Vaisu vappu

Kyllä täällä vielä hengissä ollaan vaikka kirjoitustiheys onkin harventunut.

Kovin oli vaisu vappu. Nuorena sitä jaksoi hillua ja juhlia. Nyt vaan istuttiin naapurin mummojen kanssa grillikatoksessa makkaraa grillaamassa. (Kuva on parin viikon takaa kun lunta oli vielä runsaasti pihassa). Musiikkiakin piisasi kun kurkiaurat ja joutsenet lentelivät taivaalla. Tämä kylä on juuri niitten muuttoreitin kohdalla.

Vapun suurin tapaus taisi olla kun rollaattorista puhkesi kumi. 😄 Onneksi korjaaja asuu parin kilometrin päässä ja lykin sinne heti torstaina. Nyt pääsee taas kulkemaan.

Kovin on vapunvietto hiljentynyt vuosien varrella, ei vanha enää viitsi.

Kauhavalta oikein mukava apteekkari soitti, voitin Fb:n arvonnassa Iittalan tuikkukupin ja Acon käsivoiteen. Enpäs ole pitkiin aikoihin voittanutkaan mitään joten tämä tuntui sitä mukavammalta. Täytyykin muistaa taas osallistua arvontoihin ahkerammin. 

Minä virkkailen edelleenkin näitä samoja. Toivottavasti ensi kerralla on esitellä ihan uusi malli. Kovasti olen jo miettinyt ja suunnitellut. Minä kun tykkään tehdä ihan omia malleja ilman ohjeita.

Ulkona linnut laulaa ja aurinko paistaa, ihana kevät saapui vihdoinkin.
 

Sika =D

Voitin Liisan blogissa itselleni possun jääkaappiin röhkimään. Ihan tuli oikeaan osoitteeseen, sillä lopetettuani tupakanpolton (toivottavasti viimeisen kerran) olen kuukaudessa lihonut jo melkein neljä kiloa. =(  Tämä pitäisi kyllä olla kaupassakin mukana. Aina kun käsi ojentuisi pullatiskiä kohti alkaisi taskusta kuulumaan mahdoton röhkintä.  Onneksi oli kuitenkin hiljaa kun pistelin noita herkullisia suklaapatukoita poskeeni.

Kiitos Liisa sinulla jälleen kerran. Mukava piristys näihin muuten niin harmaisiin päiviin.

Tytär valitti että kaikille olen apinoita tehnyt ja hänelle en yhtään. Olihan se laitettava töpinäksi ja tehtävä hänellekin.

Miesten sukat kokoa 46 seiskaveikasta. Kuviot silmukoimalla ja toisessa pari virhettä, mutta en alkanut korjaamaan, olkoon. 

Intopiukeena kesästä lähtien tehnyt töitä tulevia joulumyyjäisiä varten ja nyt niitä ei sitten kuulemma olekaan. Koronan takia ei ole joulunavausta eikä myyjäisiä, että voikin harmittaa. Joutuuko nämä nyt kaikki säilömään seuraavaan vuoteen. 

Ihmeellinen on tekniikan maailmakin. 7 vuotta vanha läppärini lakkasi toimimasta eikä auttanut viisaampienkaan neuvot, rikki mikä rikki. Nettiriippuvaisena soitin tytölle parin päivän päästä ja hän laittoi uuden koneen tilaukseen tulemaan verkkokaupasta. Nyt ei olisi kyllä ollut siihen rahaa, mutta kun en ilmankaan pärjää.

 Tympääntyneenä tässä sitten hakkasin summamutikassa kaikkia näppäimiä ja eikös vaan tämä vanha pieru herännyt taas henkiin. Toimii melkein yhtä hyvin kuin uutena. Kukaan ei ymmärrä mitä tässä oikein tapahtui =D  Pidän nyt kuitenkin tuon uudenkin koneen. Ei tästä vanhasta tiedä milloin heittää veivinsä lopullisesti. Säästyyhän minulla noin 200€ kuukaudessa nyt kun en osta tupakkaa.

Karmeat nikotiininriippuvuusoireet iskeneet. On kuin vaikeat vaihdevuodet olisivat tulleet, kuumia aaltoja, palelua,hikoilua ym. ym. Kuukauden jo kestäneet vaan eiköhän se joskus vielä helpota.

 

Sitä sun tätä ja paljon kuvia

Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää Liisaa Hopeiselta kuunsillalta  mahtavasta arvonta voitosta joka saapui sopivasti syntymäpäiväkseni. Liisalla on nytkin arvonta käynnissä joten kannattaa kurkata.

Paketissa oli kunnon satsi Oriflamen tuotteita. Suihkusaippuaa,  vartalo-öljyä, tuoksua vartalolle tai tyynylle, ihana ruususaippua, Protecting Balm huulille ja kuiville ihokohdille ja geelityynyt päkiöille. Minulla tuleekin helposti känsiä päkiöihin, joten näistä voikin löytyä apu. Kauniin punaisen palsamipurkin säilytän myöhemmin korurasiana.

Lisäksi kauniista kankaasta Liisan itse ompelemat varakassi ja käsityöpussi. Käsityöpussi on hyvän mallinen , ei tipu linja-autossakaan langat kierimään lattialle. Toki vielä oli kisuille herkkuja, ei jääneet ilman nekään.

Vielä Liisan tekemä tosi hauska pyllistävä pupu =) Tämä täytyy laittaa niin ylös etteivät kissat pääse sitä rikkomaan. Ihastuin vallan tähän. Kiitos Liisa oikein , oikein paljon ihanasta paketista.

Poikani ehti käymään työmatkalla Pariisissa ennen coronan rantautumista. Hän tuo yleensä jotain kissa-aiheista tuliaiseksi ja nyt oli löytynyt mainio teleskooppivarrella oleva selänraaputin. Oiva apu meikäläiselle, jonka selkä kutiaa, mutta kädet eivät taivu enää raapimaan. ;) Lisäksi sain häneltä synttärilahjaksi toivomaani vessapaperia ja käsidesiä =D 

Apinatehdas sulki ovensa toistaiseksi näiden viimeisten myötä. Laskujeni mukaan niitä onkin jo valmistunut 627 kappaletta ja ovat levittäytyneet Afrikkaa myöten. Aika siirtyä tekemään jotain muuta.

Viirukissat ja ketut ovat nyt työnalla ja ensimmäinen Viiru tuli jo valmiiksi. Ahududu sen jo yritti tappaa, mutta kerkesin pelastamaan viime tingassa. Minulla on aina monta työtä yhtä-aikaa tekeillä ja voin valita tilanteeseen sopivan  työvaiheen. Kettujen ja Viirujen osia on jo aika kasa.

Ja jos vessapaperi sattuu loppumaan , niin Maija näyttää mallia miten sitten voi toimia. =D Aurinkoista ja virusvapaata viikonloppua teille kaikille.

Postin tuomaa

Alkuviikko oli mukava pakettipostiviikko =) Voitin Stanstan yllätysarvonnassa ja mukava pakettihan sieltä tuli. Kuvasta unohtui arkillinen kirjaintarroja. Varsinkin mausteista tykkäsin. Meidän kaupasta ei juuri noita saa ja meillä tykätään hyvin maustetuista ruoista. Kiiltelevä paketti on suklaata ja mansikkamaidot nautitaan tytön kanssa viikonloppuna laskiaispullien kanssa. Sormikkaita tarvitsee pitkälle kevääseen kun pyörällä ajaessa kädet aina palelee. Hyvä oli palkinto ja kaikki tulee käytettyä. Kiitos Stansta.

Toinen oikea yllätys tuli Lissu-Titityyltä. Lissu oli välillä muutaman vuoden kirjoittamatta blogia, joten vähän aikaa jouduin oikein miettimään keneltä tämä tuli. Nyt on taas bloginsa seurannassa.

Eihän tähän ihan 5 kilon perunasäkki mahdu , mutta on oikein sopivan kokoinen käsityölle ;) Minulla on aina laukussa mukana joku käsityöpussukka ja siihen tämä on oikein oiva. Tukevaa kangasta ettei puikot tule läpi ja jo päältä näkee mikä työ on sisällä. Apina tietenkin =) Hyvä roikottaa ranteessakin ettei lankakerät pyöri pitkin lattiaa. Kiitos Lissu, tämä on ihana.

Minä vaan näitä apinoita. 20 on tavoitteena ja muutama on vielä kesken. Sitten pääsen tekemään muita hahmoja ja luulempa että alkaa ketuttamaan.

Ahududun arvontavoitto

Jouluna huomasin että meille tarvitaan uusi joulutaulu. Joulupäivänä käymme aina tyttären kanssa pienellä kävelylenkillä ja kuljemme tämän talon ohi. Ihastelemme aina kuinka mukava olisi asua tämmöisessä pienessä punaisessa mökissä. Yleensä talo on autiona ja pihassa on rusakon jälkiä ja pensaissa lintuja. 

Huomasin vasta kotona että punatulkkujen siivistä puuttuu valkoiset täplät, mutta se vielä korjataan. Alunperin meinasin tontunkin tähän laittaa, mutta jätin pois että voi pitää seinällä vähän pitempään.  Ei kovin hääppöinen maalaus, mutta sopii meille tunnelmantuojaksi.

Pitkään aikaan en ole arvonnoissa voittanut enkä voittanut vieläkään. Ahududu sen sijaan voitti fb:n arvonnasta suloisen ruokakupin ja pari lelua. Maijakin vähän innostui hiirellä leikkimään. Kyllä meidän nyt kelpaa =)

Tonttu leipoo

Pitihän minun tonttupojille tehdä tyttökaverikin, eikä tonttujen teko lopu tähänkään.

Yksi iso tonttu ei ole leiponut pullaa pariin vuoteen, mutta viime yönä iski niin kova korvapuustinhimo, että pakko oli puolilta öin ruveta leipomaan. Tuli vaan niin rumia , ettei kehtaa näyttää kuin pussissa olevia =)

Pitäis näköjään leipoa useammin, että pysyis taito hyppysissä. Olin jo kaulinnut, levittänyt voin ja käärinyt rullalle, kun tytär kysyi että eikös niihin tule kanelia ollenkaan. Eihän siinä auttanut kuin aloittaa alusta. Kyllä korvapuustissa pitää kanelia ja sokeria olla.

Onkohan dementtia tulossa kun alkaa niin unohtelemaan =) Onneksi tytär käy joka toinen viikonloppu vierailulla katsomassa että äiti on kunnossa. Niin rakas minulle tämä tytär.

Voisilmäpullista tuli niin kauniita, että niitä kehtaa esitelläkin. Onneksi ovat vieläpä hyvän makuisiakin ;)

Ensimmäiset "kylänpoikien" sukat valmiina. Koska pyyntönä ei ollut muuta, kuin että ovat lämpimät, niin käytin jämälankoja. 45 numeroisiin ei ihan vajaa 7-veljeksen kerä riitä, joten laitoin toista jämäkerää lisäksi. Eiköhän nuo kelvanne. Ihan vaan perussukkaa pilkkimiehelle.

Voitin Viltsumarin Inspiration blogin syyskuun arvonnassa kauniit sulkariipuksen  ja rannekorun. Koska ajattelin että sulkariipusta en arvaa kotona pitää kissojen takia (repivät sen kuitenkin), niin laitan sen tyttären joulukalenteriin. Rannekorun pidän ihan itse. Tytär on jo 27 v. mutta täytyyhän "lapsella" joulukalenteri olla. Kiitos Viltsulle koruista.

 Hohhoijaa, kylläpä tuo aika rientää nopsaa. Poikanikin täyttää ensi vuonna 50 v. Minun pieni poikani, miten se on mahdollista ;D

Sukkakausi alkaa

Viime joulun alla sain niin monta sukkatilausta kokoa 46, että tänä vuonna yritän olla viisaampi ja aloitan ajoissa. Lankana käytän ihan tavallista 7-veljestä ja kuvion löysin jostain netin syövereistä.  Ei ole aina helppoa tämmöisen silmukoimallakaan tehdyn kuvion valmistus. Sain melkein valmiiksi kun huomasin että toiselta puuttui suu. Purkuhommiksihan se sitten meni. Muutenkin toinen Haisuli on kerroksen alempana, mutta sen takia en enää ala purkamaan.

Turkista löysimme ihanan väristä ruosteenruskeaa sukkalankaa ja ihan pakko oli ostaa. Tytär halusi siitä tavissukat ilman kuvioita tai kirjontaa. Onneksi olin ottanut sukkapuikot mukaan joten pääsin aloittamaan jo lomalla. Neuloskelin aina odotellessani että tytär saa laitettua itsensä uloslähtökuntoon ;)

Liisa Hopeinen Kuunsilta blogissa  järjestää usein arvontoja joissa on hienoja palkintoja. Jokin aika sitten minä voitin nämä kauniit rautaiset koukut. Olin ajatellut korunaulakoiksi , mutta ovatkin niin isot että taidan laittaa terassille lyhtykoukuiksi. Liisa on omansa irroittanut taustalaudasta ja taidan tehdä saman tempun. Kauniimmat ovat ihan semmoisenaan ja laudat voin käyttää vaikka pikku tauluiksi maalaamalla. Paketissa oli kyllä muutakin, m.m. kissoille, mutta tytär on jo vienyt osan ja herkut on syöty. Kiitos sinulle Liisa. Olet niin hyväsydäminen ihminen.

Kissarintamalla menee huonosti, sillä Ahududulle iski ensimmäinen juoksu-aika. Vaikka minulla on aina ollut kissoja, niin näin vaikeaa tapausta en aikaisemmin ole nähnyt, kissa selvästi kärsii. Ruoka ei ole maittanut kissalle nyt moneen päivään ja minäkin saan nukuttua vain silloin kun kissa simahtaa lopulta. Toivottavasti ensi viikolla on mennyt pahin ohi, sillä sain varattua leikkausajan Ahududulle. Toista kertaa meillä ei toivottavasti ole tämmöistä viikkoa.

Maijastakaan ei ole kuulunut mitään, joten ilmeisesti se auton alle jäänyt kissa nyt sitten oli Maija. Toisaalta hyväkin kun ei ole nyt tässä kiusaamassa kärsivää Ahududua. Eiköhän se tästä vielä iloksi muutu kissarintamallakin.

Synttärikukat

Tuulikki arpoi syntymäpäivänäni kukkien siemeniä ja voitto osui sopivasti minulle, Ahkeraliisan ja Sinitähtösen siemeniä. Yleensä kasvatan suurimman osan kesäkukistani omista siemenistä, mutta viime kevään muuton takia jäi taimet kasvattamatta. Joka kesä on ollut purkeissani Ahkeraliisaa, vaan viime kesänä en saanut edes valmiita taimia mistään, joten jäi siemenetkin saamatta. Tämä lähetys pelasti seuraavan kesäni, olen tosi tyytyväinen. Varuilta kylvän noita vähän eri aikoina, että varmasti saan edes osan kasvamaan. Minulla kun ei ole mitenkään hääppönen multasormi. 

Sinitähtönen oli nimeltään outo, mutta kuvasta tunnistin senkin. Nyt sitten terassillani kasvaa tästä lähtien sitäkin. Toivottavasti onnistun, eikä kissakaan syö kaikkia mahdollisesti esiin nousevia taimia =)

Sain isomman tilauksen Pepeistä, joten niitä nyt vain toistaiseksi täälläkin kuvina. Nämä ovat niitä pienempiä ja kohta alan tekemään isompia. Ahududu-kissa auttaa roikkumalla langoissa ja piilottamalla jatkuvasti virkkuukoukkua. Kai se meinaa että välillä voitais leikkiä jotain muutakin. 

Ihanaa kun tiet alkavat sulamaan.  Kohta saan laittaa pyöräkelkkani kesäsäilöön ja ottaa polkupyörän käyttööni. Kunhan nyt ensin kuivaharjoittelen sitä kypärän käyttöä piilossa kotona =D =D 

Tällä kertaa käsitöitä

Ennen joulua loppui pehmot kesken , joten nyt yritän tehdä niitä vähän varastoonkin. Kettuja  joku kaipaili ja ensimmäiseksi niitten kimppuun. Suunnitteilla on uusienkin hahmojen tekemistä, mutten tiedä milloin pääsen niitä virkkailemaan. On niin paljon kaikenlaista mitä haluaisi ja pitäisi tehdä.

Naapuri tilasi parit sukat ja sain lopultakin nämä toisetkin valmiiksi. Kuvittelin tekeväni kivat raitavarret kirjavasta langasta, mutta tämän rumempia sukkia en sitten olekkaan nähnyt. Tuon raidallisen 7-veikan olisi voinut paremminkin käyttää, mutten viitsinyt enää ruveta purkamaankaan. Hyvin ne kelpasi naapurin herralle ja ihan mukisematta jopa maksoi niistä.

Luulin jo päässeeni isojen sukkien neulomisesta, kun sain viestin eräältä nuorelta mieheltä. "Kaisu auta. Jalkojani palelee eikä tuo nainen joka asuu meillä ala neulomaan minulle villasukkia".  Enhän minä voi ottaa vastuulleni että nuoren miehen varpaat paleltuvat  pilkillä ollessa ja aloin neulomaan taas pieniä siroja 45 numeroisia sukkia. Saampahan samalla pienennettyä sukkalankavarastojani.

Osallistuin fasebookissa Kyjy-18 tempaukseen ja koska sain kaikki tehtyä pääsin osallistumaan arvontaan. Sain näin mukavan kirjan, tämmöistä minulla ei ennestään ollutkaan. Kunhan aika antaa periksi alan tekemään nukenvaatteita. Niihinkin saa mukavasti menemään jämälankoja. Mistä minulla onkin niitä kertynyt niin paljon ;)

Tällä kertaa yllätys, yllätys, ei yhtään kissan kuvaa. Ehkä ensi kerralla taas =D

Keskeneräisiä valmiiksi

Niin kiirettä pitää, ettei meinaa ehtiä kirjoittelemaan ollenkaan. Päätin tehdä nyt jouluksi näitä keskeneräisiä valmiiksi, eikä ne suinkaan tähän lopu. Naisten sukat ja lasten lapaset eivät olleet kuin koristelua vaille. Itse tykkään tästä kissakuviosta. Valmiisiin silmukoimalla tehty, helppo ja nopea.

Laitoin fb-ryhmiin näitä pehmoja myyntiin ja menekki yllätti minut täysin. Yhden ketun ehdin tehdä ja muut olivat valmiita aikaisemmin tehtyjä. Vielä on muutamia, joita lupasin tehdä ennen joulua, kun ei valmiita enää ollut varastossani. Siitä se kiire sitten syntyikin =)

Toivottavasti voittoputkin aukesi taas ;) Voitin jo toisen kerran blogi-arpajaisissa.  Nämä minulle niin sopivat korvakorut tulivat Viltsu Marin Inspiration blogista.  Olen niin kova juomaan kahvia, mukitolkulla joka päivä, joten kahvipaketit sopii korviinkin heilumaan. Pienenä ollessani äiti sanoi, että jos lapset juovat kahvia heille tulee ruskeat silmät. Ilmankos minun silmäni ovat edelleenkin ruskeat.

Kiitos Viltsu Mari korviksista ja hyvää joulunalus aikaa.

Pikkuhiljaa joulua

Pitkään aikaa en olekkaan arvonnoista voittanut, mutta nyt onnisti Päden pajassa. Siinä blogissa on niin kauniita sisustusjuttuja että kannattaa kurkata. Nämä kauniit rautalankasydämet arvontaan oli lahjoittanut Puutarhurin Maja. . Kaunis kiitos molemmille.

Hienoa näissä on , että sisuksen voi vaihtaa mielialan mukaan. Minä laitoin kuusenoksan, tähtivalot ja käpyjä satsumankuoritähtien kanssa. Voi olla että sisus vielä muuttuu ennen joulua =) Ajattelin laittaa nämä seinälle alekkain roikkumaan, kunhan ensin saan sen naulan seinään ;)

Ja olenhan minäkin tuunannut. Kirpparilta löysin narukranssin valoilla kahdella eurolla. Lisäsin siihen punaisia tekomarjoja ja tarkoitus oli laittaa hieno hopeinen rusetti. Siinä vaiheessa vaan rusetti oli kadonnut ihmeellisesti jonnekin ja jouduin tyytymään tekokukkiin. Tuo Ahududu-riiviö auttaa joka asiassa ja jatkuvasti on tavarat hukassa, tai ainakin lattialla. On se semmoinen mamman-kulta, kaikessa mukana.

Pikkuhiljaa tontut lisääntyvät huushollissa. Tällä tontulla on vähän blingblingiä myssyssä ja puserossa. Mausua vaan ei moiset tontut hetkauta suuntaan eikä toiseen. Kunhan sapuskaa piisaa kupissa, niin se riittää.

Silmiä.......kenelle

Ilman sen kummempia hienouksia annoin koneen arpoa voittajan arvontaani. Kiitos kaikille osallistujille. Nyt kuitenkin laskujeni mukaan voittajaksi nousi Omppumato, onneksi olkoon. Laitatko osoitetietosi minulle mailiin sudemi@luukku.com , niin saan paketin postiin

Koska Omppumato on ahkera käsityöntekijä ja välillä virkkailee pieniä hahmoja, niin lisään mukaan näitä pieniä turvasilmiä. Toivottavasti niille on käyttöä.

Ja nyt tämä akka lähtee jatkamaan komeroiden raivaamista. Vielä ei näy missään, vaikka valtavasti tavaraa on pois hävitetty. =)

Maaliskuun vihreät

Väriterapiaa-haasteen värini on vihreä ja sehän olikin vaikea keksiä, sillä en itse pidä vihreästä. Niinpä tein kahdet lastensukat. Molemmat vihreän kirjavia, vaikka toiset näyttääkin kuvassa enemmän sinisiltä. Isommat Fabelia ja pienemmät Silja-lankaa, joka olikin hyvän tuntuista neuloa.

 Vihreällä jatkuu :) Pike kysyi blogissaan nimeä uudelle nukelleen ja minun ehdottamani Aina Ilona oli hänestä paras. Palkkioksi sain havuntuoksuisia kynttilöitä ja suklaata, kyllä tuoksui ja maistui hyvälle. Minullehan on aina ilona, kun löytyy postista muutakin kuin mainoksia =) Kiitokset Pikelle ♥

Masennuksenpoikanenkin sai tänään huutia. Sain Saksasta viestiä, että apinat ja Pepit ovat loppuneet ja lisää kaivataan. Ei tässä nyt jouda mököttämään, nyt virkataan ;D

Loppiaista !

Minähän se pokasin taas arvontavoiton, oikein mukavaa =) Sain Pirjon paratiisi blogista pehmoista lankaa ja juuri sopivan kokoisen virkkuukoukun, num 3. Koukut onnistuu jotenkin aina piiloutumaan ja nytpä on yksi lisää etsittäväksi, homma helpottuu =)

Kiitos Pirjo, tämä oli mieluisa ja tarpeellinen palkinto ♥

Huomasin viime kommenteista, että olen antanut itsestäni ihan väärän kuvan, en minä niin kiltti ole =D Niin kuin siskoni mukavasti sanoi: "Sinä kyllä NÄYTÄT ihan kiltiltä pikku mummelilta". Valitettavasti olen myös aika sanavalmis, eikä se ole pelkkää mannaa jota suustani pääsee ulos. Tarpeen vaatiessa osaan sanoa tosi pahastikkin. Kerrompa taas yhden tarinan ;)

Pari vuotta sitten olin juuri tullut sairauteeni liittyvistä kuvauksista ja laitoin ulkona heti hermosavut palamaan.  Ohitseni käveli minuakin vanhempi Hienorouva korot kopisten minkkihattu päässä. Käveli ohi ja palasi takaisin sanomaan: "On se niin rumaa kun nainen polttaa ulkona :(". Minä vastasin: "Eikö olekkin.....mutta onneksi minä olen muuten niin kaunis". Hienorouva tuijotti vähän aikaa ja lähti jatkamaan matkaansa minkkihattu raivosta päässä täristen. Vieläkin naurattaa kun muistan Rouvan ilmeen. Oma vika, mitäs tuli =D

Facebook on täynnä hassuja testejä. Alan kohta epäillä, että ne ovat asentaneet meille kameroita, mistä ne muuten olisi tämänkin tienneet =D Niin osui nappiin =D

Kiire, kiire, kiire

Niin on kiire, ettei ehdi kunnolla kissaa sanomaan välillä. Apinatehdas on täydessä tohinassa ja vasta kolme suurempaa on valmiina. Parissa viikossa pitäisi saada paljon enemmän valmiiksi ja sitten pääsee lomalle viikoksi. Jouluunkaan ei enää ole mahdottomasti aikaa ja olen saanut jo muutamia lahjatilauksia. Pitäisi tehdä m.m. lasten mörkösukat ja virkattu Elvis. Niissä onkin miettimistä ja suunnittelemista, varsinkin Elviksessä =)

Mustankissan tyttärellä oli arpajaiset ja minä sain tämän iloisen värisen langan.  Ajattelin että siitä tuleekin nätit lastensukat, Pienet tykkää iloisista väreistä niin kuin minäkin. Kiitokset sinulle Mustankissantytär jälleen kerran ♥

Kortissa on mietelause: "Pelottomin  jokapäiväisistä ratkaisuistasi on päätös olla hyvällä tuulella". No, minä olen vähän toista mieltä, ei päde minuun =) Ei se ole ollenkaan vaikea päätös. 

Muutama vuosi sitten kun mahastani leikattiin syöpä, tajusin ensimmäisen kerran kunnolla oman kuolevaisuuteni. Silloin tuli mietittyä mikä on tärkeintä elämässä. Ei se ole raha ja eikä muu mammona , vaan onnellisuus. Ollakseen onnellinen on itse oltava hyvällä tuulella ja sehän on kiinni vain ihan omasta itsestä.  Itse saa päättää katsooko asioita valoisalta vai pimeältä puolelta. Minä olen nykyään harvoin pahalla tuulella ja olen tyytyväinen omaan elämääni, olen onnellinen.

Menipäs tämä nyt syvälliseksi ;D

Nyt on aika ennustaa talven lumen määrä pihlajanmarjoista.  Mitäs tämä nyt sitten tarkoittaa, kun yksi puu on punaisenaan ja toisissa ei juuri marjan marjaa. Tarkoittaisikohan tämä sitten paikallisia lumikuuroja ?

Sateisen kesän jälkeen pihaan on noussut sieniä suuret määrät. Eivät vaan taida olla syötäviä yksikään. Ainakaan nämä kaksi, mitä lie, eivät ole kovin ruokahalua herättäviä. Hauskan näköisiä kuitenkin.

Nyt onkin jo palattava takaisin lankojen ja koukkujen pariin. Hyvää syyskuuta kaikille ♥

Onnea facebookin kautta

Ei sitä koskaan tiedä mistä se onni tulee. Osallistuin facebookissa Helmipaikan arvontaan ja kas kummaa, voitinkin sen. Kaksi kaunista rannekorua, sormus ja ihana sydänriipus. Tytär tahtoo riipuksen ja sormuksen, minä halusinkin juuri nuo rannekorut, ei tarvitse tapella jaosta ;) Punainen onkin lempivärini. Kiitos Helmipaikan pitäjälle.♥

Tyttären puolesta olen todella onnellinen.

Tytär ei ole nähnyt isäänsä 10 vuoteen. Huonon rahatilanteeni takia ei ole ollut varaa matkustaa Turkkiin, eikä isäkään ole mikään rikas mattokauppias, joka olisi voinut kustantaa meidän matkamme sinne.  Ei ole tytärkään saanut töitä opiskelunsa jälkeen. Soitelleet ovat kuitenkin toisilleen säännöllisen epäsäännöllisesti. Nyt ei isä kuitenkaan soittanut yli puoleen vuoteen, ilmeisesti oli hukannut tyttären puhelinnumeron.

Äidit ovat sitä varten , että hoitavat asiat kuntoon =) Turkin nykyisen tilanteen takia tytär oli hyvin huolissaan ja pelkäsi jo isänsä kuolleen. Enhän minä kestänyt semmoista katsoa.

Facebookista löysin sattumalta yhteisen turkkilaisen tuttavan ja laitoin hänelle viestiä. Pyysin selvittämään isän olinpaikan ja onko hän enää edes elossa. Eilen isä sitten soitti tyttärelle. Voi sitä onnea. Sekä isä, että tytär olivat niin onnellisia ja isä kaipaa tytärtään. Ei kai tässä auta muu kuin ruveta ottamaan velkaa ja suunnittelemaan Turkin matkaa. Mitäpä sitä ei tekisi lastensa onnen eteen. Kyllä äidit ovat rautaa.;D

Miisu ja Maikki, kissoja kaikki

Opettelen tässä uuden koneen ja käyttöjärjestelmän käyttöä, eipä tässä mitään ihmeempiä tunnu olevan. Kuvien muokkaus on vielä hieman vaikeampaa kuin vanhassa, mutta eiköhän sekin ala sujumaan. Vanha kone alkoi jo temppuilemaan niin pahasti, että pääsee eläkkeelle varakoneeksi.

Meillä luettiin aikanaan paljon kissa-satukirjoja. Sieltä on jäänyt mieleen "Miisu ja Maikki, kissoja kaikki". Naapuri ihastui näihin kissoihin niin, että pyysi tekemään hänellekin. Mukava näitä on tehdäkkin vaihteeksi ja saa samalla tosi pieniä jämiä käytettyä pois. Näihin käytän ihan villa- ja akryylijämiä ja ohjehan tämmöisiin löytyy täältä.

Todistettavasti en ole arvonnoissa voittanut vähään aikaa mitään, mutta nyt voitin Koivula desing blogista . =)  Kiitoksia Susannalle oikein ajankohtaisesta kirjasta. Nyt kesällä onkin hyvä kerätä tarvikkeita niin moneen mukavaan työhön, joita tässä kirjassa on. Kunhan pääsen pojan mökille käymään, menen metsään etsimään aineksia.  Pannunalunen on myös niin kivasti luonnonaineista tehty. Oikein toimiva ja hyvän näköinen. Tämmöisiä vois kokeilla itsekkin rustata lahjoiksi toisille.

Eipä täällä sen ihmeempiä. Mukava, kun ilmat viileni, mutta eihän sen nyt olisi tarvinnut noin paljon viiletä =)