Kyhäilyä ja eksotiikkaa

Viimeinenkin KYH-työ tuli sitten viime tingassa valmiiksi, eli num.4-nukke. Nyt on kaikki 26 valmiina. Kuten tavallista, ei tähänkään mitään ohjetta ole. Siitä vaan aloin pistämään silmukkaa toisen perään ja tämmöinen tuli.

.....

Sitten siihen eksotiikkaan.
Tiesittekös, että mattojen pesu on eksoottista :)

Näin ralliviikonloppuna kukaan ei koskaan ole mattoja pesemässä pyykkipaikalla......paitsi tietenkin minä. Sain ruhtinaallisesti käyttää yksin kaikkia paljuja yhtä aikaa. Erimaalaisia turisteja kyllä piisasi sitäkin enemmän. Moni tuli ihan viereen katselemaan ja juttelemaan. Minun piti selittää ja näyttää, mitä ihmettä oikein puuhasin.

Eräs mies halusi jopa kuvata videolle tätä eksoottista työskentelyä. Kyllä siinä mäntysuopa vaahtosi ja harja lensi, kun minä pistin parastani. Pientä vailla, etten vielä laulaa luikauttanut päälle.

Teki mieli panna hattu kiertämään tämän esityksen jälkeen, mutta pääsivät tällä kertaa pelkällä kiitoksella :)

Olisinhan minä voinut sitä shouta jatkaa pitempäänkin, vaan kun ei tällä minun kuljetusvälineelläni saa vietyä kuin pari mattoa kerrallaan. Kirpputorilöytö tämä pyöräkin ja hyvä pyörä on ollutkin. Ei sitä kukaan uskalla varastaa, kun on niin helposti tunnistettavissa :) Tai ehkä se ei muuten vaan kelpaa rosvoille :)
.....
Tänään lauantaina päätin sitten pitää vapaapäivän. Yhtään piirakkaa en leivo myyntiin, enkä mene pesemään mattoja. Lepäilen vain ja nautin kesästä (joka onneksi viileni vähän).

Leppoisaa viikonloppua teille muillekkin.

Uinuva lammas

Olen nähnyt useammassakin ulkomaisessa blogissa kuvan tästä nukkuvasta lampaasta. Täytyipä tietenkin itsekkin kokeilla sitä. Ohjetta ei ollut missään, mutta eipä tuo malli kovin kummoinen ole.
Kovin hän on nuutunut näistä helteistä. Makaa vain raajat levällään.......

.......eikä virkoa, vaikka istumaan nostettaisiin.

Samanlainen olo alkaa olla itselläkin, alkaa jo tuntua kunnossa tämä jatkuva kuumuus.

Tein tästä päkäpäästä mahdollisimman pehmeän ja lötkön, pysyy rennommissa asennoissa :)

KYHäilykin alkaa olla loppusuoralla. Valmiiksi on nyt tullut numerot 5-pipo, 9-sukat, 20-sukat, niin ja tietysti 19-lammas.

Enää yksi keskeneräinen ja päiviä on vielä muutama. Taidan onnistua tavoitteessani.

Alankomaista Marutskalta tuli arpajaisvoitto-paketti. kasa oikein kauniita kankaita, kukin 25x60 cm. Täytyy nyt miettiä, mihin raaskin nämä käyttää. Vaihtoehtoja on useita. Kaikki ovat"Wetminster Fibers" kankaita, joten voi käyttää yhdessä tai erikseen.

Tämä kukka on minun suuri ylpeyden aiheeni.

Joskus vuosia, vuosia sitten ostin samanlaisen kukan taimen Turkista markkinoilta. Se ei kumminkaan viihtynyt Suomen normaalissa kesässä, vaan teki ainoastaa muutaman kukan. Nyt keväällä huomasin tämän pikkuisena taimena puutarhuriliikkeessä. Pakkohan se oli ostaa, kun tuli niin mukavia muistoja mieleen heti.

Tämä kesä on nyt ollut tarpeeksi kuuma ja kuiva ja minun kukkani kukoistaa. Joka aamu on runsaasti uusia kukkia auennut. Nimeä en tälle kukalle tiedä, mutta väliäkö sillä. Minä kutsun sitä Turkinkukaksi.

Eikö se olekkin kaunis.

Sammakkoprinssi, KYH 2.

Sammakkoprinssi 1. lähti kiertämään maailmaa, joten valtaan astui prinssi 2. Mikäs tässä on kukkapedillä köllötellessä.

Hmmm, valtakunnassa kaikki hyvin. Eilen oli ihanan viileä päivä ja yöllä saatiin vettäkin ukkosen myötä. Huomiseksi onkin sitten luvattu tänne taas +34. Ei sitä kestä sammakot eikä ihmiset :(

Alamaisenaan prinssillä on kissalauma, joka kasvaa kasvamistaan. Tämäkin pusutteleva pariskunta on vasta valmistuneita. Kissoja tulee ja menee meillä koko ajan, niin oikeita , kuin näitä virkattujakin.

Armas-poika se vain kasvaa ja pulskistuu. Tytöt ei vieläkään hyväksy sitä, ainoastaan mummo antaa tulla lähelle ja tuo välillä Armakselle hiiriä. Armas niillä aikansa leikkii ja lopulta mummo aina hermostuu ja nappaa hiiripaistin omiin suihinsa. Armas ei vielä ymmärrä, että ruoalla ei saa liian kauan leikkiä :)

Kun ei tytöt ala painisille, niin Armas on löytänyt uuden leikkikaverin. Tästä karvaläjästä ei aina erota, kumpi on oikeata kissaa, kumpi tekoturkista. Armas vie kumminkin aina voiton painissa.

.....

Olen saanut monta uutta lukijaa ja paljon kommentteja. Kiitos kaikille kovasti. On niin mukavaa lukea kommenttejanne :)

Hevoset

KYH-hevoset n* 23 ja 24 pääsivät lopultakin kesälaitumelle. Olihan niissä aika näprääminen, mutta olen ihan tyytyväinen lopputulokseen :)

Ohjeentynkää otin Suuren Käsityölehden n*sta 11-12/2009. Olen vaan niin laiska lukemaan ohjeita, että vähän on erilainen kumminkin.

Hilkka haastoi minut esittelemään kauneimman virkkaustyöni. Onhan näitä tullut tähän ikään mennessä tehtyä yhtä sun toista, ei vaan ole aikaisemmin tullut kuvattua niitä. Nuo virkatut elukat on kyllä ehkä söpöjä, mutta ei niitä kauniiksi voi sanoa. Löytyi kumminkin (huono) kuva pojalle tekemästäni häälahjasta parin vuoden takaa. Pastellisävyinen mummon-neliöpeitto. Romanttinen ja sopii hyvin heidän mökilleen, jossa on muutenkin vähän mummolameininki.

Minäpä jatkan tätä nyt sitten Pohjanmaalle Heleenalle ja Ruotsiin Soilille :)
Molemmat taitavia käsityöihmisiä.

Ihania viilenneitä kesäpäiviä kaikille, kyllä nyt jo kelpaa olla :)

.....

P.s. Voitin näköjään taas blogi-arvonnassa, tällä kertaa Alankomaissa. Kylläpäs minua nyt onnistaa. Pitäisköhän mennä lottoamaan, kun on tämmöinen voitto-putki päällä :))))

Pupuenkeli

Tämä on niin suloinen.
Nina Villa Linus- blogista piti arpajaiset ja kappas vain, minä voitin pupu-enkelin.
Tuli jo luvattua tämä pikku-Liisalle, mutta nyt paha mummo peruu lupauksensa. Minä en kertakaikkiaan raaski luopua tästä. Saa sillä vähän leikkiä mummolassa, kunhan ei likaa sitä. Täytyy tehdä Liisalle jotain tilalle, ettei tule paha mieli.
Mutta saahan mummot joskus pitää jotain itselläänkin, saahan?


On tämä vaan niiiiiin suloinen :)

Kiitos Ninalle oikein, oikein paljon.

Heinäkuun maisemia

Näin komeassa maisemassa minä pyöräilen päivittäin kylälle asioille. Rypsipellon kohdalla täytyy aina hiljentää vauhtia ja vetää syvään henkeä. Tuoksu on ihmeellinen ja virkistävä. Taustalla siintää Päijänne, jonka rannat valitettavasti on meidän kohdalla tällä hetkellä ihan sinilevälauttojen valtaamat.

Tosella puolella tietä on lasten päiväkodin kaunis puuaita ja valtavasti kukkivia "rikkakasveja". Onneksi puutarhamäärärahoja on supistettu ja nämä saavat tänä vuonna kasvaa valtoimenaan. Edellisinä kesinä ne on ajettu pois, mutta minusta ainakin ne on kauniimpia tuollalailla kukkivina.

-----

Tasan ei käy onnen lahjat säiden suhteen. Eilen näkyi satavan joka puolella taivaanrantaa. Meiltä kilometrin päässäkin oli vettä tullut rapiasti. Vaan meidän kohdalla pilvissä oli suuri aukko ja me emme saaneet tippaakaan:((( Koko päivä odotimme naapuruston kanssa sadetta, mutta ei. Nurmikko on pihalla palanut jo ihan karrelle ja sitä vettä kaipaisi jo koko luonto.

Minulta sanoi tuuletinkin sopimuksensa irti eilen ja uutta ei varmasti saa enää mistään. ei ainakaan kohtuuhintaista.

Minä olenkin joutunut vaihtamaan jo yön ja päivän paikkaa. Päivällä nukutaan, kun ei muutakaan jaksa ja hommat tehdään yöllä, kun VÄHÄN viilenee.

Toissa-iltana lähdin mattopyykillekin illalla 10 jälkeen. Uusi satamamme oli täynnä hienoja veneitä, valot paloivat pitkin rantaa ja turisteja oli runsaasti liikkeellä. Aivan kuin olisi ollut jossain etelän lomakohteessa. Minä loiskuttelin vettä autuaana itsenikin päälle ja voi sitä ihanuutta, kun pyöräilin puolen yön tietämissä märässä paidassa kotia kohti. Melkein tuntui viileältä.



Eilen tuli yllätyspostia Hollannista. Osallistuin arvontaan Crealientjen blogissa ja voitin tämmöisen mieluisan paketin, neulatyyny , nappeja ja lehmä kirjanmerkki. Pientä punaista sydäntä piti nuolaista, ennenkuin selvisi, että se on saippua :). Kiitos paljon Crealientje, kaikille on käyttöä ja olen hyvin iloinen paketista.

Käsitöitäkin on tullut tehtyä, lasten mansikka-pipo.....

...ja tietenkin taas kissa.

Rakkautta ilmassa.

Jonkunlainen järjestyhän se talossa pitää olla . Armas on se kissaporukan alin jäsen, joka joutuu väistymään, jos joku muu haluaa tulla tuolille tai syömään.

Eetu-koira kuuluu kumminkin aivan alimpaan kastiin. Surkeana se katselee vain vierestä, kun Armas vetelee parhaat palat sen ruoasta omaan suuhunsa.

Armas on alkanut tekemään myös valehyökkäyksiä Eetua kohti ja Eetua pelottaa. Onhan se niin hirmuinen Armas.

Kyllä koirat osaa olla hölmöjä :)))

Aamuisin on niin mukava herätä, kun Armas istuu sängyn vieressä tapittamassa minua noilla mahdottoman pyöreillä silmillään. Heti kun se huomaa, että minäkin aukaisen silmäni, alkaa kuulua semmoinen hyrinä. Se oikein odottaa minun heräämistäni.

Tämä on kyllä aitoa molemminpuolista rakkautta. On se hyvä, että minullakin on nyt oma Armas elämässäni :)

Taas aikaa käsitöille

Lapsenlapset ovat häipyneet mummolasta ja taas on aikaa käsitöille. Valmiiksi on tullut KYH-töistä #17 apina ja #18 kissa, jota en muistanut kuvata. Vaan onhan noita kissankuvia ollut jo .

Ohjetta minulla ei tähän apinaan taaskaan ole antaa, sillä ne muotoutuu sitä mukaa, kuin lanka koukulle osuu. Eipähän tule kahta samanlaista, kun summassa tekee.

Sain kesäkaupasta näin mukavan myyntipöydän, heinäseipäistä tehdyn hyllykön. Välillä tämä on ollut pullollaan tekemiäni elukoita, mutta hyvin on kauppa näköjään käynyt. Kissoja kuulemma varsinkin kysytään ja enemmän menisi, kuin ehdin tekemään. Voi kunpa vuorokaudessa olisi toiset 24 tuntia lisää, niin tekisinhän minä vaikka mitä elukoita.

KYH- työ #21 oli minulla keltaraitainen kissa, joten se lähtikin suoraan myyntiin.

Nyt on hyökättävä uusien kissatekeleiden kimppuun. Jospa muutaman edes ehtisi, ennenkuin sesonki aika on ohi.

Käpyjuttuja

Liisan kanssa piti keksiä joka päivä jotain uutta askarreltavaa. Yhtenä päivänä Liisa keräsi suuren sankollisen käpyjä ja niistä keksimme tehdä tämmöisiä käpynauhoja. Paksuun pellavalankaan käpyjen solmiminen onnistui pienillä sormilla oikein hyvin. Liisa koristeli omansa vielä tekemällä pieniä vaaleanpunaisia puuvillalanka-rusetteja joka väliin. Oikeastaan näistä tuli ihan kivoja ja Liisan omat sopivat hyvin romanttiseen leikkimökkiin. Kuvaa ei ehditty ottaa, sillä ne on jo lähteneet ripustettaviksi. Näitä nyt roikkuu meillä siellä sun täällä tuulessa heilumassa.

Armas Kippuravarvas voi erittäin hyvin, mutta kuvia siitä ei tahdo saada, kun sillä on niin kova kiire koko ajan. Toiset kissat ei vieläkään hyväksy sitä, mutta Armas ei anna periksi. Sinnikkäästi se yrittää lähestyä niitä. On se niin suloisen näköistä, kun tuo karvapallo pieni häntä terhakkaasti pystyssä syöksyilee pitkin lattiaa. Siitä on tulossa oikea neulojan kissa. Joka aamu olen saanut kerätä käsitöitäni lattialta ja keriä lankoja huonekalujen ympäriltä. Ihan lankahullu katti, mutta niin ihana.

......

Niin, minäkö muka arvontahullu. Mistä huomasitte ? :) Minkäs minä sille voin, että blogeissa on niin paljon mukavia arvontoja ja tietenkin minun pitää osallistua kaikkiin :) Välillä aina osuu voittokin kohdalle, niin kuin tässä juuri on käynyt. Laitan kuvaa, kunhan paketti saapuu :)