Molla-Maija

Tuli luvattua ystävälle Molla-Maija jouluksi, joten eihän siinä auttanut kuin kaivaa vanha ompelukoneen rämä nurkasta ja alkaa ompelemaan. Siitä onkin jo useampi vuosikymmen, kun olen viimeksi Molla-Maijaa tehnyt.

 Käytin kaavana ET-lehden kaavaa, jota suurensin ihan vapaalla kädellä. Minun Maijalleni tuli ihme puikula pää. Yritin korjata sitä virkkaamalla ensin patalakin päähän, johon sitten ompelin hiukset kiinni. Huomattavasti helpompi tapa minusta ommella hiukset virkattuun pohjaan, kuin suoraan nuken kankaaseen.

Kuten asiaan kuuluu, niin Maija on tehty melkein kokonaan kierrätyskankaista. Mekkoon sain käytettyä valmista puseron nappilistaa ja helmapäärmekin oli valmiina. Nopeutti työtä melkoisesti.
Ei ole kone-ompelu minun juttuni ei. Kyllä sen taas huomasi, mutta Molla saa kelvata tämmöisenään.

Apinoita ja Peppejäkin on taas muutama valmistunut, vaikka meinasinkin etten tänä vuonna enää niitä tee. Ihan tutun ihmisen pyynnöstä on vaikea kieltäytyä. Nyt olen kyllä sanonut jo kaikille, että ennen joulua en enää muille tee, itselle ainoastaan.
Omat sukulaiset saavat tänä jouluna tyytyä pelkkiin lupauksiin sukista ja muista käsitöistä, nyt loppui aika kesken. =)

Eetu sai jo oman joululahjansa, kun naapurin metsästäjä-mies toi säkillisen hirvenluita.
 Olishan ne Eetulle maistuneet, mutta huomasin jo parin päivän päästä, että vanhan reppanan maha ei niitä enää kestä. Liha on sen verran voimakasta, että vaikka yritin keittääkin luita, niin kaikki tuli ulos oksennuksena.  Eihän siinä auta muu kuin kantaa lahja roskikseen.
Nyt on kaupan purkkiruoalla oltu muutama päivä ja ruoka pysyy taas sisällä.

Jouluhommat on minulla vielä ihan suunnitteluvaiheessa, mutta teen sen minkä ehdin ja loput saa jäädä tekemättä. Turha roina kaappeihin ja pönkkä oven eteen, ettei kaikki tursua lattialle =D

Pupunen

Viimeinen lomaviikko alkamassa. Pitäisi varmaan kaivaa ompelukone esille ja ruveta tekemään rästissä olevia ompeluksia. Kankaita on ainakin kertynyt semmoinen kasa, että niitä pitäisi ruveta hävittämään. Tämän pupusen ompelin joku aika sitten. Kaikki on kierrätysmateriaalia, no, ei tietenkään ompelulanka. Minä olen liian pihi heittääkseni mitään pois ja nykyään onneksi onkin muotia käyttää kierrätysmateriaaleja. Mikä säästö rahallisesti ja luontokin säästyy niiltä osin. Tytär meillä ompelee jopa vaatteita itselleen, minä vain näpertelen sitä sun tätä. Ai niin, ohje tähän oli jossain ikivanhassa SuuriKäsityö-lehdessä, mutta pupun kaavoja näkyy olevan blogeissakin ihan mukavasti.

Pikkukisutkin ovat alkaneet ulkoilemaan päivittäin. On se niin mukavaa rymytä pensaissa ja pyydystellä kärpäsiä. Takaisin sisälle saaminen onkin sitten aina työn takana. Eetu-koira ja emokissa vahtivat silmä tarkkana, ettei pennuille tapahdu mitään. Eetu alkaa aina semmoisen haukkumisen, jos pennut karkaa liian kauaksi. Naapuristahan haukka vei kissan tänä kesänä, mutta uskon ja toivon, ettei se uskalla hyökätä meidän pentujen kimppuun , kun Eetu on vieressä koko ajan.

Kakun teko odottaa, sillä tytär täyttää tänään 18v. ja kummitäti on tulossa käymään. Eikun vispaamaan tästä.