Jos välillä meneekin huonommin, niin onneksi on näitä parempiakin jaksoja Minulla on takana viikko jolloin tuntui että kaikki menee hyvin.
Ennen joulua jo sain toiveen apinoista. Nyt on valmiina 10 isoa ja 10 pientä apinaa. Jokohan nyt riittäisi. Kiva päästä tekemään jotain muutakin. Taustan kuva on 40 vuotta sitten Turkista ostamani piirros. Löysin sattumalta kaapistani jossa se on ollut "hyvässä tallessa" ja heti pääsi esille.
Vähään aikaan en juuri kehdannut hymyillä koska edestä oli revitty kolme hammasta pois. Nyt sain osaproteesin tilalle ja voin hymyillä ihan vapaasti. Onneksi ei maksanut ihan maltaita. Totuttelua kyllä vaatii vielä aika paljon. Kerran viikkoon olen nyt hammaslääkärissä hypännyt ja vielä menen ensi viikolla. Hyvä kun hoidetaan kerralla kaikki kuntoon sillä sokeritautisen on pidettävä suunsakin kunnossa.
(kuva netistä)
Vuoden päivät olen jonottanut saadakseni "ihmelääke" Ozempicia. Tämä diapeteslääke on niin laihduttajien suosiossa että me diapeetikot olemme jääneet ilman. Meillä on erittäin ystävällinen apteekkihenkilökunta joka neuvoi minua tarkistamaan ensin lääkkeen saatavuuden apteekki.fi sivulta ja sitten tilaamaan pilleripolin kautta. Nyt onnistuin saamaan kolmen kuukauden satsin. Kun tarkistin tilanteen puolen tunnin kuluttua niin lääke oli taas loppu. Vähän henkilökuntaa apteekissa hymyilytti kun ovella jo kerroin että täältä tulee niin iloinen ja onnellinen asiakas. Olivat sitten sujauttaneet lääkepussiin vielä rasian apteekin salmiakkia. Sehän tuntui oikein mukavalta.
Pistäminen näyttää kuulemma hurjalta, mutta ei se satu ollenkaan, piikki on sen verran ohut.
Ajattelin jo pakkailla paksuimpia talvikamppeita kesäsäilöön, mutta joku viisaampi oli näköjään eri mieltä. Olkoon nyt sitten vielä tekemättä, mutta toivottavasti ei saada enää kovia pakkasia. Kyllä kevät saa tulla jo.
