Vaihtelevat kesäsäät

Hyvä ystäväni on kesätöissä hautausmaalla. Päivät pitkät kantoi selkä vääränä vettä istutuksille 30 asteen tappohelteessä. Parissa päivässä tilanne muuttui aivan toiseksi. Aika vaihtelevaa työtä =D Milloinkahan tulis ne sopivat matonpesukelit .

"Poikaystäväni"

Miestähän minulla ei ole ollut kohta 30 vuoteen (luojan kiitos), mutta kyllä näitä "poikaystäviä" silti piisaa. On kuvassa oleva Martti, sekä Reino, Rauno, Risto, Lauri ja monta muuta. Minun poikaystäväni asuvat melkein kaikki hoivakodissa. Tämä Marttikin tuntuu niin tykkäävän kun pysähdyn tielle tai istun kaupanpenkille viereen juttelemaan. Lauri puolestaan kyselee joka kerta tavatessamme: " Milloin tyttö tulee, onko kauan, milloin lähtee, millä linja-autolla lähtee, käske käymään meilläkin." Aina sama keskustelun kaava . =) Nämä ovat niin mukavia leppoisia pappoja. En voi sietää vanhoja härskejä puhuvia ukkoja.....pääsiskö selänpesijäksi ja muuta vielä ällöttävämpää, yäks. Tämmöiset poikaystävät ovat parempia, tuovat iloa minunkin elämääni.

Tyttären kanssa on tullut niin vähän ulkoiltua, mutta nyt hän keksi hyvän innostimen. Joka päivä pitää käydä edes pienellä lenkillä ja lähettää siitä todisteeksi kuva toiselle. Pihassa pyörähtäminen ei riitä. Tämä toimii oikein hyvin. Kun saa toiselta ulkoilukuvan, niin on pakko lähteä ulos että saa lähetettyä itsestään vastakuvan . Kovin kauniitahan nämä eivät ole, mutta toimivat todistukappaleena =)

Ihanaa kun on luvattu kauniita ja lämpimiä päiviä. Tulee varmaan ulkoiltua enemmänkin

Opiston näyttely

Vaikka onkin pieni kylä, niin sen verran innokkaita harrastajia, että saadaan Kansalais-opiston näyttely pystyyn.
 Kutojat olivat tänä vuonna erittäin ahkeria. Mattojen ja raanujen lisäksi oli paljon näitä ihania pörröisiä peittoja.  Kangas on kutomisen jälkeen karstattu untuvaisen pehmoiseksi ja lopputulos on aivan ihastuttava. Noista ei uskalla edes haaveilla koira- tai kissatalouteen =)

Kutojilta tulee joka vuosi jotain uutta, tänä vuonna se oli tämmöisiä pieniä pöytäpuilla tehtyjä raanuja. Tosi viehättäviä ja näitä oli enemmänkin, mutta en saanut mahtumaan kuvaan.

Savitöissä oli myös aherrettu ja tuloksena oli paljon pieniä patsaita ja erilaisia astioita. Minua viehätti erityisesti tämä laatoista tehty vesiputous. Se on varmaan tosi kaunis puutarhassa veden solistessa siinä.

Öljyvärimaalauksessa oli vuoden teemana kissa ja sehän sopi minulle hyvin. Minä olin näköjään ollut tänä vuonna ahkerin maalaajaa ja sain valmiiksi eniten töitä =) Tässä yksi seinällinen.
Muita kädentaitoja meillä ei voikkaan harrastaa, mutta näissä onkin sitä innokkaampi porukka mukana.

Täytyi tässä yksi Peppikin välillä väsätä. Keltaisella mekolla tilaajan toiveesta.

Nuorilla tytöillä näyttää nyt olevan muotia törröttää huulia valokuvissa ( duck face). Täytyihän meidän maalaaja-ystävän kanssa kokeilla miten se kävisi meiltä. No ehkä ei, ehkä jätämme sen tavan nuoremmille =D Taustalla erään ryhmäläisemme aivan  mahtava taulu keväisistä hangista.

Rankka reissu

Tuli aika muuttaa tytär Outokummusta takaisin Keski-Suomeen. Suunniteltiin että linja-autolla tuodaan se mitä kaksi ihmistä saa kuljetettua ja kaikki loput roskiin. Puhuin asiasta maalausillassa ja eikös yksi nuorempi nainen sanonut, että hän voi lähteä autolla heittämään.

Mistä näitä mahdotoman mukavia ja kilttejä ihmisiä ilmestyykin aina  elämääni. Matkaa tuli yli melkein 750 km, kuski joutui yöpymään hotellissa omalla kustannuksellaanja auttamaan tavaroiden kantamisessa, silti hän ei suostunut huolimaan mitään korvausta minulta, ei edes bensarahoja. Miten voi joku olla näin herttainen ja ihana ihminen.

Iltapäivällä oltiin Outokummussa ja heti alettiin tytön kanssa pakkaamaan ja kantamaan tavaraa roskakatokseen. Olihan sitä roinaa ehtinyt neljässä vuodessa kerääntyäkin. Vasta puolenyön jälkeen ehdittiin nukkumaan. Yöllä alkoi niin mahdoton olkapääsärky ja suonenveto jaloissa, ettei siitä nukkumisesta tullut yhtään mitään. Niimpä nousin jo ennen viittä hinkkaamaa vessaa ja keittiötä puhtaiksi. Olishan se siivoaminen ollut helpompaa, jos olis ollut kunnon välineet, edes lattiaharja käytössä =). Puolenpäivän jälkeen kun kuski saapui, kämppä oli tyhjennetty ja siivottu. En olis kyllä uskonut mihin ihminen tarvittaessa repee, mutta tulihan se tehtyä.

Uskomaton määrä tavaraa kyllä mahtuu yhteen pikku-autoon. Kahden ison patjan lisäksi vielä mahtava määrä kasseja ja pusseja ja yksi neitokainenkin sekaan. Olihan tuolla takana ehkä vähän ahdasta, kun syliin laitettiin vielä laatikollinen niitä kaikista särkyvimpiä tavaroita =)

Itse matkahan meni mukavasti, kun kaikilla vähän karjalaista verta suonissa. Puhua kälätettiin ja naurettiin taukoamatta mennen-tullen. Ei meiltä jutut ainakaan kesken loppuneet =) 

Vaan kun kotia päästiin alku-illasta, niin suoraan sänkyyn ja kylläpä uni maittoi. Onneksi tuo muutto on nyt onnellisesti takanapäin.

P.s. Kyllä kannatti äidin mennä siivoomaan. Yhdestä unohtuneesta kirjekuoresta löytyi rahaa 50€ ja toisesta 50€ lahjakortti ruokakauppaan. Ei hassumpi saalis =)