Jämät ja romut talteen

Käsitöitä päätellessä jää aina niitä tosi lyhkäisiä langanpätkiä, jotka toiset surutta heittää roskiin. Minä ole niin pihi langoistani, että kaikki hyötykäytetään. Kaikki paria senttiä pitemmät reilusti solmulla yhteen ja mukaan virkkaukseen. Sivupöydälläni on aina tämmöinen työ meneillään johon pikku hiljaa virkkailen tulleet pätkät, joten eivät pyöri missä sattuu.

Ihan huomaamatta niistä syntyykin sitten patalappuja. Mitä enemmän solmuja sisällä, sitä parempi , paksuja ja jämäköitä. Minusta ne ovat niin koreita, että ihan pikku lahjoiksi kehtaan antaa. Aiemmin syksyllä tein pari tyynyä samalla keinolla ja hienoja ovat, mummolatyyliä sisustukseen ;)

Meillähän ei muutenkaan heitetä roskiin mitään jota voi vielä käyttää. Naapuri oli hajottamassa kirjahyllyään roskikseen kun tulin paikalle ja ehdin osan pelastaa.  Mitä parhain kaappi  langoilleni ja Ahududukin tykkää kiipeillä siellä. Toinenkin lasiovi on tallella, kunhan saan sen laitettua takaisin paikalleen. Ihana nahkainen Madeiralta tuotu salkku on aikanaan pelastettu kirpparin roskiksesta ja säilyttää nykyään lankoja.

Minäkö muka hamsteri !!! Niinhän ne jotkut väittää, mutta minä en myönnä sitä =D On hienompaa sanoa että vältän kerskakulutusta ja säästän luontoa.

Selvästikin kevät on etu-ajassa. Sain tänään siivottua loputkin joulutavarat pois vaikka ei vielä olekkaan pääsiäinen.  Yleensä ne väistyvät vasta pääsiäiskoristeiden alta komeroihin. Hyvä minä !!!! =D

Hummani hei

Aloin opettelemaan hepan tekoa ja tämä on vasta harjoituskappale. Ohjetta katsoin englantilaiselta sivulta johon löytyy linkki tuolta sivupalkistani Suden idealootasta. Aivan tarkkaan en ohjeita seurannut vajavaisen kielitaitoni ja kärsimättömän luonteeni vuoksi. En ole ihan tyytyväinen tähän malliin, mutta tältä pohjalta on hyvä ruveta suunnittelemaan omaa mallia. Tästä tuli aika iso villalangasta virkattuna.

.

Polle sai seurakseen keväthangille uuden Peppi Pitkätossun. Tuuli vain essua heiluttelee ja pistää harjan hulmuamaan. Pepin oma hevonenhan on pilkullinen, ehkä senkin saan joskus tehtyä.

Kyllä on nyt liukkaat kelit. Tällä hetkellä ei pääse pyörällä eikä potkurilla kaupalle, hankalaa. Älkäähän te muutkaan katkoko koipianne liukastellessanne.

Lemmikkejä ja rosvoja

Syksyllä sain ehdotuksen maalata mäyräkoira ja minähän teen mitä käsketään ;) Siinä se lemmikki nyt hyppelee koiranputkien ja lemmikkien seassa. Kokoa taululla on 40x40 ja vielä puuttuu loppupetsaus. Nyt on sitten tämän vuoden kukkataulu tehtynä ;) Seuraavaksi onkin sitten kissa tulossa, tietenkin =)

Kevät tulee kohisten ja ensimmäiset "muuttolinnut" on havaittu Keski-Suomessa. Teitten sulaessa ajelevat paketti-autolla etsimässä tyhjiä asuntoja ja sitten muuttaa vähänkään arvokkaammat tavarat muille maille. Jos joku on kotona, niin esittäydytään milloin minkäkin edustajaksi, vakuutusvirkailija , vahinkotarkasta ja muita sopivia ammatteja. Uusin keino on että toinen jututtaa etu-ovella ja toinen hiipii katsomaan olisiko taka-ovi jäänyt lukitsematta. Onneksi meidän kylällä tieto leviää nopeasti ja osataan olla tavallista tarkkaavaisempia. Onnistuneita ryöstöjä kuitenkin sattuu aina välillä. Vaikka omakoti- ja rivitalo-asunnot ovatkin mukavia, niin rosvoille ne ovat houkuttelevia kohteita.

Vaan aurinko paistaa ja linnut laulaa, ei kanneta murhetta maallisesta omaisuudesta. Jos minun roinat jollekin kelpaa, niin vieköön =D

Pieni merenneito

Vihdoinkin jotain uutta mallia. Pieni merenneito, joka ei niin pieni kuitenkaan ole kun pituutta on kolmisenkymmentä senttiä. Siitä onkin jo kymmenen vuotta kun viimeksi olen merenneitoja virkkaillut. Käteeni osui kuitenkin kiiltelevä sinikirjava akryylilanka josta heti tiesin että merenneidon hiukset siitä pitää tehdä. Ohjeita ei tavan mukaan taaskaan ole, vähän kuitenkin mittailin muistiin vartalon osien pituuksia, ettei seuraavaa tarvitse niin monta kertaa purkaa.  Oikeastaan olen aika tyytyväinen tähän ja taidan tehdä näitä lisää.

Tuttua ja turvallista on hyvä tehdä välillä ja pari pienempää apinaa syntyi taas. Taitaa olla jo 600 kappaleen raja ylitettynä apinoitten suhteen. Näitten teossa ei enää tarvitse juurikaan miettiä eikä varsinkaan purkaa, ohje on jo niin taottuna takaraivoon.

Ihanasti on lumihanget vajenneet päivän aikana. Näkyy vaan pitävä paikkansa sanonta että mikä menee ylös , tulee myös alas. Lunta näkyy taas satavan nyt yö-aikaan, mutta kyllä se kevät sieltä vielä tulee.

Kissoja ja apinoita

En ole vähään aikaan tehnytkään apinoita, joten niitten virkkaaminen taas tuntui oikein mukavalta. Hyvähän niitä on pari olla varastossakin kun niitä aina välillä kysytään. Vielä löytyi onneksi kopastani ruskeaa Tenneseetä ja taidan saada niistä vielä muutaman apinan kasattua.

Meillä asuu "rivitalokyttääjä". Pienikin ääni pihalta ja eräs on heti tuijottamassa säleverhojen raosta. Varsinkin aura-auto on mielenkiintoinen. Täytyyhän sitä seurata että tekee työnsä kunnolla =) Minä jos juttelen jonkun kanssa pihalla, niin katti huutaa koko ajan oven takana, että minäkin haluan sinne juoruilemaan. Ei voi olla toista noin uteliasta kissaa olemassa =)

Maijaa ei vois aura-autot vähempää kiinnostaa. Lintujen ruokailua sentään viitsii seurata ja lintuja meidän pihassa tuntuukin piisaavan oikein kiitettävästi. 

Hyvin on Maija soputunut nyt uuteen kotiin viime kesäisen karkumatkan jälkeen. Olen antanut se kulkea vapaasti ulkona, mutta Maija vain piipahtaa pihalla ja tulee kiireesti takaisin sisälle. Taitaa vähän pelätä pihan paria isoa kollia. Hyvä niin, pysyypähän kiltisti kotona minun seuranani.

Ihanaa kun pakkanen on lauhtunut ja huomenna voisi tehdä vähän lumitöitäkin, ihan vaan kuntoilumielessä.