Hyvää Kekriä

Kiirettä pitää näitten virkkausten kanssa, jouluun on tosi vähän aikaa enää.
Tällä äidillä on niin villit kaksostyttäret, että on pitänyt palkata Peppi piiaksi.
Nyt on kyllä Kekri, eli piikojen ja renkien vapaaviikko. Siskoni kävi kylässäja oli puhetta siitä, että nythän on ilon ja juhlimisen viikko, Kekri. Minkähän takia sitä nykyään juhlitaan suremalla vainajia.

Toki mekin kävimme viemässä kukkia ja kynttilöitä äidin ja hänen miehensä haudalle. Äiti oli aikanaan pikku-Lottana ja hänen viimeinen miehensä rintamalla sotimassa, joten syytä on heitä kunnioittaa aina välillä kukkasin.

Kekri oli maalaisyhteisön tärkein, jouluakin tärkeämpi juhla, mitä kuvastaa muun muassa sanonta: "Herrain joulu, talonpojan kekri." Joulua vietettiin siis herrojen parissa kaupungissa, kun taas maalaiset nostivat kekrin merkittävimmäksi juhlaksi. Monet kekriin liittyvistä tavoista siirtyivät myöhemmin jouluun uuden juhlan viedessä vähitellen kekriltä sen perinteisen aseman. 

Täällä lisää Kekristä

Ihan nolona joudun tunnustamaan, että voitin blogi-arvonnasta jokusen aika sitten, mutta en millään muista kenen blogi se oli. Minulla on seurannassa muutama sata blogia, eikä sitä etsittyä vaan löydy nyt. Suuret kiitokset kuitenkin Tampereelle kirjasta. Meillä kun on innokkaita virkkaajia jo kolmessa polvessa, niin eiköhän tästä löydy jokaiselle jotakin tehtävää ♥

Sitten se Halloweenin kauhujuttu :
Neuloin viime jouluksi siskolleni Annis-huivin vironvillasta.
Mutta kun se kuulemma "haisi kummalliselle", niin hänpä heitti sen koneeseen muun pyykin kanssa. Arvaahan sen , miten siinä sitten kävi :(
En taatusti tee enää hänelle huivia, enkä ainakaan mistään huopuvasta =D Korkeintaan jostain akryylilangasta, jota ei pysty tuhoamaan millään keinolla =D