Kukkia ja kuvia

Luin että tulilatva ei toista kertaa kuki ja sen voi heittää pois. Minun erittäin huonossa hoidossa ollut jouluksi ostettu kasvi alkoi kukkimaan vapuksi uudestaan. Kuvan oton jälkeen siihen on tullut vielä paljon lisää kukkia ja on tällä hetkellä tosi kaunis.  Taas tuli todistettua että mitään ei kannata hävittää.😄

Piha peittyi taas lumen alle, joten minun kukkapenkkini on tällä hetkellä maitopurkeissa. Tomaatin ja paprikan kylvin jo aikaisemmin ja ne ovat jo hyvällä alulla. Enköhän noista saa vielä kukkiakin ulkoruukkuihini.

"Vauhtia Lavro, pitää ehtiä Kiovaan voitonjuhlaan."

Tämä kuva on Fb:ssa jo naurattanut monia, joten julkaisen sen nyt täälläkin. Naapuri rouva kysyi saako hän vähän muokata kuvaani ja tämmöinen siitä sitten tuli. Räjähdin nauramaan kun näin tämän , taitavasti tehty.

Vapun vietän yksin kissojeni kanssa, simat ja munkit nautitaan sitten äitienpäivänä. Hauskaa vappua teille kaikille. 🎈

Voi voi, vähän harmittaa

Tämä sievä ruusu ei harmita. Voitin sen paikallisen kukkakauppiaan Fb sivuilta arvonnassa. Niin kauniisti pakattukin että näyttää tosi arvokkaalta.

Mutta tämä kyllä vähän harmittaa. Poika oli ostanut hyvissä ajoin komean hortensian . Miesten tavoin jättänyt sen autoon odottamaan luovutusta. Eihän tämä kukkaparka tykännyt yöpakkasista eikä kuivuudesta vaan alkoi kuolemaan. Ei vielä äitienpäivänä sentään näin pahalta näyttänyt mutta nyt näyttää. Olen siitä jo pahiten kärsineitä latvoja leikellyt pois ja antanut runsaasti vettä ja rakkautta. 

Nyt apua, tietääkö kukaan onko mitään enää tehtävissä?   Haluaisin tämän kyllä vielä pelastaa.😢

Loppukesän satoa

Aamut ovat jo niin syksyisiä että villasukkia kehtaa jo esitellä :) Ihan vaan 7-veikasta ja pitsineule mitä lienee reikää ja yhteenkavennusta. Harmi kun tätä farkun sinistä lankaa ei enää löydy sillä minusta se on niin kaunista. Nämä ovat yksi minun Kyjy-töistäni.

Niin on ollut kuivaa ettei mikään menesty. Ahkera veden kantaminenkaan ei ole auttanut. Talonmies on varmaan tyytyväinen kun nurmikko on ihan palanut eikä ole tarvinnut käydä sitä leikkaamassa. Vaan ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Eipä ole näkynyt lehtokotiloitakaan, eivät pärjää noin kuivssa maassa.

Jäi sitten tomaatitkin tänä kesänä saamatta vaikka hyvissä ajoin sisällä ensin esikasvatin taimia. Muutama hullu kukka, mutta mitäs niistäkään iloa kun ei ole pölyttäjiä. No, ensi kesänä uusi yritys. Mansikat paleltuivat talvella ja ainoasta jäljelle jääneestä sain kokonaista kaksi mansikkaa, joista niistäkin piti tapella muurahaisten kanssa. Seinällä olevan kipsitaulun olen joskus kirpparilta löytänyt eurolla. Hyvin on kestänyt kesän helteet ja talven pakkaset.

Ainoa joka on menestynyt on kirpparilta ilmaiseksi saamani Lapinorvokin taimenraasku. Se tykästyikin minuun ja on kasvanut niin komeaksi. Toivottavasti saan sen säilymään talven yli.

Kesä alkaa olla lopuillaan, mutta minulla se vasta alkaa viikon päästä. Siitä sitten enemmän toisella kertaa. ;) 

Kukkia maustehyllystä

Ostin kaupan maustehyllystä unikon siemeniä purkillisen ja heittelin osan harsokukkien siementen kanssa porraspieleen. Kukkiahan siitä nousi. Aika hailakoita unikoita, mutta nytpä on tämäkin kokeiltu. Ensi kesäksi laitankin kukkapenkin kuntoon ja istutan punaisia unikoita harsokukkien seuraksi. (Jos muistan ) =)

Yksi suosikkikukistani, Lumihiutale. Kaupan poistomyynnistä sain halvalla melkein kuolleen raaskun, mutta kanankakalla ja kastelulla siitäkin on kasvanut näin hieno. Niin helppohoitoinen , että menestyy minullakin. Nyt saakin selkä vääränä olla kantamassa vettä kasveille, sillä meilläpäin ei ainakaan ole satanut aikoihin. Ensi viikoksi on luvattu viileämpää, joten koitetaan nyt nauttia näistä helteistä.

Pakkanen vei kesäkukat

Yöpakkasia on jo meilläkin ja kaikki on paleltunut pihalla. Jotain oli ruukkuihin keksittävä ja kun kissanruoka vie nykyään niin suuren osan eläkkeestä, niin jostain on pihistettävä. Niinpä hiivin metsään ja poimin sieltä vähän oksia ja jäkälää ( ilman maanomistajan lupaa ) . Kyllä nämä kaupan callunoille pärjää ihan hyvin.

Linnun olen joskus noukkinut kirpparin ilmaislaatikosta ja sienen on tytär pienenä ollessaan askarrellut kivistä. "Kaikki kannattaa säästää, sillä sille voi joskus olla käyttöä". Onneksi säästin sienen muutossa, vaikka meinasinkin ensin jättää vanhaan pihaan =) Saimpa ihan ilmaiset pihakoristeet.

Kyllä meille vielä muodostuu ihan sopuisa perhe. Näin lähelle on Ahududu jo päässyt hiipimään nukkuvia isoja tyttöjä. Samalle ruokakupille ei vielä kuitenkaan ole asiaa. Silloin tulee nopasti tassua ja kynttä.

Nyt olen lähdössä maalailemaan ja jokainen kissa pitää eristää toisistaan, ettei palatessa löydy ruumiita.

Kukkia ja naapurisopua

Koti on vielä aivan hyrskynmyrskyn, mutta kun ilmat ovat näin kauniit, niin laitoin asiat tärkeysjärjestykseen. Ensimmäiseksi piti saada piha kukkimaan ja mikäs on ollut näin lämpimillä ilmoilla pihalla puuhastellessa. Asunto itsessään on aivan ihana, kunhan saan tavarat joskus paikoilleen. Vaan eihän ne minnekään katoa vaikken kovin hötkyiliskään järjestelyn kanssa =) 

Nyt sen vasta olen tajunnut miten tärkeää on hyvä naapurisopu. Täällä minua ahdistaa. Jatkuvasti ovat toisiaan haukkumassa ja etsivät kilpaa vikoja toisistaan, oikeita pilkunviilaajia. Minua on kovasti yritetty "sivistää", milloin on joku ajanut autolla väärästä paikasta tai kissa juossut pihassa ja kuka mitäkin on tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt olen jo oppinut vastaamaan, että ketä se nyt sitten haittaa, tai sanomaan että tuota en kyllä usko ja kävelen pois paikalta. Taidan kohta saada itsekkin ikävän ihmisen maineen kun en yhdy morkkauskuoroon, mutta semmoinen vaan yksinkertaisesti ahdistaa minua niin vietävästi. Onneksi tänne muutti yksi entinen naapuri, jonka kanssa voi jutella ihan normaalisti.

Ampiainen ajatteli muuttaa asumaan ulko-oveni päälle, mutta sen kanssa ei sopua löytynyt.  Minähän en tuommoiseen pikku juttuun talonmiestä tarvitse, vaan sörkkäsin pesän iltasella haravalla maahan ja virkkasin uuden valepesän tilalle. Hyvin näyttää toimivan, enää ei ampiaista ole näkynyt, 1-0 pisteet minun hyväkseni.

On nämä nykyajan puhelimet vaan niin metkoja kun niillä voi niin paljon muuttaa kuvaansakin Vähänkös minua nauratti kun tytär soitti illalla tämän näköisenä. Varsinainen hymytyttö ja äiti tuli taas niin hyvälle tuulelle. Kiitos tyttäreni päivän piristyksestä.

Mummon uusi pyörä

                                       

No nyt on mummolla uusi pyörä. Halvin mahdollinen malli, ettei kelpaa rosvoillekkaan enää myytäväksi ja posti toi kotia asti.

Ei löydy enää edellistä pyörää. Lupasin kylän pikkupojille löytöpalkkion ja etsintäpartio on ollut ahkerasti liikkeelä. Tuommoiset 10v pojat kun muutenkin rymyää kaikki pusikot ja ojanpohjat, niin pyörä olisi löytynyt jos olisi löydettävissä. Oli sen verran arvokkaampi pyörä että on varmaan jo kaukana. Meiltä kun täältä Keski-Suomestakin harrastetaan "vientiä" Viron markkinoille =(

Tehtiin naapurin miehen kanssa "diili". Minä korjasin hänen tietokone-ongelmansa ja hän lupasi koota pyörän kuntoon. Äkkiähän tietsikka oli taas kunnossa, mutta pyörää saatiinkin kasata lähemmäs kolme tuntia. Minä sitten koe-ajamaan, mutta polkasin lähtikin irti ja minä suoraan sepeliä halaamaan.  Onneksi ei mennyt luita poikki, mutta kyllähän tämäkin sattui. Nyt minua vähän pelottaa ajaa tuolla uudella pyörällä, mutta pakko tottua kun ei kauppaan jaksa enää kävelläkkään.

Pojalta sain oikein kuvaviestin: "Arvaa mitä tulet saamaan joululahjaksi". Pojallekin on periytynyt tuo Karjalainen vääräleukaisuus =)

Tämä pyörä ei ole rosvoille kelvannut vaikka ei ole lukossakaan. Sen verran jo hajalla, ettei sillä itsekkään voi enää ajella, mutta hyvä pyörä oli aikanaan. Kun ei ole paikkaa mihin hävittäisi, niin tein siitä sitten pihakoristeen ;) Talvella vaan kukkien sijasta lyhtyjä roikkumaan. Kukkia minulla onkin paljon, sillä tykkään kasvatella niitä siemenestä alkaen.

                                                

Onhan täällä toki mukaviakin asioita ollut. Sisko kävi kylässä ja toi tuliaisiksi itikkahotellin. Nyt on minullakin ihan ikioma hotelli =) Laitoin terassin seinään ja se on niin soman näköinen siinä. Tänä kesänä on ollut niin vähän pölyttäjiä, ettei kuulemma metsässäkään ole ollenkaan mustikoita. Jospa tästä hotellista edes joku saisi sopivan talvehtimiskodin.

Pojalta saatu äitienpäiväruusukin ajatteli, että nyt on mummo lohdutuksen tarpeessa ja innostui kovasti kukkimaan. Mitenkähän tuon saisi talven yli pärjäämään. Kukkapenkissäni ei ole ruusut selvinneet talvesta ainakaan edellisinä vuosina.

Tämmöistä täältä tällä kertaa. Käsitöitäkin on valmistunut, mutta niistä sitten toisella kertaa .

Satotoiveita

Keväällä keräsin lintulaudan alta auringonkukantaimia ja huomasin yhden erilaisen taimen. Huvikseni laitoin se kukkaruukkuun kasvamaan ja nyt minulla näyttää olevan tulossa kurpitsa. En sitten tiedä onko pyöreä vai pitkulainen, kun en ole koskaan kurpitsoita kasvattanut. Kaunis kukka siinä ainakin on ja mehiläiset näyttää tykkäävän.  Tuossa on tosi paljon kukan-nuppuja, pitääköhän niitä liikoja rapsia pois ?

Kaupan mansikat ovat tänä kesänä olleet niin kallita, etten ole raaskinut niitä ostaa.  Nyt alkoi lopultakin omat taimeni (2 kpl) kukkimaan  ja hyvällä onnella saan edes maistiaisen mansikasta =) Toivottavasti aurinko alkais paistelemaan että saisin jotain satoa. Koko kesä on täällä ollut niin sateinen ja kylmä ettei kuulemma metsistäkään ole mustikoita tulossa. Täytyy ensi talvi pärjäillä ihan etelän hedelmillä, harmi.

--------

Kyllä nyt harmittaa. Kun on pieni eläke ja polkupyörä ainoa kulkuväline, niin eikös senkin joku varasta omasta pihasta. Eipä tykännyt kipeä polveni yhtään kun kävin kävelemällä ruokakaupassa.

Vaan on mukaviakin ihmisiä. Laitoin etsintäkuulutuksen oman kylän face-sivuille ja moni nuori mies näyttää jakaneen sitä. Jospa se pyörä vielä löytyisi ja toivottavasti kunnossa olevana. Kyllä nuorison kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä, ei koskaan tiedä milloin heiltä apua tarvii ja saa.

Ruskea elokuu

Vuosi väriterapiaa haasteessa elokuun värini on ruskea. Revontulihuivissani löytyykin monta ruskeaa sävyä. Värit eivät luonnossa ole ihan näin kirkkaat, kamera vaan ei suostu tallentamaan oikeita sävyjä.

Revontulihuivia on niin mukava tehdä. Alun kun saa tehtyä, niin loppu on aivotonta neulomista ja samalla voi seurata telkkaria tai tehdä jotain muuta mihin ei käsiä tarvita. Taidampa tehdä heti perään toisenkin. Vironvillaa minulta löytyy vielä monta vyyhteä.

Kyllä hevosenkakka on vaan ehtaa tavaraa =) Ruokakaupasta ostin keväällä halvan Pelakuun alun ja istutin hevonkakka-multaseokseen. Nyt se on kukkinut ihan hullun lailla koko kesän. Naapurin kalliit  puutarhurilta ostamat taimet eivät ole olleet ollenkaan näin kovasti kukkivia. Ei ole hinta aina laadun väärti, vaan se on kakan määrästä kiinni =D

Arvotaan niksejä ;)

Kun en nyt muutakaan kirjoitettavaa keksi, niin laitampa arvonnan pystyyn.

Aloin tyhjentämään kaappejani ja kirjahyllyjäni, sillä jo oli sen aikakin. Lähimpäänkin kierrätyskeskukseen joutuu menemään linja-autolla, eikä sinne kirjoja huolita, enkä roskiinkaan raaski uuden karheaa kirjaa laittaa, niin keksin että voin arpoa sen jollekin halukkaalle. Jos siis sinua niksit ja ohjeet muutamalta vuosikymmeneltä kiinnostaa, niin laitappa kommenttia tulemaan. Yksi arpa jokaiselle, niin pääsen helpommalla itse ;) Arvon tämän vaikkapa 10.6.

  

Perään sitten niksi =) Laatikossani on neljä mansikantainta ja yksi niistä kukki jo. Pihapiirissä on myös suuri lauma varastelevia harakoita, joten mansikkasadon turvaamiseksi piti kehitellä "niksi".

Ripottelin taimien ympärille mansikankokoisia punaiseksi maalattuja kiviä.  Pari kertaa harakat ovat käyneet nostamassa kiven laatikosta, mutta nyt ne ovat saaneet jo olla rauhassa. Ei ne tainneetkaan maistua makoisilta =) Toivottavasti luulevat kypsyviä mansikoitakin aikanaan kiviksi, se jää nähtäväksi.

Hemmoteltu äiti

Poika yllätti oikein kunnolla. Tiesinhän minä sitä hevosenkakkapussia odottaakin, mutta nyt tuli myös koko pelto :)  Tarvikkeet kasvatuskehikkoon, siihen mullat, erilaisia taimia, m.m. mansikkaa ja monta siemenpussia. Takana vielä uudenlainen perunankasvatusastia siemenperunoineen. Kelpaa minun nyt ensikesänä napostella oman pellon satoa. Piha-alueeni on noin 3x3 metriä, mutta kyllä sinne aina kukkapenkin lisäksi yksi yrttipelto mahtuu =)

Sain kyllä paljon muutakin. Tytöltä tuli sitten huomattavasti naisellisempia lahjoja. Olin aivan yllätetty, en osannut odottaa tämmöistä lahjapaljoutta. On minulla vaan ihanat lapset ♥♥♥

Pienenä tytär osti joka äitienpäivä yhden orvokin minulle. Tänä vuonna sain lapsiltani oikein ruusutarhan. Ihan meinasi tippa tulla silmään näistä ruusuista. Lapset tietää, että pidän enemmän ruukku- kuin leikkokukista.  Kun nyt saisin ne pysymään hengissä mahdollisimman pitkään.

Kyllä oli hyvä äitienpäivä. Aurinkokin jaksoi paistaa koko päivän aamusta iltaan asti. Kiitos lapsilleni oikein paljon, rakastan teitä yli kaiken.♥

Aatelinen viherpeukalo ☺

Serkku Ruotsista kävi kylässä ja kun ei olla 20 vuoteen tavattu, niin olihan sitä juttua. Eräs sukulainen oli tehnyt sukututkimusta ja sepäs onkin mielenkiintoista. Isän suku on Karjalasta, mutta äidin suku Ruotsista ja siellä olikin yllätyksiä. Seurasin itse noin 300 vuotta taaksepäin ja vastaan tuli suuri lauma aatelistoa. Melkein kaikilla oli jonkinlainen hieno vaakuna nimensä edessä. No, minuun asti se aateluus ei ole periytynyt muuta kuin että vereni on Rh- merkkistä. =) Sehän on kuulemma tyypillistä siniverisille.

 Sen lisäksi minulle on kehittymässä viherpeukalo =) Sain siskoltani lahjaksi Daalianmukulan ja olen saanut sen jopa kasvamaan. Kissatkaan eivät ole vielä sitä löytäneet =) Istutin sen kyllä keskelle suurta ulkoruukkua, mutta se päätti itsepäisesti alkaa kasvamaan ihan ruukun reunalla. Aina ei voi onnistua, ehkä seuraavalla kerralla. Hyvä alku kuitenkin uudelle uralleni pihapuutarhurina.

Nyt mulla on se

Pyysin poikaa hakemaan minulle viinakaupankassin. Tuumas, että kyllä tulee kalliiksi, sillä eihän raavas mies kehtaa tyhjää kassia viinakaupasta ostaa =D Käskin unohtamaan koko homman.

Puhuin sitten tytölle ja hän kyllä kehtasi.=) Jyväskylän Alkon kassalla oli miesmyyjä katsonut vähän ihmeissään tyhjää kassia, joten olihan tytärkin sitten selittänyt, että äidille lankakassiksi =) Kyllä on hyvä kassi. Sopivasti saa keskeneräiset sukantekeleet ängettyä omiin lokeroihinsa. Tykkään.

Tuli minullekin virallinen eläkeikä täyteen ja ihana ystäväni maalauskurssilta yllätti kimpulla ruusuja. Siitä onkin kauan , kun olen viimeksi ruusuja saanut. Nuorempanahan niitä miehilta sai vähän väliä, mutta eipä ole enää tullut. Mistä lie johtuu ;)

En yleensä juhli mitään merkkipäiviä, mutta nyt tytär väsäsi meille kakunkin. Melkein kahdestaan se popsittiin päivän mittaan, mitä nyt sisko miehineen kävi pikkuisen auttamassa. Niin se vaan taas vuosi hupsahti elämästä ihan huomaamatta. Onneksi minulla oli sen verran villi nuoruus, että on nyt mitä vanhana muistella. Vaikka enhän minä vielä ole vanha, vasta 65v ;D

Oli näin hyvää kakkua =D

Eihän lankoja vaan voi olla liikaa...

Tämä lause kyllä sopii minulle niin hyvin, että meinaan kehystää kortin ja laittaa lankahyllykkööni esille. =)

Kortti oli mukana paketissa, jonka voitin Raitalampaan arvonnassa. 

 Kyllä nyt kelpaa neuloskella, siinä on taas lanka poikineen. Olen jo kovasti etsiskellyt ohjeita ja luulempa että näistä ainakin muutama huivi tulee Pukin pussiin.  Punaiset on tietenkin varattu ihan itseäni varten =) Kiitos Raitalampaalle oikein oikein paljon ♥ Luulempa ettei minun nyt tosiaankaan tarvitse lankoja ostella ennen joulua ja jää vielä keväällekin neulottavaa. Tämmöiset lankalähetykset ne on sitä parhautta ♥

Olen ihastellut Vekin blogissa, kun siellä Vanhapoika kukkii niin komeasti. No kukkiihan minullakin kohta =)
Yli 10 vuotta olen hoivaillut kaktustani, kantanut vuorotellen sisään ja ulos. Pienintäkään kiitollisuuden merkkiä se ei ole minulle osoittanut kaikesta vaivasta. Nyt siihen on kuitenkin ulkona tullut YKSI nuppu. Varmaan senkin kiusallaan pudottaa kun nostin kasvin sisälle. Ei taida olla minulla viherpeukaloa, mutta onneksi on lankapeukalo =)

Vähän pelolla olen seuraillut, kun Maija on niin pulskistunut viime aikoina. Leikattu tyttöhän se on, mutta kuulemma jos ei ole tarpeeksi tarkkaan leikattu, voi vielä tulla pentuja. Kyllähän kissanpennut olisivat niin ihania, mutta kun minä en pysty niistä luopumaan, saatikka muuten hävittämään. Pienessä kaksiosssa riittää kyllä nämä neljä kissaa, (ainakin sukulaisteni mielestä).
Toivottavasti lihominen on vaan merkki hyvästä myyrävuodesta, eikä suvun jatkamisesta.

Ulkona on niin kaunis päivä, että täytyy varmaan siirtyä sinne käsitöiden kanssa.

Kansalaistottelemattomuutta

Muutkin täällä ovat esitelleet puutarhojaan, niin jospa minäkin tämän kerran.
Minähän asun kaupungin vuokratalossa, joissa on tarkkaan määrätty mitä saa tehdä ja mitä ei. Muutamia vuosia sitten meidänkin talossa tehtiin piharemonttia jonka jälkeen kaikille tuli lappu, että nurmikon tärveleminenja kaivaminen on kiellettyä. Koko iso piha oli pelkkää nurmikkoa.

Naapuri-rouvan kanssa päätettiin, että meillä on vaikeuksia luetun ymmärtämisessä. =) Kun ei siinä suoraan puhuttu mitään kukkapenkeistä, niin mehän semmoiset pienet tehtiin. Samantien haettiin metsästä molemmille oma koivuntaimi, pari juhannusruusua ja sireeninalku. Tämä on minun koivuni ja olen siitä tosi ylpeä. Naapuri-rouva on poissa ja hänen kukkapenkkinsäkin on hävinnyt, mutta hänen koivunsa kasvaa komeana. Oman koivuni juurelle nappasin vielä entisestä anoppilasta ruusuntaimen ja on se vaan niin kaunis tuossa pihalla. Alku vuosina piti aina jomman kumman olla päivystämässä kun talonmies ajoi nurmikkoa, ettei meidän istutukset häviä samantien.

Minulla on tapana napsia siemenkotia ja juurenpalasia yleisiltä paikoilta ohi kulkiessani. Olenkin onnistunut ihan vahingossa saamaan kukkapenkkiini monivuotisia eri aikaan kukkivia kasveja, joitten nimiä en kylläkään tiedä. Nyt kukkii tämä sinikelloinen, joka on lähtenyt pienestä rautakaupan pihasta napsastusta juurenpalasta. Ikkunan alla on "hyötypuutarha". Suurissa ruukuissa kasvaa siemenestä kasvatettuja tomaatteja ja paprikoita. Ihan oven pielessä kukkii kohta vanhanaikainen "saippuakukka".
Puutarhani on ihan luomua, sillä lannotteena käytän vain pojan tuomaa hevosenkakkaa =)

Toisella puolella ovea on "oleilupuutarha".Nurkassa kasvaa raparperi, ruukuissa tilliä, ruohosipulia ja minttua. Tällä puolella on myös kukkia ja nyt kukkii pystyssä töröttävä Ukonhattu. Krassi ei ole vielä noussut ritilään, mutta antaa suojaa ikkunaan kasvettuaan.

Yleensä pöydällä istuu 1-2 kissaa, mutta nyt niiden puuttuessa laitoin siihen viimeksi tekemäni kettutytön. Pihalla nököttää myös enkelini. Ostin sen 5 vuotta sitten kirpparilta sairastuttuani syöpään ja sanoin lapsille että tässä on sitten hautakivi varulta valmiina, muuta ei tarvitse  ostaa.=) Onneksi sitä ei vielä tarvittu, mutta ompahan nyt sitten valmiina.
 En minä halua makaamaan minnekkään hautuumaalle ison paaden alle. Minut pitää kaataa tuhkana metsään koiran haudan päälle ja tämä enkeli siihen päälle muistoksi. Lapset ei tahdo uskoa että olen tosissani, mutta näin minä vaan haluan.=)

Ei tässä kuitenkaan vielä mihinkään metsään jouda, käsitöitä pitää tehdä ensin paljon lisää =)
Sukkia on vaan niin mukava neuloa, että minäkin parit tein vajaista 7-veikka keristä. Alemmat on n.s. "räsymattosukat". Niitä vasta mukava onkin tehdä kun ei yhtään tiedä mimmoset raidat syntyy. Näissä on kahta ikivanhaa raidallista 7-veikkaa ja lisänä kolmatta yksiväristä.

Täytyy kuitenkin jatkaa taas apinalinjalla. Viimeinen paketti Saksaan viipyi postissa yli kuukauden ja meinasin jo hermostua. Apinat alkoivat kuitenkin heti tehdä kauppansa, joten lisää vaan tekemään =)

Hasismummo ☺

No nytkö minusta sitten tuli rikollinen =D

Ostin ruukkupuutarhaani varten valmiiksi lannoitettua kukkamultaa. Orvokkien sekaan alkoi kuitenkin kasvaa joku kasvi ja annoin sen kasvaa kun ajattelin että siitä voi vielä kukka kehittyä. Sattuuko kukaan tietämään mikä kasvi tämä on ?

Itse en netistä löytänyt kuin tämän  ihan saman näköisen kuvan. Onkohan minulla nyt kasvamassa hasista =)

Taitaa olla viisainta nyppästä pois ennenkuin poliisit vie linnaan huumausainerikoksesta syytettynä =D