perjantai 29. marraskuuta 2013

Vanhaa lankaa


Kun kirpparilla törmäsin tähän suureen säkilliseen lankoja, niin tokihan se hyppäsi kärryyni. Varsinkin kun lapussa luki "Vanhaa lankaa, 1€". Ostin vallan sian säkissä, sillä en ehtinyt edes tutkailla mitä säkissä on.

(Seinätapetissa näkyvät kuviot ovat kissojen tekemiä taideteoksia. Sain ne aika hyvin peiteltyä tämän pussin taakse ☺)


 Vanhaa on , sillä sisällä oli tämäkin sokerilaatikko täynnä langanpätkiä =) Millähän vuosikymmenellä tämmöistä uutta Pika-sokeria myytiin ?  Ei tule minulla ainakaan mieleen.
Mielenkiintoista näitä on ollut penkoa ja ihan käyttötavaraa näkyy olevan virkkauksiin. Aluksi joutuvat kuitenkin ulos ulkokomeroon pakkasen purtavaksi. Varotoimenpide aina kirpparilangoille, ettei vaan tule mitään ylimääräisiä ötököitä sisälle.

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Ainahan äidit on ylpeitä lapsistaan =D


Tytär viipyi pari viikkoa kotona ja oli niin mukavaa, kun oli juttuseuraa ihan koko ajan. Ruokakin tuli valmiina pöytään tyttären toimesta, tuli minunkin syötyä lämmintä ihan päivittäin. Nyt hän on taas muualla ja minun täytyy totutella yksin oloon.

Aikansa kun hän katseli minun virkkaamistani, niin johan tarttui koukku tytönkin käteen. Ei hänkään mitään ohjeita käytä, vaan tämmöisiä tietokone-pelien hahmoja sieltä syntyy itse suunnitellen. Niin pientä väkertämistä, etten minä vaan jaksaisi. Hieno on tämäkin aseineen ja asevöineen.


Tulee aina tuota tytärtä kehuttua, mutta olen minä ylpeä pojastanikin.
Poika on muitten töittensä ohella kirjoittanut jo kolme drinkki-kirjaa.  Kustantaja pyysi päivittämään kirjaa taas ja kun ei pojalla nyt ollut oikein aikaa, niin pyysi ystäävänsä kaveriksi hommaan. Tämä hieno kirja ilmestyi nyt syksyllä kahden alan-miehen voimin ja oli esillä kirjamessuillakin.
Voinpa suositella tätä joululahjaksi drinkeistä kiinnostuneille ja ravintolaväelle. Aika monessa ravintolassa tämä onkin ohjekirjana. Ohjeiden lisäksi siinä on paljon juttua drinkkien syntyhistoriasta ja muita hauskoja tarinoita.
Aikaisemman version oli kuulemma esim Kimi Räikkösen vanhemmat ostaneet pojalleen lahjaksi, ei ollenkaan huonompi suositus =D



Meillekin tuli sen verran lunta, että Eetu sulautuu täysin maastoon. Aikasemmin se oli valkoinen koira mustalla naamanpuolikkaalla, mutta vanhetessa on tullut noita harmaita pilkkuja ja naamakin alkaa harmaantua papparaisella.
Tämä minun "rosvonkarkotin" onkin oikea "rotukoira". Emo oli labratorin- ja kultainen-noutaja. Isässä oli lapinkoiraa, Karjalan karhukoiraa , labbista , rotweileria, hirvikoiraa ja mitä lie vielä. Siis rotuja kyllä piisaa mistä valita.  Luonne on onneksi noutajan, mutta ääni rotweilerin.

Pahaksi onneksi liukkaat kelit tuli taas yhtä aikaa naapuruston  tyttökoirien juoksun kanssa. Leikkaamaton Eetu vetää kiihkoissaan tiellä minua ihan minne sattuu. Minkäs sille voi, kun hormoonit hyrrää. Täytyy vain muistella miltä se itsestä tuntui silloin nuorena, kyllä tuli tansseissa hypättyä itsekkin, hihihi. 

lauantai 23. marraskuuta 2013

Kaikenlaisia kolkuttajia


Mitäs täällä muutakaan. Apinoita olen värkännyt kuin tuskassa.
Pitäis opetella sanomaan EI. Vaikka kuinka päätin, etten enää lupaa kenellekään apinaa ennen joulua, niin silti tulee vaan luvattua. On niin vaikea sanoa kenellekään, etten tee sinulle. Kohta vaan jää kaikki oma jouluvalmistelu tekemättä. Edes vähän olisi ehdittävä siivota kissankarvoja nurkista ja laitella muutenkin joulua.

Kaikki jotka nurkissa kolkuttelevat eivät sitten ole joulutonttuja.
Tässä mäen-nyppylällä, missä minä asun, on paljon vanhuksille tarkoitettuja rivitaloja. Valitettavasti se on ihan yleisessä tiedossa ja kolkuttelijoita riittää.
Viime viikolla taloja kierteli vanhempi romaani-mies kerjäten rahaa mummoilta ja papoilta. Minunkin naapurini on tottunut, että hädässä olevaa autetaan ja vieras kutsutaan sisälle.
Mies oli selittänyt, että puhelimen akku on lopussa ja voisiko hän tulla sen lataamaan. Mummo tietenkin ystävällisesti päästi miehen sisälle ja samantien alkoi rahan kerjuu. Onneksi Meerillä ei ollut kuin muutama euro, joka sitten vaihtoi omistajaa. Tämän pihan miespuolinen asukki onneksi huomasi tilanteen ja meni myös Meerille kylään ajamaan kerjäläisen pihalle. Sen pahempaa ei ehtinyt sitten tapahtua.

Seuraavaksi ukko tuli minun ovelleni. Meillä onneksi Eetu-koiralla on oikein jylisevä ison koiran ääni ja Eetuhan huusi oven sisäpuolella. Ukko tietenkin ensimmäiseksi alkoi kyselemään, että minkälainen koira minulla on ja onko se äkäinen.
" Se on semmoinen dopermannin ja rotwailerin sekoitus. Ei se ole naisille vihainen, mutta miehiä se vihaa, kun sitä pentuna on joku mies potkinut.  Älä nyt vaan tule lähemmäksi, ettei se vallan riehaannu".
Vähänkös minua nauratti, kun ukko lähti livohkaan saman tien. "Äkäinen iso"  koira on hyvä karkotin.
Todellisuudessahan Eetu on keskikokoinen sekarotuinen piski, joka olisi riemuiten ottanut vieraan vastaan, hyvä luontoinen kun on.

Eipä sen ihmeempiä tällä viikolla.
Hyvää viikonloppua kaikille ♥ 

maanantai 18. marraskuuta 2013

Ihanaa, meillä on sähköt


Uskomattoman ihana tunne herätä aamulla siihen, että on sähköt.
Olihan se päivä eilen. Meidänkin kylällä puita kaatui talojen päälle ja roskalaatikoita ja bussipysäkkejä lenteli nurin.
Eilispäivän aikana tuli ikävä niitä aikoja, jolloin asuin vielä pienessä mökissä kantoveden ja puuhellan varassa. Meillä oli sähköt pois melkein vuorokauden ja sehän vaikutti ihan kaikkeen. Vettä ei tullut, lämmitys katkesi, eikä ollut missä ruokaa olisi laittanut. Iltaa kohden alkoi kaivata jopa ulkovessaa =D
Pahiten vaivasi kuitenkin nälkä. Sämpylät loppuivat melko nopeaa, eikä juuri muuta ollut, mitä olisi voinut syödä ilman valmistusta tai lämmitystä. Hernekeitto kylmänä suoraan purkista nautittuna ei tosiaankaan ole kovinkaan suuri kulinaarinen nautinto.
Tänä aamuna sain aamukahvit, että voi kuuma kahvi olla hyvää ja nautinnollista ♥

Tekemisen puute vaivasi myös. Onneksi päivä oli aurinkoinen, mutta illalla kynttilän valossa on vaikea tehdä mitään. Sainpahan kuitenkin vaaleasta langasta neulottua yhden sukan joulupukin pussiin.
Näistä tulee tarkan ohjeen mukaan tehdyt sukat. Pinkkiä ja jotain muuta siihen sopivaa väriä. Terästä saappaaseen mahtuvat, mutta varsi pitää mahtua housunlahkeen päälle. Näin oli ohjeet =)
Novitan Raita-lanka taitaa vastata toiveita, toivottavasti :) Kuplaneuleesta tuleekin sopivan kuohkeaa ja venyvää varteen, mahtuu lahkeen päällekin.

Eihän meillä täällä kovinkaan hätä ollut, mutta ajattelin noita perheitä, joissa on ihan pieniä lapsia. Tai maatiloja, joissa on ruokittavia eläimiä enemmänkin. Tai laitoksia , joissa on hoidettavia vanhuksia ja sairaita.
Tässä meidän lähellä on vedenpuhdistamo ja koko yön näkyi palo-auto ajavan vettä jonnekkin. VPK:n pojat ovat kunnioitettavaa porukkaa, onneksi on heitä olemassa.


Iloisempaa asiaa.  Houhouhou =)
Kotikirppusen arvonnassa voitin näin hauskan keraamisen pukinpään. ♥ Saas nähdä ehdinkö ennen joulua käyttää tätä, mutta joulunpyhinä viimeistään. Kiitos Kirppuselle, tämä on mukava palkinto tämmöiselle näprääjälle, kuten minä ♥
Eikä kannata ihmetellä, miksi niin usein voitan arvonnoista. Kun katsoo sivupalkkiani, niin kyllä huomaa, että ahkerasti arvontoihin osallistunkin. Pienet ylläripaketit ovat niin mukavia, että en voi vastustaa kiusausta osallistua aina, kun vaan arvonnan huomaan.=)

Nautiskellaan nyt sähköstä ja joulun lähenemisestä. Iltapäivällä kuulemma saadaan jo lämmityskin tänne, oi vähentää villapaitoja päältä ♥

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Tonttu ei vaan saa unta ♫ ♫


Täällä sitä tonttuillaan jo oikein kunnolla.
Eilen aamulla tuli pakottava tarve aloittaa taas jotain uutta ja tällä kertaa jouluista. Menihän siinä sitten aamuyöhön yli klo 4 ennenkuin oli valmista, mutta ei voinut lopettaa keskenkään. =D
Luulempa, että näitä syntyy lisääkin, jos vain aikaa löytyy, oli sen verran mukava tehdä.
Malli on taas oma, tehdessä muokkaantunut, joten toista ihan samanlaista ei synny ☺

Tonttuillaan ☺

tiistai 12. marraskuuta 2013

Joulukiireet alkaneet


Onhan näitä tullut taas tehtyä.
Äkälinnun ohjeethan saa nykyään jo kirjanakin, mutta tämä on minun itse kehittelemäni jo viime joulun alla.  En tiedä tekeekö muut, mutta minun linnuillani on pyrstökin =)


Luin jostakin, että ihmínen oppii nukkuessaan vaikeitakin asioita.


Päteeköhän sama kissoihin. Sen mukaan Berniina on jo suorastaan älykkö. Täytynee vaihtaa sille dekkarien sijasta jotain tietokirjallisuutta päänaluseksi.


Taulussa on viimeisetkin muutokset ja korjailut tehtynä, nyt minä en siihen enää kajoa :)
Huomasin, että teen töihini aina jonkun pienen kohdan, johon haluan katseen kiinnittyvän. Tässä se on tuo kissa =D

Käsitöissä ei ole tullut aloitettua viikon sisällä kuin yhdeksän uutta työtä entisten aloitusten lisäksi. Oliskohan syytä paneutua välillä tekemään valmistakin =) 

lauantai 9. marraskuuta 2013

"Läppärisukat"


 Läppärini on jo yli viisi vuotta vanha ja nykyään jo tosi hidas aukaisemaan uusia sivuja. Vaan eipä hätää, minulla on koneen vieressä aina sukankudin. Ei tule aika pitkäksi odotellessa, kun neuloo siinä samalla kerroksen tai pari. Kovin monimutkaista mallia tässä ei kannata pitää, joten näitä perussukkia syntyy aina välillä. Kuva vääristää ihmeesti, kyllä nämä ovat melkein aikuisten kokoa.

Meillä on näitä ihania räsymattoja enemmänkin. Jos vaan kirppareilla silmään osuu halpa räsymatto, niin mukaanhan se tarttuu ☺

Huomenna olis sitten isänpäivä. Meillä sitä ei juhlita, sillä omani kuoli jo 40 vuotta sitten ja tyttären isä asuu kaukana Turkissa. Sen sijaan meillä juhlitaan sitä, että tytär sai vihdoinkin valmiiksi portfolionsa ( mikä se sitten onkaan, en tarkkaan tiedä ☺)
Illalla tuli parin kuukauden tauon jälkeen käymään taas luonani ja sehän tuntuu niin mukavalta. Matka kestää 6 tuntia suuntaansa linja-autolla, joten eipä kovin usein jaksa tulla ja johan se opiskelijan rahapussissakin on suuri summa.
Olen niin ylpeä tuosta tyttären ammatinvalinnasta. Hänestä pitäisi tulla näitten tietokonepelien tekijä. Olishan se aivan ihanaa, että pääsisi tekemään unelmatyötään. Itse kun on vuosikymmeniä tehnyt työtä, jota välillä suorastaan inhosi, niin ei toivoisi lapsilleen samaa kohtaloa. Jollakin vaan oli lapsensa elätettävä eikä muutakaan työtä ollut saatavilla.
Nyt piisaa "valivali" =D Nykyään työttömänä saan tehdä juuri sitä mitä haluan, eli käsitöitä ja maalailla tauluja , ihanaa ♥♥♥

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Hyvää Kekriä


Kiirettä pitää näitten virkkausten kanssa, jouluun on tosi vähän aikaa enää.
Tällä äidillä on niin villit kaksostyttäret, että on pitänyt palkata Peppi piiaksi.
Nyt on kyllä Kekri, eli piikojen ja renkien vapaaviikko. Siskoni kävi kylässäja oli puhetta siitä, että nythän on ilon ja juhlimisen viikko, Kekri. Minkähän takia sitä nykyään juhlitaan suremalla vainajia.

Toki mekin kävimme viemässä kukkia ja kynttilöitä äidin ja hänen miehensä haudalle. Äiti oli aikanaan pikku-Lottana ja hänen viimeinen miehensä rintamalla sotimassa, joten syytä on heitä kunnioittaa aina välillä kukkasin.

Kekri oli maalaisyhteisön tärkein, jouluakin tärkeämpi juhla, mitä kuvastaa muun muassa sanonta: "Herrain joulu, talonpojan kekri." Joulua vietettiin siis herrojen parissa kaupungissa, kun taas maalaiset nostivat kekrin merkittävimmäksi juhlaksi. Monet kekriin liittyvistä tavoista siirtyivät myöhemmin jouluun uuden juhlan viedessä vähitellen kekriltä sen perinteisen aseman. 

Täällä lisää Kekristä


Ihan nolona joudun tunnustamaan, että voitin blogi-arvonnasta jokusen aika sitten, mutta en millään muista kenen blogi se oli. Minulla on seurannassa muutama sata blogia, eikä sitä etsittyä vaan löydy nyt. Suuret kiitokset kuitenkin Tampereelle kirjasta. Meillä kun on innokkaita virkkaajia jo kolmessa polvessa, niin eiköhän tästä löydy jokaiselle jotakin tehtävää ♥

Sitten se Halloweenin kauhujuttu :
Neuloin viime jouluksi siskolleni Annis-huivin vironvillasta.
Mutta kun se kuulemma "haisi kummalliselle", niin hänpä heitti sen koneeseen muun pyykin kanssa. Arvaahan sen , miten siinä sitten kävi :(
En taatusti tee enää hänelle huivia, enkä ainakaan mistään huopuvasta =D Korkeintaan jostain akryylilangasta, jota ei pysty tuhoamaan millään keinolla =D