Suomalainen

Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä, 
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään, 
sellainen joka eksyy tieltä, huutaa rannalla 
ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen: 
metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat. 
Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy, 
tuonne menee ja ähkyy, on löylyssä ja ähkyy 
kun toinen heittää kiukaalle vettä. 
Sellaisella suomalaisella on aina kaveri, 
koskaan se ei ole yksin ja se kaveri on suomalainen. 
Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään, 
ei mikään paitsi kuolema ja poliisi. 
Jorma Etto

Tämä on minusta niin hyvä, että oli laitettava tänne talteen. Semmoisia me ollaan, suurin osa =)

Hyvä kiertää

Olin jo unohtanut, että osallistuin Mustakissan "Anna hyvän kiertää" haasteeseen. Sitä mukavampi oli saada yllätyspaketti, joka oli oikein mieluisa.

K-niin kuin kiitos :)  Pikku kassille on aina käyttöä, mutta heijastava kukkanen siitä siirtyy kyllä ulkovaatteisiini. Koiran kanssa iltalenkillä on nyt jo niin pimeää ja täällä maalla heijastin on ehdoton juttu. Tuota heijastinta kehtaa kyllä pitää valoisaankin aikaan näkyvillä.
Kiitos oikein paljon, oli hyvä paketti ♥

Sitten onkin minun vuoroni jatkaa haastetta. Säännöthän on, että lupaudut jatkamaan haastetta ja laitat kolmelle menemään  jotain itsetehtyä.
Tämän kopsasin suoraan Mustankissan tyttäreltä :

Lähtekää rohkeasti mukaan, ei tämä vaadi välttämättä kutomista tai ompelemista, tuunaukset tai askartelut käyvät ihan yhtä hyvin. Kunhan haastaa itsensä jotakin tekemään.

Minä siis nyt lupaan lähettää kolmelle ensimmäiseksi kommentoivalle jotain itsetehtyä, kunhan sinä lupaudut jatkamaan haastetta. Ennen joulua yritän saada jotain valmiiksi, joten olisi kiva jos samantien laitat osoitteesi tuonne sivupalkissa näkyvään sähköpostiosoitteeseen.

Toivottavasti rohkeita haasteen jatkajia löytyy ♥
..........

Äkkiähän sieltä jatkajat löytyi, hyvä hyvä ♥

SatunNainen Paula ja Anonyymi-Eija , laittakaapa osoitetta tulemaan osoitteeseen sudemi@luukku.com. Matonkuteen osoite tulikin jo, kiitos.

Eihän tämä ole tiukkapipoisten hommaa, joten  hyväksyin blogittoman Eijankin tähän mukaan. Eija jakakoon sitten hyvää niin kuin tahtoo. Hyvää ei ole koskaan liikaa ♥

Eläimellistä elämää

Minulla on niin viisaita kissoja :)
Eilenkin yksi niistä (Armas) sanoi: "Jos sinä kerran pyykkäät, niin voisit laittaa ne puhtaat suoraan kaappiin, etkä jättää tuolille lojumaan".
Tänää sitten pyykkäsin ne uudestaan ja onneksi tuntuu kissanpissan haju lähteneen.
Armaksesta on muutenkin tullut oikea ilkimys. Jos se huomaa, että Maijalla tai Berniinalla on joku mukava nukkumapaikka, niin jonkun ajan kuluttua se varmasti käy kusemassa siihen. Kauankohan me siedetään tuommoista. :(

Smirre-mummo on niin mukava kissa. Ei tee pahojansa koskaan. Armas kun ei pääse ulos hiirijahtiin, niin melkein joka ilta mummo tuo sille valmiiksi tapetun hiiripaistin nenän eteen. Mummo on niin huolehtivainen ♥

Entäs tämä köriläs sitten. Alkanut vanhetessaan piereskellä niin mahdottomasti ja se haju. Tuntuu että koko koira mätänee kohta. Välillä herään yölläkin siihen kamalaan mädän löyhkään.  Kyllähän se itsekkin tajuaa sen ja nolon näköisenä haistelee takapäätään :"Tuoltako se tuli".

Välillä meillä on semmoinen löyhkä, että kissatkin jo peittää nenänsä. Eipä tänne ketään kehtaa kylään pyytää.
Kuinkahan meidän käy, kun ilmat viilenee, eikä voi koko ajan pitää ikkunoita auki =D

Apinapläjäys

Näitähän sitä on tullut tehtyä taas. Olis kai muutama saatava jemmaankin, että olis mitä veis joulumyyjäisiin.
Nyt on kuitenkin työn alla kasa lapasia ja ensikuun alusta sukkia, sillä pääsin mukaan Heinälatoon. Siellä näkyykin olevan jo koko joukko vanhoja tuttuja.

Kävijä-laskuri sivussa näkyy raksuttavan kohta tasalukua. En oikein usko enää tuohon mittariin . Taitaa suurin osa olla omia käyntejä =D
Vaan jos joku nyt bongaa tasaluvun 200000, niin lupaan lähettää hälle pienen apinan =) TAI seuraavaksi ensimmäiseksi kommentoineelle. Voihan se olla että tasaluku osuu omalle kohdalleni kun täällä niin tiuhaan poikkeilen.

Kiitos oikein paljon edellisen postauksen kommenteista. On minulla ollut hauskaa kun olen niitä lueskellut.

Esim. Marij:n kommentti:  "Tuli sitten tuolille kusinen loppu :)" , sai minut ääneen nauramaan, oli se niin nappiin sanottu =D

Jääös hyvästi rakas tuolini

Sain käsityötuolini lahjaksi vuosia sitten hyvältä ystävältä. Kuin tehty neulomista ja virkkaamista varten. Selkänoja sopivassa kulmassa ja käsinojat oikeilla kohdilla . Niihin oli niin hyvä laskea kyynärpäät käsitöitä tehdessä, eipä niska päässyt rasittumaan.
Ikää tällä kaunottarella oli varmaan enemmän kuin minulla, sillä siinä oli jouhitoppaukset ja puu-osiin ei oltu käytetty yhtään naulaa tai ruuvia. Päällikangaskin oli jotain vanhaa ja hienoa.

Eilen istuin taas rauhassa virkkailemassa, kun alkoi takamuksessa tuntua epäilyttävän kostealta. Mietin jo että nytkö se vanhuus iski ja alapää alkaa falskaamaan. No ei, kyllä vika oli vielä muualla.
Olen jo muutamia kertoja haistellut, että jossain on kissan pissa, mutta lätäkköä ei vaan ole löytynyt. Nyt se sitten löytyi, eikä varmaan ollut YKSI  lätäkkö.
Syyllisestä ei ole varmuutta, epäilyjä kyllä. Pelkkien epäilyjen perusteellahan ketään ei voi tuomita, joten meiltä ei hävitetty kissaa, meiltä hävitettiin tuoli. Syylliseksi tuomittiin tuoli, joka on osottautunut liian kutsuvaksi.
Missäs mummu nyt istuu virkkaamassa ?

"Shoppailemassa"

Aina välillä minäkin pääsen jonkun kyydissä tuonne "suureen kaupunkiin" kirpputorikierrokselle . Olen jo oppinut aika kriittiseksi eikä sitä turhan päiväistä tavaraa enää tule niin paljon osteltua kuin aikaisemmin. Kirpputorishoppailu on vaan niin mukavaa ja onneksi sieltä aina jotain hyödyllistä löytyy kuitenkin.

Dropsin puuvilla- ja villalankoja oli tarjolla alle puolen hinnan, pakkohan ne oli kotiuttaa. Uudet langat tarvitsevat tietenkin uuden korin ja kun tämä kaunotar oli tarjolla hintaan 2€, niin mukaanhan sekin lähti.

Vaatteita meikäläisen kokoinen ei yleensä kirppareilta saa, tai sitten ne ovat ylettömissä hinnoissa.  Vaan nytpä osui kohdalle Zizzin kesäinen puuvillatunika ja aivan sopivan kokoinen. Zizzin vaatteet ovat aika hinnakkaita, minä maksoin tästä 3€, oi olen onnessani.

Tämä on sitten se turhake, jota ilmankin voisin tietenkin elää, nimittäin tämä kello :)
Jos pohjassa lukee "Kultagalleria Ailio" , vuosiluku 1987 ja hinta on vaan 3€, niin voiko sitä muka sinne jättää.   EI VOI.  Näkyy pysyvän ihan ajassaankin.

Taas ollaan muutama euro köyhempiä, mutta kyllä oli koko rahan edestä mukava päiväkin :)

Eminen hevonen

Äidin harrastus on nyt iskenyt kunnolla tyttäreenkin ja kotona käydessä syntyi pieni suloinen yksisarvinen. Ohjeita ei hänkään käytä vaan suunnittelee itse työn edetessä .
 Yksisarvinen lähti jo opiskelupaikkakunnalle ja samalla pussillinen lankoja ja virkkuukoukku. Saapa nähdä mitä siellä seuraavaksi syntyy.  Emine on innostunut tekemään erilaisia pelihahmoja, jostakin nettipelistä tämäkin on. Sopii aivan hyvin ,sillä hän opiskelee audiovisuaalista mediaa. Osasinkohan kirjoittaa sanan oikein :)

Eetulla on nyt kovat paikat.
Seinän taakse muutti uusi uroskoira ja nyt on kova työ vahtia omaa reviiriä. Eetuhan ei hevillä omasta kuninkuudestaan luovu. Naapurille on jo kovat sanat sanottu, ei sentään kimppuun käynyt, vaan tyytyi rähjäämään oikein kunnolla :)

Moneen kertaan joutuu kaikki pusikotkin merkkaamaan uudestaan päivittäin,  johan siinä vanhalle pojalle tulee kohta nestevajausta  =) Kovaa se on koirankin elämä joskus  =)

Ei ole arpa-onni vielä hylännyt minua ♥
Niin suloisen paketin sain uudelta blogi-ystävältä Kirsiltä Minä ja tekemiseni blogista.
Aivan mahdottoman ihania tavaroita. Olen näitä nyt muutaman päivän vaan käännellyt ja ihaillut tuossa pöydällä, enkä raaskinut laittaa vielä paikalleen mihinkään. On ne vaan niin kauniita.
Pienet enkelit saavat odotella joulua. Jouluna laittelen aina enkelikuoron näytille ja nyt se kasvoi uusilla laulajilla, jotka ovat juuri oikean kokoisia kuorooni. Täytyykin muistaa aikanaan laittaa kuva kuorosta tänne.
Kiitos Kirsille ihanasta paketista  ♥
......
Maijan ja Pernun silmät alkavat pikkuhiljaa parantua. Vielä nousee vilkut jonkun verran näkyviin. Mikähän ihme noilla oli vikana.
Tallinnaan meneville kissa- ja koiraihmisille vinkiksi......kannattaa poiketa apteekissa ostamassa eläinten matolääkkeet.
Siskoni toi tuliaisiksi kunnon satsin todella hyvää matolääkettä ja hinta oli noin yksi kymmenesosa vastaavista Suomen hinnoista. Viiden kissan ja yhden koiran kanssa säästö oli jo huomattava  :) Kiitos siskoseni ♥

Eikä yhtään apinaa :)

Nyt onkin välillä kudottu sukkia, tämmöistä teinityttö-kokoa. Siniset on Fabelista ja toiset Novitan Peippoa. Fabelissa on minusta niin kauniita värejä, saisi vaan olla vähän paksumpaa niin olisi meikäläiselläkin enemmän käyttöä sille. Näistä Novitan raitalangoista en kyllä oikein tykkää. Ne on liian tasaraitaisia minun makuuni ja tuo kirjava raita välissä on suorastaan rumaa. No, jospa ne joulumyyjäisissä jollekin kelpaisivat.
Nyt on jo korkea aika aloittaa, jos meinaa myyjäisiin jotain valmiiksi saada :)

Tämä kesä olikin mitä parhain kukille. Minunkin siemenviljelmäni suorastaan rehottavat tällä hetkellä. Tämäkin "mikäliekukka", pienestä siemenestä kasvoi näin komea koristus. Tästä täytyy taas kerätä siemenet talteen, niin saan ensi kesänäkin samanlaisen, toivottavasti.

Sisälläkin meillä on nyt hieman väljempää, sillä pidin pöytää kylän uudella kirpparilla kuukauden päivät. Eipä siitä rahallista tuottoa tullut, mutta sain sentään pöytävuokran maksettua. Nurkissa pyöri kuitenkin paljon tavaraa, jota en raaskinut roskikseenkaan kantaa ja se on nyt vähentynyt. Siinä mielessä olen kyllä kirkkaasti voiton puolella :)
Myymättä jääneet tavarat lahjoitin melkein kaikki kirpparin pitäjälle ja sain itse häneltä suuren pussillisen hänen itsensä kasvattamia pikku-tomaatteja. Kyllä ihan toiselle maistuvat kuin kaupasta ostetut, NAM.
Tämän vihreän lasikulhon löysin Jyväskylän kirpparilta yhdellä eurolla.  On siinä minulla nyt kesäistä väri-iloa tarjolla :) Kissankarvat liinalla ovat ihan omasta takaa. :)

Kissa-uutiset

Minun asuntoni tunnistaa siitä, että joka ikkunalla nukkuu kissa :)

Berniina ja Aave-Maija ovat pirteässä kunnossa kaikesta huolimatta. 60-vuotta olen kissoja hoitanut ja tämmöistä vilkkuluomi-ongelmaa en muista ennen olleen.

Molemmille syötin matokuurin, Pernulle jopa kaksi eri merkkistä kahden viikon välein. Nyt on molempien silmät vähän paremmat. Välillä ei näy juuri ollenkaan, mutta välillä nousee puoleen väliin silmiä. Jos tämä nyt madoista johtui, niin kylläpä oli ärhäkkää lajia matoja. Vastahan minä muutama kuukausi sitten madotin kaikki. Kumpikin katti on kumminkin aivan pirteinä, turkki kiiltää ja ruoka maittaa, en minä ymmärrä en.

Talonmieskin kysyi, että onko tuolla kissalla kierot silmät kun ne noin harittaa. Minä vähän säikähdin että jos ne nyt soittaa eläinlääkärin lopettamaan minun kissani. Viisi kissaa vuokra-asunnossa on kyllä "vähän" liikaa.

Olis siitä sota noussut, mutta onneksi ei kukaan ole tullut ovikelloa pimputtelemaan. Toki minua aina vähän pelottaa milloin ne keksii ettei niin montaa lemmikkiä saa tässä pitää.

Vaan mitäpäs turhia murehtimaan edeltäkäsin.

Ai niin, sen hautaamani kissan omistajakin selvisi ja he olisivat halunneet ottaa Maijan tilalle. Enhän minä nyt meidän Aave-Maijasta voi luopua =D 

Voi noita mun kissoja

Toivosta ei kannata koskaan luopua liian aikaisin. 

Lauantai-yönä ovan takaa kuului naukumista ja Berniinahan se sieltä tuli. Vielä on maha vähän löysällä ja vilkkuluomet näkyy, mutta muuten on katti pirteänä ja vähän on lihonutkin takaisin. Montakohan elämää tuolla Pernulla on vielä jäljellä niistä seitsemästä.

Kyllä se tästä selviää nyt , kovin on vaan huomionkipeänä ja kaipaa rapsutuksia koko ajan ♥

Oltiin tytön kanssa niin iloisia, että innostuttiin lähtemään mattopyykille. Eihän me montaa mattoa pesty, ettei paikat kipeydy heti alkuun.
Näin kauniissa maisemissa meillä matot pestään. Harmi kun tänään sataa, niin kuivumisen kanssa on vähän ongelmia.

Takaisin tullessa olikin naapuri odottamassa ja sanoi ihan Maijan näköisen kissan jääneen auton alle lähistöllä. Kuvassa on Maija ihan elävänä, ei siis kissanraato :)
Tietenkin me itkun kanssa syöksyttiin heti paikalle. Ihanhan se oli Maijan näköinen, tarkkaan tutkittiin ja samassa paikassa leuan alla oli punkin purema rupikin. Ei meillä meinannut tulla itkusta loppua ja jo monelle ihmiselle kerkesin itkeä Maijan kuolemaa. Eräs ystävällinen ihminen kaivoi jopa haudan valmiiksi , johon Maija sitte laskettiin lakanaan käärittynä.

Tyttären olisi pitänyt illalla pakata tavaransa aamuista lähtöä varten. Eihän siitä mitään tullut itkulta ja lähtökin siirtyi nyt päivällä.
...........
Illalla tytär lähti koiraa ulkoiluttamaan .....ja kuka tuli pihalla vastaan.......Maija   =)
Oliko tämä nyt ylösnousemus........vai aave.......vai mikä  =)
Ei tässä enää tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Ainakin nolottaa jo se mahdoton parkuminen . Tulipahan jonkun kissa kumminkin haudattua kauniisti.

KyJyt aloitettu ja tunnustusta

Kaikki KyJyt on aloitettuna ja puolet jo valmiinakin. KyJy-apinat on tehtynä ja loput onkin sukkia ja yksi huivintekele. Jos ei nämä tule valmiiksi ennen joulua niin johan on kumma.

Tunnustuksen sain Armilta Käsityöimmeisen tekeleet blogista, kiitoksia. 

Yleensähän minä olen huono näitä jatkamaan, mutta nyt haluan antaa tämän uuden nettilankakaupan avajaisten kunniaksi Susulle.

Susun silmukat, Mukavien juttujen lisäksi Susu kertoilee uutuus langoista ja yleensä on vielä hänen itse tekemänsä mallineule. Nyt näitä lankoja voi kauempana asuvat tilata myös netin kautta. 

Sivupalkistaan pääsee tilaamaan ilmaista TT-neulelehteä.

Blogissa seikkailee myös hieno Tassu-kissa, terveisiä vaan Tassulle meidän neitokaisilta ♥

Langoista ja neuleista kiinnostuneet, kannattaa käydä tutustumassa Susun silmukoihin ♥

  Minä se vaan näitä apinoita täällä värkkäilen :)

Berniinasta ei ole kuulunut mitään. Alan epäillä, että se sai myrkkyä jostain ja on nyt kuollut. Tosi paljon se laihtui muutamassa päivässä ja ripuli oli kova.

Aikaisemmin kesällä meidän kylän satamasta oli löytynyt lihapullia joiden sisällä oli lääketabletteja ja osassa partakoneenteriä. Eihän sitä tiedä mitä se hullu on seuraavaksi keksinyt ja minne puotellut. Myrkkysyöttien asettelija kun ei selvinnyt vaan saa hillua vieläkin vapaana.

Minä jaksan kyllä toivoa vielä ja kissittelen Eetun kanssa lenkkeillessä, vaikka vähän toivottomalta se alkaa tuntumaan.