torstai 31. toukokuuta 2018

Vai ei kamera valehtele =D




Olen kuin pikku kakara, leikin jatkuvasti puhelimellani =D Latasin facebookiin mielestäni niin hyvän kuvan itsestäni, vaan eipä kelvannut sukulaisilleni. Annoin periksi ja vaihdoin kuvan.



Johan kelpasi. Nämä nykyajan puhelimet ovat kyllä ihmeellisiä. Molemmissa kuvissa olen tosiaankin minä. Totuus ehkä jotain tuosta väliltä ;)

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Kukkahattutäti


Muutama vuosi sitten tein työpaikkani siivojalle kukkahatun työvaatteeseen sopivaksi. Nyt tämä rouva asuu samassa pihapiirissä ja pyysi tekemään uuden kukkahatun. Enhän minä kehdannut kieltäytyäkkään. Sopivasti löytyi varastoistani vaaleansinistä Miami-lankaa. Aloitin virkkaamisen alhaalta ja lieriä tein niin paljon kuin lankaa riitti. Leveämpikin siitä olisi saanut tulla Siihenhän se meni sitten koko kerä ja kukkaset tavallisesta puuvillalangasta. Kylläpä naapuri ilahtui kun vein hatun hänelle tänään. "Päämiehen" parta ei oikein sovi tyyliin =)

Maija sen sijaan tuottaa minulle lisää harmaita hiuksia. Kerran jo sain sen tuotua kotiin, mutta muutaman päivän jatkuvan vonkumisen jälkeen avasin oven. Oli se niin onnellisen näköinen kulkiessaan edestakaisin ovesta moneen kertaan. Sitten se vain hävisi eikä ole näkynyt moneen päivään taaskaan. Olen jokseenkin päivittäin käynyt vanhalla kodilla, jossa se kuulemma pyörii, mutta Maija menee piiloon heti kun huomaa minun tulleen. Valitettavasti ihmiset siellä ovat alkaneet syöttämään sitä vaikka kuinka olen kieltänyt. Eihän se sieltä koskaan kotia tule , jos lämmintä säätä, vapautta ja ruokaa piisaa. Näinköhän näen Maijaa enää koskaan. Kyllähän minä kaipaan mahanpäällänukkujaani. Onneksi Mausu sentään pysyy minun kissanani.

maanantai 21. toukokuuta 2018

Kukkia ja naapurisopua


Koti on vielä aivan hyrskynmyrskyn, mutta kun ilmat ovat näin kauniit, niin laitoin asiat tärkeysjärjestykseen. Ensimmäiseksi piti saada piha kukkimaan ja mikäs on ollut näin lämpimillä ilmoilla pihalla puuhastellessa. Asunto itsessään on aivan ihana, kunhan saan tavarat joskus paikoilleen. Vaan eihän ne minnekään katoa vaikken kovin hötkyiliskään järjestelyn kanssa =) 




Nyt sen vasta olen tajunnut miten tärkeää on hyvä naapurisopu. Täällä minua ahdistaa. Jatkuvasti ovat toisiaan haukkumassa ja etsivät kilpaa vikoja toisistaan, oikeita pilkunviilaajia. Minua on kovasti yritetty "sivistää", milloin on joku ajanut autolla väärästä paikasta tai kissa juossut pihassa ja kuka mitäkin on tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt olen jo oppinut vastaamaan, että ketä se nyt sitten haittaa, tai sanomaan että tuota en kyllä usko ja kävelen pois paikalta. Taidan kohta saada itsekkin ikävän ihmisen maineen kun en yhdy morkkauskuoroon, mutta semmoinen vaan yksinkertaisesti ahdistaa minua niin vietävästi. Onneksi tänne muutti yksi entinen naapuri, jonka kanssa voi jutella ihan normaalisti.




Ampiainen ajatteli muuttaa asumaan ulko-oveni päälle, mutta sen kanssa ei sopua löytynyt.  Minähän en tuommoiseen pikku juttuun talonmiestä tarvitse, vaan sörkkäsin pesän iltasella haravalla maahan ja virkkasin uuden valepesän tilalle. Hyvin näyttää toimivan, enää ei ampiaista ole näkynyt, 1-0 pisteet minun hyväkseni.


On nämä nykyajan puhelimet vaan niin metkoja kun niillä voi niin paljon muuttaa kuvaansakin Vähänkös minua nauratti kun tytär soitti illalla tämän näköisenä. Varsinainen hymytyttö ja äiti tuli taas niin hyvälle tuulelle. Kiitos tyttäreni päivän piristyksestä.

maanantai 14. toukokuuta 2018

Nyt se on ohi.....muutto


Kyllä otti muutto koville. Painoakin tipahti tänä aikana yli neljä kiloa, mutta eihän se toki ollut pahaksi. Nyt on vanha koti siivottu ja luovutettu, uusi koti täynnä nyssäkkää ja pussukkaa. Varmaan jouluun menee ennen kuin kaikki on paikallaan sillä eihän nyt ole enää mihinkään kiire.

Välillä oli pakko saada istahtaa sukkaa kutomaan eikä mitään vaikeaa mallia. Kuvion tein jälkikäteen silmukoimalla ja koiran kuva löytyy facebookista Sissukan sivuilta. Siellä on muitakin ihania malleja joita aion hyödyntää tulevaisuudessa.



Kissojen kanssa on ollut ongelmia niin kuin edeltäkäsin jo arvasinkin. Molempia huudatin ensin pari yötä sisällä, mutta kun alkoivat jo tappelemaan keskenään, niin päästin Mausun pihalle. Hyvin se on nyt pärjännyt ja tulee kiltisti takaisin sisälle.

Maija oli monta päivää kiltisti sisäkissa, mutta yhden mouru-yön aikana päästin pihalle ja sen jälkeen ei Maijaa olekkaan näkynyt moneen päivään. Entiset naapurit ovat tarkkana jos Maija ilmestyy vanhalle kodille ja hälyttävät minut heti paikalle, mutta eipä ole kellään havaintoja kissasta. Laittelen viikon aikana oman kylän face-sivuille kyselyn jos joku tietäisi jotain Maijasta. Johan tässä alkaa huoli painaa että on jäänyt auton alle.


kuva netistä

Jos oli tämä raskas muutto, niin vaikeampiakin on ollut =) Olin alle 10 vuotias kun äidin kanssa muutettiin Kuusamosta pienestä Poussun-kylästä Kemijärvelle. Ensin raahattiin kaikki huonekalut sun muut rautatie-asemalle. Siellä juna odotti niin kauan , että saatiin tavarat tavaravaunun kyytiin. Minulle oli annettu syliin monen litran mustikkahillopurkki, josta minun piti huolehtia. Rovaniemellä oli junan vaihto ja kun nousin seisomaan, niin hillopurkki luisui hikisistä käsistäni ja mäsähti rikki junan lattialle. Äidin kanssa sitten kiireellä siivottiin sitä ja juna seisoi sen aikaa, enkä saanut kehuja =) Eipä taitaisi enää onnistua tuommoinen muutto, mutta yli viisikymmentä vuotta sitten se vielä oli mahdollista. Joten aika helpollahan minä nyt kuitenkin pääsin ;D

torstai 3. toukokuuta 2018

Olipa kerran sauna


Minulla ei ole koskaan ollut omaa saunaa, mutta nyt se on uudessa kodissani. Niin pieni ja soma, juuri sopivan kokoinen kahdelle saunojalle. Kovasti on jo varoiteltu, että sitä ei sitten kannata käyttää varastona =)


Vaan kuinkas sitten kävikään =D Johonkinhan nuo nyssykät ja pussukat täytyi ängetä ennen kuin saan huonekalut kämppääni. Poika tulee onneksi Helsingistä asti viemään isommat tavarat. Muutossa auttanut ystäväni kauhistui ja sanoi että hän tulee tyhjentämään saunani. Sitten kuulemma pidetään tupaantulijaiset saunomisen kera. Sehän minulle vallan  passaa. Vielä viikon verran ramppaan kassieni kanssa kahden kodin väliä, mutta sitten pitäisi olla vanha koti tyhjänä. Huhuh, koville ottaa kipeitten polvieni kanssa.