Näyttelyä vahtimassa

Kun nätisti pyydettiin, niin en kehdannut kieltäytyäkkään vahtimasta kansalaisopiston näyttelyä. Hyvinhän se aika meni kun oli virkkaus mukana ja sai seurustella kävijöiden kanssa. 

Heti ovelle oli näköjään laitettu kissatauluni toivottamaan tulijat tervetulleiksi ja minähän olin siitä tietenkin mielissäni. Varsinkin pienet lapset tuntuivat tykkäävän siitä ja viihdytin heitä kertoilemalla näitten kissojen nimiä. Helppoahan se oli sillä olin maalannut tähän omia kissojani ja Eetu koirani keskelle.

Aika vähän saatiin aikaiseksi tänä vuonna, sillä eipä meitä ollut montakaan aktiivisesti mukana ollutta. Saa nähdä saadaanko jatkaa ensi kaudella vai loppuuko kokonaan, uhkapilviä on jo taivaalla.

Minun kuutamotauluni ei ollut vielä valmis, mutta näköjään sekin oli jo näytille laitettu. Aion kesällä jatkaa sitä kotona.

Olihan siellä Eminekin seinällä ja tästä näkyy kuinka se on suurikokoinen muihin tauluihin verrattuna.. Minusta oli mukavaa kun moni tunnisti tyttäreni tästä taulusta.

Joukossamme on myös Ulla joka on monipuolinen taiteilija.  Tämän hän on tehnyt mehiläisvahalla kipsitarjottimelle.

Tämäkin Ullan työ, en nyt muista tekniikan nimeä.

Sirkan hauska työ. Kuten kuvasta voi päätellä, Sirkkakin on jo eläke-iässä. 🙂

Tänä vuonna näytti kutojiakin olleen normaalia vähemmän, missä lienee vika. Hienoja töitä siellä kuitenkin oli nähtävillä.

Ihastuin vallan tähän tyynyyn. Olispa se soma joulunaikaan sohvalla

Eikä hassumpia nämä pienet koritkaan joihin on yhdistelty kangasta ja itse kudottua poppanaa.

Lopuksi kuva-arvoitus : MISSÄ KISSA ?

Säilytän täytevanut kannellisessa muovilaatikossa turvassa pölyltä ja kissankarvoilta. Eilen illalla Ahududua ei näkynyt missään. Onneksi huomasin tuon oranssin hännän ennen kuin laitoin kannen kiinni. Täytyykin tästä lähtien olla tarkkana etten vahingossa tukehduta kattiani tuonne.

 

Kansalaisopiston näyttely ja muuta höpinää

Jos ketä kiinnostaa, niin tästä pääsee katsomaan Jyväskylän kansalaisopiston näyttelyä 2020 ihan omalla sohvalla istuen. On siellä muutama minunkin maalaama taulu. Jos muualla on samalaisia näyttelyjä, niin olisi kiva jos laittaisitte linkkiä kommentteihin. Mukava olisi katsoa mitä toiset ovat puuhailleet talven aikana.

Kotona on tullut vain virkkailtua. Minulla tahtoo tulla aina näitä klooneja, mutta nyt on apinat ja Viirut vähäksi aikaa tauolla.  Jotain muuta kloonattavaa välillä.;)

Se Tauti ei ole vielä iskenyt, mutta iski niin kova sylkirauhasentulehdus, etten pystynyt syömään pariin päivään. Pakko oli jo turvautua lääkäriin ja nyt syöminen taas sujuu. Ompahan sitten tullut mässytettyä ihan liikaakin, vuorotellen suolaista ja makeaa. Yön hiukopalaksi paistoin vielä kolme banaania ja vaniljajäätelöä päälle. Oli muuten syntisen hyvää, tulee varmasti tehtyä toistekin. Jokohan minun kalorivajeeni olisi tullut täytettyä ;D

  

Piti siivooamani pääsiäiskoristeet pois, mutta aivan selvästihän tuossa lukee että kissanlaatikko. Ei sitä raaskinut poiskaan ottaa, vaan on etsittävä joku toinen laatikko. Kyllä Ahududu tietää.

Uuden ison telkkarin takia jouduin siirtelemään huonekaluja ja tyhjentämään kirjahyllyjä. Kyllä kannatti. Se etsimäni "hyvässä tallessa" olikin siellä. Löytyi m.m. 10 vuotta sitten siskoltani saamani nimipäiväkortti rahoineen. Rahan arvo on tainnut jo melkoisesti laskea tänä aikana, mutta vielä sillä jotain kivaa saan itselleni. On tainnut muisti olla heikko jo silloin 10 vuotta sitten ;)

Tosi vanhoja valokuviakin löytyi  "tallesta". Oikea sukukuva, paappa lapsineen ja lapsenlapsineen. Minä olen tuo alarivin käkkäräpää. Ihana löytää tämmöisiä aarteita.

Nautitaan  nyt kevätauringosta ja pysytään terveinä, eikös joo. 

Änkyrä -akka

Kansalaisopistokin sulki ovensa ennen aikojaan ja keskeneräiset tehdään nyt kotona loppuun. Tänä keväänä meillä oli aiheena nainen ja minä kun olen tämmöinen änkyrä-akka, niin tietenkin tein muista poikkeavan =). Tämä pelottavasti tuijottava kissanainen sopiikin nyt pääsiäistauluksi kun ei pieniä trullejakaan ole luvassa oven taakse.

Jyväskylän kansalaisopisto järjestää tänä vuonna netissä näyttelyn ja laitan teille linkin kunhan se valmistuu. Olisi kiva jos muutkin linkkaisivat mahdollisista nettinäyttelyistä. Minun kuvani eivät onnistuneet ollenkaan kun puhelimella ne näpsin =(.

Seuraavat kuvat netistä

Minullahan kaikki tapahtuu aina kolmen sarjoissa, vasta voitin kolme kertaa arvonnoissa ja nyt on sitten huonojen vuoro. Ei suju karanteeni minulla niin kuin pitäisi.

Viime viikolla iski niin kova hammassärky, että oli pakko mennä päivystävälle hammaslääkärille. Tunnin kun makasin saamassa juurihoitoa niin kipu sentään helpotti. Menin samalla reissulla ruokakauppaan ja ihmettelin kun ihmiset tuijottivat niin kummasti.  Eipä ihme, kun toinen puoli naamasta roikkui ihan liikkumattomana hyvän puudutuksen takia. Luulivat varmaan että olen saamassa halvauskohtauksen =).

                                      

Eikä se epäonni siihen loppunut. Lauantaina hajosi telkkari. Ei tänä aikana jaksa olla ilman töllötettävää. Sain kyllä uuden toosan tilattua netin kautta, mutta noinkohan suostuvat tuomaan sisälle,  asentamaan ja viemään vanhan pois. Vanha pussiperätv on niin painava etten itse sitä jaksa liikutella ja millä minä autoton sitä hakisinkaan ja vanhaa kiikuttaisin kierrätykseen.

Odotinkin jo että mikä se kolmas epä-onni on ja tänään sitten napsahti se juuri hoidettu etuhammas kokonaan poikki, tynkä vaan jäi. Onneksi sain huomiselle uuden ajan päivystykseen ettei ehdi kovin kipeytyä.

Ole tässä sitten vapaaehtoisessa karanteenissa. Keski-Suomessa kai tilanne kuitenkin on vielä aika hyvä, onneksi. 

Koitetaan pysyä terveinä. Suomi on selvinnyt sodastakin, eiköhän selvitä tästäkin. Kohta tulee kesäkin, vaikka tänään satoikin vielä lunta.

Kansalaisopiston näyttely

Muutama pyysi laittamaan kuvia opiston näyttelystä ja tässähän niitä tulee. Pienellä kylällä on pienet tilat ja pieni näyttely, mutta ihan kiitettävästi saatiin töitä näytille.

Heti eteisessä tervetulleeksi toivottaa porukkamme ainoa mies työllään Sammontaonta. Suurikokoinen taulu ja erittäin pikkutarkkaa jälkeä. Taitava mies piirtämään ja maalaamaan.

Ensimmäistä vuotta joukossamme maalaavan Ullan ihanat joutsentaulut. En lakkaa näitä ihailemasta. Aika pienikokoiset, mutta yhdessä muodostavat näyttävän kokonaisuuden. Nämä ostaisin jos olis rahaa ja Ulla suostuisi myymään =)

Hyvän ystäväni Sadun maalaus. Sadun maalaamista on ilo katsella kun hän innostuneena lastalla vetelee paksuja kerroksia. Hänessä huomaa sen maalaamisen ilon ja jälki on aina värien huumaa. Tämän tekniikan haluan vielä joskus itsekkin opetella. Pidän Sadun maalauksista kovasti.

Toki näitä sitten on lisääkin, mutta en ala kaikkia yksitellen kuvaamaan. Vaikka meitä ei kovin montaa maalaajaa olekkaan, niin suuri määrä tauluja saatiin aikaiseksi. Minäkin peräti viisi ja kuudes on tulollaan.

Käytävää pitkin päästään kutojien tiloihin ja sinne on sijoitettu paljon pienempiä tauluja ja maisemakuvia. Marjo kävi talvella Thaimaassa ja se näkyy myös taulujen kuvissa. Minun Turkinkuvani sopi samaan ryhmään.

Kutojatkin ovat olleet oikein ahkerina. Enismmäisenä ovella tämä kaunis ryijymatto. Ihana.

Edessä oleva suurikokoinen matto on erikoinen. Toinen puoli on sininen ja toinen punainen. Hauska idea jos haluaa vaihtelua sisustukseen.

Lisää pienempiä mattoja, vai ovatko ehkä raanuja, en tiedä. Ala-oikealla on minun suosikkini.

Satu-ystäväni iloiset matot. Sopivat hienosti hänen persoonalliseen iloiseen kotiinsa.

Tämän tekeminen on vaatinutkin melkoisesti taitoa. On siinä saanut olla tarkkana että kuvio on muodostunut. Ei voi kuin ihmetellä toisten taitoja.

Itse Urkkihan se siinä. Ei synny tämmöinenkään ihan tumpelolta.

Toki joukossa myös kaitaliinoja ja muita pienempiä töitä.

Tyttäreni pääsi onneksi näyttelyvahdiksi. Kyllä työttömälle kelpaa tämmöinen viiden päivänkin työputki. Rahaa kun ei ole liiaksi elämiseen.

Ampiainen alkoi taas tekemään pesää ulko-oveni päälle, joten äkkiä virkkaamaan valepesiä. Viimekesäinen toimi ihan hyvin, mutta Ahududu leikki sen rikki talven aikana. Alla olevan aivan ihanan puutarjottimen olen löytänyt kirpparilta. Näitä kevyestä puusta tehtyjä kauniita tarjottimia olen itsekkin joskus tuonut Sisiliasta.  Voi kumpa pääsisin sinne joskus vielä takaisin.

Toivottavasti toisetkin laittelee kuvia kansalaisopistojen tuotoksista, olisi kiva katsella.

Molla-Maija

Molla-Maija loikki

Jalka meni poikki

Mutta herra tohtori

Jalan kiinni ompeli.

Pisti solmun tiukan 

Maija itki hiukan

Nykyään kun kuuntelee vanhoja lastenlauluja ja -loruja, kuulostaa ne aika julmilta ja rasistisilta.

Minulla iski taas käsityö-innostus ja koko ajan pitää jotain värkätä. Maija valmistui jämälangoista ilman mitään ohjeita ja siinä se nyt tyytyväisenä vahtii tomaattiani.

Pienenpientä neulomistakin yritän ja valmiiksi sain Karusellisukat lasten kokoa. Nyt tämä Karuselli-innostus näkyy vallanneen jo Saksanmaankin. Kivahan näitä kieltämättä on tehdä ja saa hyvin hyödynnettyä pieniäkin jämälankanyssäköitä.

( kuva suurenee klikkaamalla )

Niinhän minä sitten taas pällistelen paikallislehdessä. Hyvin on näyttely mennyt. Myllyn väki jo suunnittelee, josko jatkettaisiin toinenkin kuukausi, sen verran mukavasti on porukkaa käynyt. Pari taulua olen jo myynyt ja muutamasta muustakin on ollut kyselyä, näyttelyssähän minulla on 16 työtäni.

Avajaisissa olin oikein mekko päällä ja sain siitäkin kehuja. Jotkut luuli, että se on oikein merkkivaate. Tokihan se semmoinen onkin.......suoraan Kiinasta tilattu ja maksoi posteineen 15 €. Ihanan väljä ja vilpoinen puuvillamekkonen ja tykkäänkin siitä tosi paljon. Aina ei Kiinan tilaukset ole näin onnistuneita.

Onneksi kohta on syksy ja pääsen taas opistolle maalaamaan. Kotona sitä ei tule tehtyä kun on niin paljon muuta tekemistä.

Opiston näyttely

Vaikka onkin pieni kylä, niin sen verran innokkaita harrastajia, että saadaan Kansalais-opiston näyttely pystyyn.
 Kutojat olivat tänä vuonna erittäin ahkeria. Mattojen ja raanujen lisäksi oli paljon näitä ihania pörröisiä peittoja.  Kangas on kutomisen jälkeen karstattu untuvaisen pehmoiseksi ja lopputulos on aivan ihastuttava. Noista ei uskalla edes haaveilla koira- tai kissatalouteen =)

Kutojilta tulee joka vuosi jotain uutta, tänä vuonna se oli tämmöisiä pieniä pöytäpuilla tehtyjä raanuja. Tosi viehättäviä ja näitä oli enemmänkin, mutta en saanut mahtumaan kuvaan.

Savitöissä oli myös aherrettu ja tuloksena oli paljon pieniä patsaita ja erilaisia astioita. Minua viehätti erityisesti tämä laatoista tehty vesiputous. Se on varmaan tosi kaunis puutarhassa veden solistessa siinä.

Öljyvärimaalauksessa oli vuoden teemana kissa ja sehän sopi minulle hyvin. Minä olin näköjään ollut tänä vuonna ahkerin maalaajaa ja sain valmiiksi eniten töitä =) Tässä yksi seinällinen.
Muita kädentaitoja meillä ei voikkaan harrastaa, mutta näissä onkin sitä innokkaampi porukka mukana.

Täytyi tässä yksi Peppikin välillä väsätä. Keltaisella mekolla tilaajan toiveesta.

Nuorilla tytöillä näyttää nyt olevan muotia törröttää huulia valokuvissa ( duck face). Täytyihän meidän maalaaja-ystävän kanssa kokeilla miten se kävisi meiltä. No ehkä ei, ehkä jätämme sen tavan nuoremmille =D Taustalla erään ryhmäläisemme aivan  mahtava taulu keväisistä hangista.