Vappusukat

Tytär näki kuvan Socki-langasta neulotuista sukista ja halusi samanlaiset. Äitihän tietenkin tilasi langat ja laittoi puikot suihkimaan. En edes yrittänyt kohdistaa raitoja, olisivat saaneet mennä enemmänkin eri kohtiin. Luvassa on kylmä vappu, joten nämä ovatkin oikeat vappusukat.

Muuten on pyörinyt kettutehdas. Näitä meinaan nyt kasan tehdä.

Tänään se iski minulle, että tulen kohta hulluksi. Joka tuutista tulee vaan coronaa, coronaa, coronaa. Meidän kylällä ei ole auki kuin ruokakauppa ja apteekki, ei ole paikkaa mihin mennä. Ihmiset välttelevät toisiaan eikä kukaan uskalla pysähtyä juttelemaan. Miten voikin elämä olla näin tylsää. Kirjat on kaikki luettu, mutta onhan minulla sentään netti ja televisio pelastuksesksi.  Onneksi tytär käy joka toinen viikonloppu, mutta ei sekään ole riskitöntä kun kahdella bussilla joutuu matkustamaan.

Kaiken lisäksi posti hukkasi Saksaan menevän pakettini. Laitoinkin siitä kyselyä menemään. Yleensä menee 2-3 päivässä, nyt on ollut teillä tietämättömillä yli kaksi viikkoa. Masensi jo niin että paiskasin päiväunille. Kun viiden tunnin päästä heräsin, oli tullut tieto että paketti on juuri saapunut Saksan kamaralle, johan helpotti.

Ilmat ovat olleet niin kylmät ja rumat ettei ulkonakaan juuri tule oltua. Nyt sitten on tullut mätettyä lohturuokaa ja se alkaa tuntua huosunkauluksessa. Juuri kun sain laihdutettua 15 kiloa, voi harmi

Vaan onhan noita ilonaiheitakin. Sunnuntai-yönä kun istuin kolmen aikaan ulkona tupakalla, näin jotain mitä en ole koskaan ennen nähnyt. Kolme peuraa asteli rauhallisesti jonossa pihan poikki. eivätkä välittäneet minusta ollenkaan. Voi miten kauniita eläimiä ne ovat. Tänään pihalla kuuntelin peipposen ja kottaraisen laulukonserttia. Tuli tunne että toivoa paremmasta kuitenkin on.

Tytär tulee vapuksi taas luokseni ja eiköhän tästä mieliala taas parane. Mukavaa Vappua kaikille.

Kansalaisopiston näyttely ja muuta höpinää

Jos ketä kiinnostaa, niin tästä pääsee katsomaan Jyväskylän kansalaisopiston näyttelyä 2020 ihan omalla sohvalla istuen. On siellä muutama minunkin maalaama taulu. Jos muualla on samalaisia näyttelyjä, niin olisi kiva jos laittaisitte linkkiä kommentteihin. Mukava olisi katsoa mitä toiset ovat puuhailleet talven aikana.

Kotona on tullut vain virkkailtua. Minulla tahtoo tulla aina näitä klooneja, mutta nyt on apinat ja Viirut vähäksi aikaa tauolla.  Jotain muuta kloonattavaa välillä.;)

Se Tauti ei ole vielä iskenyt, mutta iski niin kova sylkirauhasentulehdus, etten pystynyt syömään pariin päivään. Pakko oli jo turvautua lääkäriin ja nyt syöminen taas sujuu. Ompahan sitten tullut mässytettyä ihan liikaakin, vuorotellen suolaista ja makeaa. Yön hiukopalaksi paistoin vielä kolme banaania ja vaniljajäätelöä päälle. Oli muuten syntisen hyvää, tulee varmasti tehtyä toistekin. Jokohan minun kalorivajeeni olisi tullut täytettyä ;D

  

Piti siivooamani pääsiäiskoristeet pois, mutta aivan selvästihän tuossa lukee että kissanlaatikko. Ei sitä raaskinut poiskaan ottaa, vaan on etsittävä joku toinen laatikko. Kyllä Ahududu tietää.

Uuden ison telkkarin takia jouduin siirtelemään huonekaluja ja tyhjentämään kirjahyllyjä. Kyllä kannatti. Se etsimäni "hyvässä tallessa" olikin siellä. Löytyi m.m. 10 vuotta sitten siskoltani saamani nimipäiväkortti rahoineen. Rahan arvo on tainnut jo melkoisesti laskea tänä aikana, mutta vielä sillä jotain kivaa saan itselleni. On tainnut muisti olla heikko jo silloin 10 vuotta sitten ;)

Tosi vanhoja valokuviakin löytyi  "tallesta". Oikea sukukuva, paappa lapsineen ja lapsenlapsineen. Minä olen tuo alarivin käkkäräpää. Ihana löytää tämmöisiä aarteita.

Nautitaan  nyt kevätauringosta ja pysytään terveinä, eikös joo. 

Pääsiäistä

                                      

Ahududu haluaa viettää pääsiäistä nurmikolla auringonpaisteessa loikoillen.  Vähän pienihän tuo rairuohokippo on ja aurinkokin pastaa ikkunan läpi, mutta ajaa asian paremman puutteessa.

Tytär halusi valmistaa pääsiäiskahvit ja maistuihan se. Pohjana maitoa ja päällä murukahvilla maustettua kermavaahtoa.  Kaunis , mutta ei tätä montaa kupillista kerralla joisi.  Lasimukit ostettiin viime kesänä Turkista ihan hotellihuoneessa käyttöä varten.

Kun tarpeeksi monelta suunnalta postia puhelimella pommitettiin niin telkkaripakettinikin löytyi ja tuotiin torstaina.  Asennus ja vanhan poisvieminen ei sitten onnistunutkaan. Toivottavasti kauppa hyvittää sen laskussa takaisin. Onneksi tytär oli kotona ja sai asennettua kaikki laitteet. Vaihdoin samalla liittymää ja johtoja laitteineen oli ihan riittävästi asti. Minulla olisi mennyt hermot tuon kanssa, mutta tytär jaksaa näprätä erilaisia laitteita.

On niin suurikin, että ei mahtunut entisen paikalle vaan koko huusholli meni uudelleen järjestettäväksi, huh mikä homma. Soitin pojalle että hän on voittanut arvonnassani vanhan pussiperätelevision ja hän lupasi toimittaa sen kierrätykseen. Tapahtuu ehkä Juhannukseen mennessä.  =) Paikalleen laitettavat seinähyllyt ovat odottaneet vasta kaksi vuotta laittajaansa ;) Hänellä kun mukamas on aina niin kiire.

Tänne olisi ikävä. Jospa se sitten vuoden päästä jo onnistuisi.  Tällä hetkellä siellä on niin kova ulkonaliikkumiskielto, ettei pienintäkään toivetta päästä paikalle. 

Puolimatkankrouvissa

Posti taas kunnostautui hukkaamalla tilaamani uuden television. Voihan halvattu. Viikon odottelin ennen kuin aloin soittelemaan. Postissa vain ihmettelivät minne se on mahtanut joutua. Onneksi Verkkokauppa lupasi selvittää asiaa ja lähettävät toisen television. Eihän se kyllä pääsiäiseksi nyt enää ehdi, harmi.

Nyt minulla sitten on aikaa kloonata näitä hahmojani. Sain Saksasta viestiä että he varmaankin pääsevät avaamaan kauppansa kuun lopulla ja haluavat minulta apinoita, kissoja ja Peppejä. Voi että minulle tuli siitä hyvä mieli.  On niin paljon mukavampaa virkkailla kun tietää että on toivottua tavaraa.

Tänä vuonna ei ole oikein jaksanut innostua pääsiäisen laitosta.  Tämä tytön aikanaan koulussa tekemä patakinnas on niin ihana etten ole raaskinut käyttää. Pääsiäisenä se kaivetaan aina esille seinälle roikkumaan. Äidin aarre.

Kissoille tilasin Kiinasta vinkulelun, mutta eihän ne siitä piitanneet. Nyt se on sitten pääsiäiskoriste joka saa olla jopa rauhassa =) Vinkuva kana, aika söpö minusta  =D

Hullulla on halavat huvit =D Kauppamatkani on kaksi kilometriä suuntaansa, mutta onneksi puolimatkassa on katettu bussipysäkki. Olen nimennyt sen Puolimatkankrouviksi. Paluu matkalla parkkeeraan rollaattorini siihen ja hörpin kaupasta ostamani kahvin ja poltan tupakan. Varsinkin iltapimeällä ihmiset tuijottavat kovasti, luulevat varmaan että olen pysähtynyt kaljaa juomaan ;D Minua se naurattaa, sillä en piittaa nykyään enää yhtään siitä mitä ihmiset ajattelevat minusta.  

Olen saanut siinä jopa pari uutta koiraystävää. Jo kaukaa alkavat heiluttamaan häntäänsä kun tietävät saavansa rapsutuksia ja kehuja.  Taskussani on aina käsidesipullo, joten ei vaaraa pöpöistäkään.

Kohti valoisampia aikoja mennään joka asiassa. Siispä hymyillään ja nautitaan kevätpäivistä.