Kissalle kaveri

Kissapoika oli niin yksinäisen näköinen, että pitihän sille tyttökaveri tehdä. Valmis mekkokin löytyi lankakopastani ja nyt pääsivät yhdessä leikkimään. Niin on suut muikeessa hymyssä nyt molemmilla.

Vaikken komerossa asukkaan, niin mukava niitä on välillä penkoa ja ihastella omia aarteitaan. Löytyi lähemmäs 30 vuotta sitten tyttärelle tekemäni villatakki jota en ollut raaskinut hävittää. Näköjään olen silloin jo harrastanut päälle silmukointia. Siihen aikaan ei vielä ollut nettiä ja netistä poimittavissa valmiita malleja. Niimpä minä etsin satukirjasta sopivan kuvan ja ruudutin sen oikein pieniksi ruuduiksi. Niin syntyi pyöräilevä pupu  selkämykseen. Samalla keinolla voisi vieläkin tehdä kuvioita neuleeseen. Laitoin villatakin vieläkin talteen, ei sitä raaski hävittää.

 Vakaasti olin päättänyt että tänä jouluna en osta yhtään uutta joulukoristetta. Vanhatkaan ei mahdu kaikki esille. Hyvin olen selvinnyt aikeessani tähän asti.

Vaan sitten ystävä sai houkuteltua minut kierrätyskeskukseen ( ei ollut kova homma houkutellessa 😊 ). Niinhän siinä sitten kävi, että nämä pienet talot lähti mukaan euron kappalehinnalla. Joku on askarrellut ohuista puurimoista , ovet aukeaa ja isompaan saa ledkynttilän sisälle.Olisin kyllä maksanut näistä enemmänkin, niin taitavasti tehtyjä. Minun pienet tonttuni saivat näistä oivan kodin.

Nyt näyttää pahasti siltä, että saan joululahjani tehtyä valmiiksi, huraa. Valitettavasti sitten jää aikaa myös sille himskatin siivoomiselle. 😊

Joulukissa

Siivoominen on niin raskasta puuhaa että välillä on istuttava lepäämään. Jos siinä samalla "vahingossa" käsiin ilmestyy aivan kissan värisiä lankoja, niin onhan se alettava virkkaamaan. Tulevan joulun kunniaksi kissakin puki punaiset housut. Virkkaaminen on kuitenkin niin paljon mukavampaa kuin siivoominen. Siivota ehtii toistekin.

Samantien löytyi keskeneräiset sukantekeleet, joten nekin oli syytä saada valmiiksi. Tytär tulee taas viikonlopulla joten sitä ennen on kyllä vähän imuroitava ja järjesteltävä paikkoja. Luulee muuten että olen tullut vanhaksi ja laiskaksi. 🥴

Kuukausi jouluun, ei  mitään syytä kiihtyä, vai onko ? Jokohan olisi aika aloittaa niitten omien joululahjojen teko ettei lopussa tule kiire. 🤶

 

Kettu-äiti

On kettu-äidillä monta lasta, ja elämä puuhakasta. 12 lasta niin kyllähän siinä hommaa piisaa. Puuhakas olen ollut itsekin, mutta silti tuntuu taas aika loppuvan kesken.

Osa pienistä sai ylleen jo vähän jouluisemmat vaatteet. Kirkkaanpunaiset vaikka tässä näyttävät vähän tummemmilta.

Itselleni hommasin joulunpyhiksi tekemistä. En ole ristipistoja pistellytkään vuosiin. Löysin tämän Fb:n kirppikseltä edullisesti ja nappasin itselleni. Jos hyvin sujuu niin saan jo tänä jouluna seinälleni. Joulukrääsäähän ei koskaan ole liikaa, vai miten se olikaan. 😂

Jättäisköhän tänä vuonna kinkun kokonaan pois. Ei meillä yleensäkään ole ollut kuin muutama siivu valmista kaupasta. Nykyään saa niin hyviä kalavalmisteita ettei siihen kinkkuja enää kaipaa. Loimulohi on meillä ykkösherkku jouluna. Possuparat, pitäköön henkensä.

Joulu näkyy jo kaupoissa ja kohta alan minäkin kaivamaan joulutavaroita ulkokomerosta esille.

Vähän jo jouluttaa

Ensiksikin, KIITOS kaikille myötämielisistä kommenteista. Enää ei harmita ollenkaan.😘

Tytär käy luonani joka toinen viikonloppu ja aina on jotain tuliaista mukana. Nyt tuli ensin kuvaviesti kiinnostaisko tämmöiset lehdet. Jo vain toki kiinnosti. En enää juurikaan ostele suomalaisia käsityölehtiä kun niissä on vuodesta toiseen samat ohjeet, lanka vain muuttuu. Netistäkin saa ilmaiseksi tosi paljon ohjeita ja on valinnan varaa. Näissä ulkolaisissa lehdissä aina joskus on kivojakin uusia ideoita.

Onhan nämä vähän kalliita , 10€ kappale, mutta mukana tuli langat näihin pehmoihin. Tämä tonttu ja porot minua juuri kiinnostikin. Täksi jouluksi ei ehdi, mutta tuleehan se joulu ensi vuonnakin

Pääsin ystävän kyydissä käymään Lidlissä ja samalla poikettiin kierrätyskeskuksessa. Sanoin jo ovella että mitään en sitten osta, joulukrääsää on jo tarpeeksi.  Tämä 20cm korkea kynttilälyhty  maksoi 1,25€, olisko sen muka voinut jättää sinne. Minä en ainakaan voinut ja nyt se on meillä.

Oikein hyvää Kekrin iltaa kaikille, nyt pitäis sato olla sitten talveksi tallella ja on juhlan aika.

 

Mistä on pahat akat tehty ? 🤣🤣🤣

Yksi urakka on tullut valmiiksi ja voi miten helpottunut olo. Seuraava urakka on jo hyvällä alulla ja taidampa sittenkin saada jouluksi valmiiksi ainakin ne välttämättömät lahjat.

Vaan mistä on pahat akat tehty?

Juoruista ja valheista, 

ilkeästä kielestä,

kateellisesta mielestä.

Niistä on pahat akat tehty.

Minä ole matkojeni takia saanut Fb.ssä ikäviä kommentteja.

"Millähän rahoilla sinä oikein reissaat"

"Kukahan nuokin matkat on maksanut".

Ja vieläpä oman kylän naisilta. Eivätpä uskalla tulla suoraan kasvokkain kysymään.

 

Itseppä nuo matkani makselen. Minulla ei ole omaa autoa eikä asuntoa ja elän hyvin säästeliäästi. Ei kulu rahaa kaljotteluun eikä tupakointiinkaan enää. Kaiken tarvittavan yritän hankkia kirppareilta. Vaan kun saan tarpeeksi rahaa säästöön niin heti matkoille ja olen raahannut lapsenikin mukanani. Näin olen elänyt viimeiset 50 vuotta ja siinä samalla kasvattanut ja elättänyt yksin kaksi lasta vaatimattomalla tarjoilijan palkallani. Ei luulisi olevan syytä kadehtia.

Sitten löysin netistä tämän kuvan ja helpotti heti oloa. Päätin olla ihan Timona. 🤣

Kaikkien ei tarvitse tykätä minusta, eikä minun tarvitse tykätä kaikista. Niin se vaan on. !

 Onhan minulla näitä rakastavia ja tykkääviäkin, hätäkös tässä.

Voi näitä minun kissojani 😸

Ahududu oli lomani ajan samassa paikassa ystäväni luona kuin aikaisemminkin kesällä. Ensimmäinen viikko meni loistavasti leikkiessä ja pusutellessa. Ystäväni kehui saavansa rentouttavaa kissaterapiaa.

Vaan empä tiennyt  kuinka tarkka kissoilla on ajantaju. Ensimmäisen viikon jälkeen katti huomasi ettei kukaan tullutkaan hakemaan kotiin ja iski koti-ikävä. Ahududu  muuttui vallan apaattiseksi, ei maistunut leikki eikä kunnolla ruokakaan. Istui vaan odottavana ikkunalaudalla tai ovenpielessä.

Mikä riemu kun lopulta pääsi takaisin kotiin. Ensimmäisenä yönä en nukkunut juurikaan kun joku kiehnäsi vieressäni koko ajan ja nuoleskeli kaikkea mikä vähänkään näkyi peiton alta. Kylläpä tunsin olevani kaivattu ja rakastettu. 😽

Tytär yritti seuraavana päivänä vähän ulkoiluttaa sitä, mutta Ahududu syöksyi heti takaisin ovelle. Raapi ovea vimmatusti ja parkui sisään pääsyä. Pelkäsi varmaan että taas joutuu pois kotoa.

Viisainta piiloutua pumpulipussiin. Sieltä ei hevillä kukaan löydä valkoista kissaa.

Ulkona viihtyvä Maija taas on aivan toista maata. Ylensä häipyy maisemista kun olen reissussa ja palaa vasta kun minäkin palaan

Naapurin kanssa sovittiin että jos Maijaa näkyy, hän päästää sitä sisälle ja antaa ruokaa. Maija huomasi heti että on nyt kämpän kunkku ja muuttuikin melkein sisäkissaksi. Nippanappa käväisi ulkona asioillaan ja takaisin sisälle vartioimaan valtakuntaa. 😼

Kun tulimme kotiin Maija mulkaisi vain äkäisenä ja häipyi pihalle. Valtakausi oli päättynyt. Tuli takaisin vasta seuraavana päivänä ja viihtyy nyt mielenosoituksellisesti saunassa omassa rauhassaan.

Minä itse ole ihan liemessä näitten töitteni kanssa. Loppukesästä arvion tarkkaan mitä ehdin tekemään ja lupailin kaikenlaista jouluksi valmiiksi. Sitten tuli se himputin huivi joka veikin useampia viikkoja valmistua. Ei auttanut vaikka oli langat ja koukku mukana lomilla, aikataulu oli sekaisin. Nyt sitten yritän kuumeisesti saada jotain valmistakin aikaiseksi

Harmittaa kun olen nyt joutunut sanomaa monelle ystävälle etten ehdi.  Varsinkin kun jouduin sanomaan niin herttaiselle Liisallekin joka olisi sukkia halunnut. Oma pojantytär pyysi joululahjaksi villapuseroa paksusta langasta, mutta sanoin että korkeintaan säärystimet ehdin tekemään. Että semmoinen mummi lapsella.

Tämä oli niin hauska minusta facebookissa että pakko laittaa tänne. Oikea asenne. 😆

Taas rutiköyhänä 😆

Ihana onnistunut loma ja nyt se on taas ohi. Oltiin Marmariksessa parhaaseen mahdolliseen aikaan. Päivälämpötilat noin 30, yöt yli 20 ja merivesi todella lämmintä vielä. Kaupoissa sesonginlopetus alennusmyynnit. Muutenkin halvassa maassa vielä kaikki puoleen hintaan. Tulikin nyt sitten osteltua paljon vaatteita ja kenkiä talvea varten ja osa joululahjoistakin.

Kissat kyllä tunnistaa kissamummon joka maassa. Aamiaisella pöytämme ympärillä oli vakituiset kuusi kissaa odottelemassa makkaranpaloja, joita jotenkin ihmeellisesti lenteli meidän lautasilta lattialle. 😆 Onneksi henkilökuntaakin vain hymyilytti, Turkissa jopa kulkukissoista tykätään ja pidetään huolta.  Ihmettelimme ensin miksi kaikilta kissoiltamme oli leikattu korvien kärjet, mutta se on kuulemma merkki siitä että kissa on steriloitu. Hyvä keino tarkistaa kulkukissatkin ilman että tarvitsee ottaa syliin ja kurkkia hännän alle.

Kissoja Turkissa kyllä piisaakin ja kaikkia piti meikäläisen tietenkin kaduillakin rapsutella. Desinfiointipullo oli aina mukana, joten ei tarvinnut pelätä pöpöjen levitystä.

Hotellissa meille osui aivan ihana siivooja. Sängynpäällä oli joka päivä erilainen pyyhkeistä tehty koriste. Pyyhkeet vaihdettiin joka päivä, tossut joka toinen päivä ja joka päivä ilmestyi uusi litran vesipullo. Oltiin ainoat joilla oli näin hyvä palvelu ja ainoat joille tuotiin vettäkin. Jätin minä siitä hyvästä kunnon juomarahan lähtiessä. Minulle pieni, mutta hänelle iso summa. Turkissa hyvä palkkaisen poliisin palkka on kuulemma n. 700€ ja minipalkka 230€. Toki siellä elintasokin on erilainen, mutta meikäläinen peruseläkkeelläkin olisi siellä RIKAS.

Ja sitten me tytöt ryypättiin. Välillä airania, paikallista piimää joka katuravintoloissa usein vispattiin näin hienoksi.

Välillä kahvia joka välillä tarjoiltiin näin kauniista kupeista. Näitä ostin tyttärelle joulupukinpussiinkin, hän kun on innostunut keittelemään kotonakin turkkilaista kahvia. Enemmän tuli kuitenkin juotua vahvaa turkkilaista teetä, johon minäkin nyt tykästyin.

Viinakset jätettiin suosiolla toisille juotaviksi. Minä join niitä nuorena oman osuuteni, enää ei tarvitse.😆

Ja tietenkin joka päivä piti syödä paikallisia ruokia. Kiersimme kaukaa turistiravintolat ja etsimme paikkoja missä paikallisetkin söivät. Ruoka oli halpaa , kauniisti esille laitettu ja erittäin maukasta. Lomissa onkin parasta kun ei tarvitse itse laittaa ruokaa eikä tiskata. Tässä on lautasella Adanakebabbia hintaan 2,80€ annos, ei paha. 😋

Paikallinen "rantaleijona". 😍

Kreetalla oli maanjäristys ja sehän tuntui Marmariksessakin. Lepäsin rantatuolissa ja luulin että joku sairauskohtaus iski kun alkoi huojuttamaan. Kyllähän siitä säikähdin, mutta sitten onneksi huomasin että toisetkin rannalla olijat olivat nouseet ja näyttivät pöllämystyneiltä. Aallot meressä nousivat hetkellisesti paljon korkeammiksi ja siitä tajusin että kyseessä oli maanjäristys. Toki se pelotti kun ei tiennyt paheneeko se siitä. Onneksi ei . Tytär huomasi myöhemmin että naapuri hotellin seinään oli tullut pitkä halkeama. 

Muutoin rannalla oli niin leppoisaa, väljää ja lämmintä.. Kauniita kiviä tuli taas kerättyä pussillinen ja me erikoistuimme keräämään myös lasinsiruja roskikseen. Yritettiin näyttää mallia toisillekin, mutta ei tuntunut muita kiinnostavan moinen rantaharrastus. 😅

Huomasin että maski pukee minua, näytän paljon nuoremmalta kun maski peittää roikkuvan kaulanalusen. 😅 Pitäisköhän ottaa ihan jatkuvaan käyttöön. Suomi saisi ottaa mallia Turkin maskinkäytöstä. Jos yritti mennä kauppoihin tai pikkubussiin ilman maskia, tuli heti tiukka huomautus asiasta eikä sisälle ollut asiaa ilman suojausta. Leuan alla se kulkikin mukavasti aina mukana ja oli helppo nostaa naamalle muita suojaamaan.

Yleisellä rannalla on sitten syytä huomioida ettei sinne saa leiriytyä, eikä ulkoiluttaa koiria. Sinne ei myöskään saa heittää tupakantumppeja eikä pähkinänkuoria. Huvitti tuo pähkinänkuorien erikoismaininta.

Lomamme kallein ostos. Viimeisenä iltana kävimme ostamassa molemmille kotimatkaa varten villaiset lämpimät viitat, 8€/kpl. Näille on kyllä käyttöä Suomessakin.

Tämä oli minusta niin mukava näky että piti oikein kuvata. Papparainen työpajansa edustalla. Ajattelin että tästä voisi joskus vaikka taulun maalata. Niin leppoisa tunnelma.

Kuva perjantai-aamuna.

Ja kuva lauantai-aamuna. Tunnelma on tosiaan muuttunut ja sen näkee naamasta.

Tätä näkyä odotellessa. Ensi kesänä taas jos terveyttä vaan piisaa.

    

 

Nyt ei olla köyhiä eikä kipeitä

Tytär on ammattikorkeakoulun etäopetuksessa, joten meillä on läppäri mukana ja pääsen minäkin blogiin.

Nyt on rahaa millä mällätä, sillä täällä on hintataso aivan järkyttävä. Esim. vesipullo joka maksaa Suomessa n. 1€, lentokentällä  2,50€, täällä 0,10 €. Joka ilta syödään jossain paikallistenkin suosimassa ravintolassa ja kahden ihmisen ruoka juomineen ja tippeineen alle 10€. Alkoholojuomien hintoja en tiedä kun ei meistä kumpikaan ole ryyppynaisia.

Eilen kävin ensimmäisen kerran lankakaupassa ja ostin vain tämän verran tällä kertaa. Löysin myös Amigurumikirjan joka maksaa Suomessa n. 20€ ja täällä 3€, joten olihan se ostettava. Keltaiset ovat kunnollista sukkalankaa hintaan 1,50€/ 100gr. Siinä kaupassa tulee käytyä vielä uudestaan.

Sivukadulla ruokailessamme katselin että kunnon sähkömiehelle olisi kyllä töitä täällä. En noista sähköjohtoasioista ymmärrä mitään, mutta tuo näyttää jopa minunkin silmääni vaaralliselta. Kissaa tuossa yritin kuvata, mutta se kerkesi lujahtaa juuri piiloon.

Joka päivä pitää käydä kahvilassa syömässä leivoksia että matkaseura pysyy hyvällä tuulella. Kreetanmatkalla laihduin viikossa kaksi kiloa, nyt varmaan lihon kymmenen, ainakin shortsit tuntuu jo kiristävän. 😄

Mikäs täällä on köllötellessä. Ilmat ovat oikein suotuisat, illallakin tarkenee ihan hihattomissa vaatteissa. Ensi viikolle on luvattu sadetta ja ukkosta, saa nyt nähdä.

Näitä merirosvolaivoja seilailee tuolla useampiakin, mutta ei ole vielä kyytiin viitsitty mennä. Ovat enemmänkin bilelaivoja.

Joko lähdetään ?

Olen nyt ollut tasan vuoden tupakoimatta ja kannustimena on ollut säästää matkarahat. Yli 200€ kuukaudessa, siitä kertyy jo kunnon matkakassa. Koska Kreetan reissulla ei pahemmin rahaa kulunut syömiseen, eikä ostoksiin sairaalareissun takia, niin rahaa on vielä toiseenkin matkaan. Halpa matkavakuutus korvasi kaikki sairastelukulut ja yllätti minut maksamalla vielä päivärahaakin. Niimpä me tyttären kanssa suuntaamme huomenna kohti Turkkia. Toivottavasti paremmalla onnella tällä kertaa.

Ahudu pääsee tuttuun hoitopaikkaan ja ulkona kulkeva Maija-kissa jää naapureiden hoidettavaksi. Onhan siinä aina oma hommansa saada lemmikeille hoitajat. Ahududu on tarkistanut matkalaukun sisältöä päivittäin, tuleehan kaikki nyt mukaan. Jotain varmasti unohtui, koska laukkuni painaa kahden viikon matkalle vain 14 kiloa. Kreetalle mennessä painoi sentään 18 kg ja palatessa 17 kg. 🤔

 Pitkään aikaan en ole apinoita virkannut, joten täytyi verestää muistia välillä. Joitakin silmukkalukuja olen muistiin kirjannut, mutta en läheskään kaikkia. Tämähän on ihan oma ohjeeni. Nuoripari oa adoptoinut Viirun otto-pojakseen.

Olen virkkaillut näitä  Novitan Tenneseestä ja Dropsin Muscatista, mutta kumpaakaan ei saa enää mistään tumman ruskeana. Nyt löysin netistä turkkilaisen lankakaupan joka myy ruskeaa Naco Calico lankaa. Vastaa jokseenkin entistä Miami-lankaa. Sitä aion nyt hamstrata reissulta oikein reilusti mukaan.

Aamulla lähtö, toivottavasti sujuu viime reissua paremmin.