisi jonkun uuden lääkkeen. Minä en yksinkertaisesti kohta jaksa tätä enää, mutta en kyllä haluaisi viedä nukutettavaksikaan. Koville tämä nyt ottaa, mutta toivoa en ole vielä menettänyt.

 

Mirri sairastaa

Viikko sitten huomasin että Ahududu on sairaana. Jatkuvaa hiekkalaatikolla ravaamista vaikka muita oireita ei ollutkaan. Lääkäriinhän siitä on lähdettävä kun lemmikki on kipeenä.

Alettiin sitten tutkimaan eri vaihtoehtoja. Päivystys lähikaupungissa viikonlopulla erittäin kallista. Pelkkä käyntimaksu 450€ + tutkimukset ja toimenpiteet 100% korotuksella. Meidän maatiaiskissa ei ole vakuutettu, joten semmoiseen ei meikäläisen eläkkeellä ole tosiaankaan varaa.

Odoteltiin sitten maanantai-aamuun ja päästiin heti kunnalliselle eläinlääkärille. Siellä tehtiin yleinen tarkastus ja ultraäänitutkimus. "Idiopaattinen kystiitti", sanoi lääkäri, eli selvää syytä ei pissan tiputteluun löytynyt. Saatiin vielä kipulääkettä ja apteekista antibioottikuuri. Kaikki tämä yhteensä noin 100€.  Melkoinen hintaero ja minulle suuri säästö.

Luulin että pillerien antaminen olisi hankalaa, mutta ei meillä. Kun laitoin pillerit (2kpl) pöydälle kissa nappasi ne heti suuhunsa ja katsoi että saisiko lisää. On sitä naurettu meillä.

 Aluksi tuntui että lääke ei auta. Pissavaiva vain paheni ja alkoi muuttua veriseksi. Samaan aikaan alkoi sänkyihin tiputtelu. Suojasin kaikki sängyt vanhoilla täkeillä jotka voi heittää roskiin sitten kun vaiva paranee. Neljäntenä päivänä alkoi helpottamaan ja nyt kahdeksantana päivänä on lääkekuuri loppunut. Näyttä siltä että EHKÄ kissa on parantunut, saa nyt nähdä. Katsotaan ensi viikko ja toivotaan. Muuten on alettava harkitsemaan taivasmatkaa kissalle ja se olisi kova pala minulle ja tyttärelleni. Niin ei voi kuitenkaan jatkua että kissa kärsii.

Kuka ei kuulu joukkoon 😺

Näitä on niin mukava tehdä kun tietää että kelpaavat jollekin. Sukkia olisi mukavampi neuloa, mutta ne kertyy vain komeron kätköihin. Joka toinen neuloo nykyään itse tai sitten on sukulainen joka pitää huolen sukkavarastosta. 

Ketut eivät ole meillä uhanalainen lelueläin ja näyttää sinne yksi kissakin eksyneen porukkaan.

Käytän näihin vain Dropsin Muscat-lankaa ja joudun tilaamaan netistä, sillä eihän meidän pieneltä kylältä juuri muuta saa kuin 7-veikkaa. Aina ei pieni ihminen vaan ymmärrä postituskäytäntöä.  Joskus tilannut Tapion kaupasta ja sieltä yleensä tulee käytetyssä kenkälaatikossa. Siitä minä ja luonto tykätään.

Nyt tilasin Kärkkäiseltä alhaisimman hinnan vuoksi ja samalla ananas-säilykkeitä alesta joilla sain hyvitettyä postimaksut. Tulihan sitä, 23 kerää oranssia Muscattia ;

1.iso laatikko 3 kerää lankaa, ananakset ja tosi paljon täytepaperia

2. vähän pienmpi laatikko, 17 kerää lankaa 

3. pienin laatikko , 2 kerää lankaa

4. Iso paperipussi, 1 kerä edelleenkin samaa oranssia lankaa.

Kaikki 4 laatikkoa lähetetty samana päivänä samasta paikasta ja tosiaan ihan samaa lankaa kaikki. Olisivat kyllä mahtuneet kaikki siihen isoimpaankin laatikkoon jos olisi jättänyt ne taytepaperit pois.

Ihmettelen kyllä käytäntöä ja ihmetteli postikin. Eihän tuossa ollut mitään järkeä. Ei kovin ekologista.

Perjantai-iltana Ahududulle iski paha pissa-ongelma. Mitään ei tullut vaikka kuinka yritti. Etsittiin tyttären kanssa eri vaihtoehtoja lääkäriin. Viikonlopun päivystysmaksut aivan hirveitä. Pelkkä käyntimaksu 450€ ja siihen päälle toimenpidemaksut yksityisellä + lääkkeet. Eihän minulla mitään vakuutuksia kissoille tietenkään ole, tavallisia maatiaiskissoja.

Pinnisteltiin ja valvottiin sitten tähän maanantai-aamuun ja päästiin heti kunnalliselle lääkärille. Käyntimaksu, ultraäänitutkimus ja lääkkeet, kaikki yhteensä noin 100€. Aikamoinen säästö.😸

Ahududu huomasi heti kun sen vihaama kuljetuskoppa ilmaantui esille ja syöksyi saunaan kaiken roinan taakse piiloon. Onneksi Ahun rakastama Satu-täti oli paikalla ja sai sen kaivettua esille. Matkalla katti huusi koko matkan, mutta lääkärissä oli niin kauhuissaan , että oli aivan hiljaa. Kun Satu piti takajaloista ja minä etutassuista niin lääkäri sai hyvin tutkittua mahan eikä kissa änähtänytkään koko aikana.  Olipa se helpotus kun pääsi lopulta takaisin kotiin ja suoraan saunaan piiloon. 

Nyt on lääkekuuri päällä ja minä vanha konkari tungen 4 pilleriä päivässä sen kurkusta alas. Se vaatiikin taitoa ja toivottavasti tehoavat.😽

Laika, vihdoinkin

 Mihin tämä aika häviää, taas on monta viikkoa mennyt ihan huomaamattani. Päivät menee hohhaillessa ja nukkuessa eikä mitään saa aikaiseksi.

Sain vienon pyynnön miesten sukista venäläis-suomalaisen Laika-koiran kuvalla. Tietenkin lupasin, mutta osottautuikin aika haastavaksi. Ei koko netistä löytynyt Laikan neulekuviota. Ostin lopulta Sissukalta Karjalankarhukoiran kuvion ja yritin siitä muunnella.Sissukalla on paljon hyviä kuvioita. Enemmän olisi näköjään pitänyt kaventaa naamaa, ihan ei nyt onnistunut.  Toivottavasti nyt kuitenkin kelpaavat. Lankana 7-veikkaa ja kuvio silmukoimalla..

Kylläpä piisaa nyt räntäkelejä ja polviakin kolottaa jatkuvasti, ei juurikaan viitsi ulkoilla kuin pakollisen ruokakauppamatkan. Toiveikkaana odottelenkin kesää ja varasin jo kesälomamatkankin. Nyt kova säästölinja päällä että saan sen maksettuakin. Aina pitää olla jotain mistä haaveilla.Kyllä se kesä sieltä vielä tulee. Mistäs te muut haaveiletta ?

Kun on mistä valita

Voitin fb:n joulukalenterista kissoille karvaisen pesän. Harmaan mökin sain ystävältäni kun eivät hänen kissansa huolineet sitä. Nyt on Ahududulla mistä valita ja olisihan se pitänyt arvata. Maija ei huoli yhtäkään näistä vaan nukkuu minun sängyssäni.

Minäkö muka lapsellinen mummeli. Tytär tuotatti Englannista lahjakseni tämän Pokemon-hahmon kun ei tätä Suomesta saa. Kyllähän se minulle kelpaa.😆 "Kostoksi" minä olin ostanut hänelle joululaulua laulavan ja tanssivan koiran. Jouluna päästetään lapsenmielisyys valloilleen oikein kunnolla.

 Pienessä, mutta toimivassa kirjastossamme oli joulun aikaan pienoinen nukkenäyttely. Kaikki hahmot askarreltu ja huovutettu. Alimmassa kerroksessa itse Poirot. Sitten mummo ja varis.

Kahdessa ylimmässä kerroksessa tonttulan väkeä. Tosi tarkasti pienintäkin yksityiskohtaa myöten tehty kaikki.

Tekijänä Katriina Vihriälä.

Näiden myötä Hyvää Uutta Vuotta kaikille 💥🎆🎇🌟

Jouluna valmistuneita

Kaksi vuotta sitten oli tarkoitus tehdä tyttärelle joululahjaksi palapeitto jämälangoista. Aina se on tullut törkättyä kuitenkin sivuun muiden töiden takia. Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja peitto valmistui lopultakin. Kokoa 140 x 260 cm. Yhtään ei uusia lankoja, vaan ainoastaan jämä- ja purkulankoja. Kirppareilta olen ostellut halpoja villapaitoja ja kaulaliinoja joista olen saanut purettua paljon lankaa.

Tytärkin innostui kaivelemaan lankavarastojani ja teki itselleen pipon. Kahta eri lankaa yhtä aikaa ja toisen langan mukana oli vielä tupsukin, merkkiä en enää muista. Hyvä pipo tuli sillä tuohon mahtuu hiuksetkin sisälle tarvittaessa.

Käsitöitä tehdessä vaihtuu varmaan vuosikin. Mitäs sitä turhaan tapojansa muuttamaan. 😁

 

Hyvää Joulua

Rauhallista Joulua kaikille tämän lempikappaleeni myötä. Tony Kakko- Pieni Rumpali

Kaljatuopit

Poikani oli kesällä nähnyt kuvan oluttuopin mallisista sukista ja puhui että hänellehän ne sopisivat. On nimittäin aika kova juomaan kaljaa viikonloppuisin mökillään. Siitä se ajatus sitten lähti, mallia en löytänyt mistään. Jospa nuo nyt kävisi tuopeista.  Vaahtoa olisi näköjään saanut olla korkeammin. En usko että poikani käy usein lukemassa blogiani joten uskallan laittaa jo joululahjansa kuvan. 

Pihassamme hyppii yö-aikaan monta rusakkoa, joten pitihän minun hommata niille pupuvalo. On minusta oikein soma eikä ollut kalliskaan. Pitkä lyhty on neljän euron löytö kirpparilta. Nyt puput  näkevät varoa kettua joka myös liikkuu lähistöllä.  Hyvää Joulua pupusillekin.

Tästä se joulu alkaa

Tytär oli vähän pettynyt kotia tultuaan kun ei äiti ollutkaan vielä alkanut laittamaan joulukoristeita. Niimpä hän alkoi itse kaivamaan niitä esille. Godzillakin sai jouluasusteet. Tonttulakin olin kyllä tehnyt kranssia varten, mutta parempi se onkin tuossa. 🤣

Eikö kukaan päästä pientä palelevaa kissaparkaa sisälle, jo on julmaa porukkaa.. Ahududu on oppinut ulkoilemaan yksikseen narun päässä pihalla ja tahtookin sinne jatkuvasti. Vaan nyt lumen tultua hyppää samantien ikkunan taakse parkumaan takaisin sisälle ja yrittää näyttää säälittävältä. Toki päästetään sisälle lämpimään, mutta saisi oppia että ulkona on vielä 10 minuutinkin päästä yhtä kylmää. Aikamoista edestakaisin ramppaamista.

Hahaa, minä pelaan edelleenkin Pokemonia ja tässä on hahmoni Jynx. Mahtaa ne kylällä pitää minua vähän tärähtäneenä kun pysähdyn vähän väliä valtaamaan gymejä. Olenkin päässyt jo aika hyvälle tasolle ja pelikavereita on maailmalta, esim. Skotlannista ja Sloveniasta, kaikki aikuisia ihmisiä. Ihan hyvä harrastus, sillä näin  tulee liikuttua vähän pitempiä lenkkejä keräillessä pokestoppeja.😊

Viimeinen joululahjan tekele loppusuoralla. Taidan sittenkin ehtiä kaikki valmiiksi.

Joulumyyjäisissä

Meidän kylän joulun avajaisissa oli Yrittäjänaisilla joulutori josta minäkin onnistuin saamaan paikan. En kyllä kuulu mihinkään järjestöön, mutta huolivat silti. Myyjäiset kestivät vain kolme tuntia, mutta kauppa kävi minulla ainakin oikein mukavasti.

Harmittaa kun en muistanut ottaa kuvaa lähdöstäni. Kun sidoin rollaattoriini taittopöydän, tuolin , kaksi isoa kassia käsitöitä ja pienemmän kassin muille tarpeellisille (esim. virkkuulle) niin olihan se ihan taidonnäyte ja varmaan aika huvittavan näköistä. Vaan eipä ollut muuta keinoa saada tarvikkeita tuonne parin kilometrin päähän. Täällä maasudulla kun ei taksitkaan lähde ajamaan noin lyhyttä matkaa. Se siitä taksiuudistuksesta seurasi, ärrrhhhh.

Näitähän minulla oli muutama ja enemmänkin olisi saanut olla. Kesken loppuivat sillä nämä ovat turvallisia ihan pienimmillekin lapsille.

Pikku tonttuja tein kiireellä muutaman ja hyvin kävi kaupaksi nämäkin. Taustalla jämälankapatalappuja.

Viimeisenä iltana viimeistelin vielä Pipsa-possun kun kuuluu olevan lasten suosikki.  Pistin ihan kohtuullisia hintoja sillä parempi lasten käsissä kuin komeron nurkissa pölyttymässä. Pehmot menikin kaikki, mutta sukkia vielä jäi sillä niitä oli muillakin myynnissä. Ensinvuonna tiedänkin varautua suurella kasalla pelkkia pehmoja. 

Oli minulla vaan ihania asiakkaita, kukaan ei tinkinyt vaan päinvastoin muutama halusi maksaa enemmänkin. Eräskin nuori mies jonka ostokset teki 22€ halusi välttämättä maksaa 30€, harvinaisen antelias mies. 

Naapuri pöydässä oli myynnissä tosi halvalla ihania piparkakkutöiä. Tämä ihastuttava pieni mökki maksoi vain 5€, joten pakkohan se oli ostaa kun vielä kerkesin. Kyllä hänen työnsä kävikin nopeaan kaupaksi.

Nyt en enää aio tehdä toisille mitään, vaan paneudun omien joululahjojen tekoon. Joulutavaratkin on vielä ulkokomerossa , joten kyllä tässä vielä puuhaa piisaa ja voi tulla vielä kiirekkin.

Toivotan mukavia joulunaluspuuhasteluja teille kaikille 🤶

 

Kissataulu

 Vuoden tauon jälkeen lähdin taas mukaan Kansalaisopiston maalausryhmään. Ensin piti taas tutustella maaleihin ja tein itselleni kissataulun. Pohjaksi löysin kierrätyskeskuksesta metri kertaa metrisen sisustustaulun hintaan 5€, eli iso on. Keskellä kissoja vahtimassa on entinen koirani Eetu. Ehkä vielä muuttelen tätä, en tiedä vielä.  Itseäni nauratti koko ajan tätä tehdessäni eli siitä tuli oikea hyväntuulenkuva.

Se olis tänään taas Kaisan kaljamat, näkyykin ulkona sataneen yöllä uutta lunta. Tytär keksi pienenä vaikeitten sanojen tilalle omia sanojaan.  Tämäkin päivä on siitä lähtien ollut meillä nimeltään Kaisun Kaljamahat. 😁

Eikö nämä ikinä lopu

No ei lopu. Sitähän minä teen mitä pyydetään. 😊 Ja mukavahan näitä on tehdä. Nämä kissat ovat oma suosikkini ja näihin saakin kivasti käytettyä lankojen loppuja.

 Ja toki vielä kettujakin. Niin paljon on oranssia lankaa tullut tilattua että lisää pitää tehdä saadakseni varastoani vähennettyä. 

Seuraavaksi teen kyllä jotain muuta. Kiire alkaa olemaan joululahjojen kanssa vaikka kesällä jo aloin niitä suunnittelemaan. Aina se yllättää niin kuin ensilumikin. Tämä vähäinen lumimäärä tällä hetkellä piisaisi kyllä minulle. Vielä pääsee rollaattorilla kauppaan ihan hyvin, mutta kohta on taas vaikeuksia.  Oijoi, en tykkää talvesta.

Taas niitä samoja

Joulu lähenee ja näitä vanhoja tuttuja malleja kysytään. Teenhän minä sen kun kerkiän. 

Apinoiden takana "hautakiveni" 😉 . 11 vuotta sitten kun mahastani leikattiin syöpä satuin näkemään tämän enkelipatsaan edullisesti kirpparilla. Ostin pois ja sanoin että tämän kummempaa kiveä en sitten haudalleni halua. Eipä ole onneksi vielä ollut tarvetta. 😊

Sarja pieniä Viiru-kissoja. Pesosta en ole vielä innostunut tekemään.

Nämä ovat tavallisia suomalaisia maatiaiskissoja. Näitä on puolivalmiina lisääkin tulossa.

Samoin pieniä kettuja on tulossa lisää. Teen näitä nykyään vähän liukuhihnatyylillä. Ensin kasa päitä, sitten muita osia läjä ja lopuksi se tylsin vaihe, eli osien yhteen ompeleminen.  Sillä tyylillä tulee suhtkoht samanlaisia eikä tarvitse ohjeita ylös kirjoitella,.

Kunhan näistä pääsen eroon niin ehkä ehdin vielä kutoa omalle pojalleni toivomansa villasukat.

 

Pieniä lahjoja pienokaisille

Tytär pyysi tekemään tossut ystävänsä vauvalle. Olen joskus tehnyt näitä puputossuja ja halusin tehdä taas samanlaiset. Ohje on Suuri Käsityö lehdessä 11/2000. Onhan minulla se lehti, mutta joku "viisas" oli irrottanut ohjeen sinne "parempaan talteen". Joistakin kirjastoista tämän olisi vielä saanut, mutta kaukolainaus olisi maksanut hurjan paljon. Kyselin sitten fb:ryhmissä ja sainkin ostettua lehden ohjeineen ihan sopu hintaan Kuusamosta. Jos ehdin niin näitä voisi tehdä lisääkin joulumyyjäisiin.

Kahdelle pikkutytölle pienet kissat. Nämä mahtuvat sopivasti käteen ja taskuun. Neuloin 32 silmukalla suljettua neuletta ja kerrosluvut näkyvät tässä.

 

Nopea valmistaa ja voi muokata eri eläimiksi, nukeiksi tai vaikkapa tontuiksi.  Eläimiin pää kannattaa päätellä suorana niin siitä on helppo ommella korvat sivuille. Toissa talvena tein possuja tällä tavalla ja olivat oikein hauskan näköisiä. 

Joko se joulu alkaa tuntumaan ? Meille jo kirpparilta yksi pieni tonttu kotiutui kirjahyllyyn istuskelemaan.

 

Sukkia pikku prinsessalle

Eräs iso-äiti pyysi sukkia prinsessalleen ja kun en oikein tiennyt minkä tyylisiä halusi niin tein erilaisia. Kaikki kokoa 20-22. Olipa vaikea saada juuri sopiva koko, monta kertaa jouduin kärjen purkamaan.  Nämä Socki-lankaa kukalla koristeltuna. Otin ruskean värin välistä pois että tulisi hempeämmät.

Prinsessoilla pitää olla pitsiä, näissä varressa valepalmikkoa. Lanka jotain vauvalankaa omista kätköistä, vyötettä ei enää ollut.

Nallelangasta kissasukat. Väri on oranssi kuvasta poiketen. Naamakuvio Lankavan sivuilta lapasen ohjeesta

Pupusukat myös Sockkia ja ohje sieltä Lankavan sivuilta lapasista. Tarkoituksella en halunnut tehdä pienokaisen sukkia 7-veikasta. Omat lapsenlapseni eivät halunneet pitää siitä tehtyjä sukkia kun ne kuulemma raapi ja kutittaa. Socki on paljon pehmeämpää. 

Nyt olis vielä ehdittävä tehdä "kaljatuoppisukat " omalle pojalle. Onhan tässä onneksi vielä pari kuukautta aikaa jouluun..

 

Sukkia skottitytöille

Tytär kertoi kahdesta pienestä skottitytöstä, jotka ovat vähän aikaa sijaiskodissa hänen ystävänsä vanhempien kotona. Tytöt ovat huostaan otettu vanhempiensa huume-ongelman takia.

Jotenkin se vaan liikutti minua niin, että päätin kutoa heille edes villasukat varpaita lämmittämään ja mukaan lähtee pienet  virkkaamani pehmolelut. Sukat ovat kokoa 25 ja 29 ja neulottu molemmat sockilangasta. 

Ja mitäs näistä. Ihan tavalliset raitasukat pyynnöstä tehty 7-veikka langasta koko 39. Raitasukat ei minusta mitään ylimääräistä hörhellystä kaipaa.

Ettei taito pääse unohtumaan meikäläiseltä, niin tietenkin kasa apinoita. 😆 Harmi kun en mistään enää saa tummanruskeaa Muscattia tai Tenneseetä, vaan joudun käyttämään paljon pehmeämpää turkkilaista lankaa. Onneksi sitä tuli hamstrattua taas viime lomalta ja Virosta näköjään saa lisää, vaikkakin kalliimmalla hinnalla.

kuva netistä

Tyttären miespuolinen ystävä Skotlannista on tulossa ensimmäistä kertaa Suomeen tyttären luo. Tytöllä on nyt paniikkinappula pohjassa siivota koti edustus kuntoon. Itse laittoi minulle tämän videon, hahaha. Lupasin mennä auttamaan jos tarve vaatii, mutta vielä kuulemma selviää yksinkin.