Joulupuuhat aloitettu

Joulu lähenee ja täälläkin on tonttupaja jo avattu. Kerrankin olen hyvissä ajoin liikkeellä. Joululahjatkin ovat kaikki jo joko ostettu, tilattu tai aloitettu. Eihän minulla toki montaa lahjottavaa olekkaan.

Muutama tilaustyökin on tullut, mutta niistä selviän varmaan ihan hötkyilemättä.

                                          

Minun tontuillani on aina silmät. Täytyyhän niiden nähdä kun kurkistelevat ikkunoiden takana.

Ahududu on niin kiinostunut tontuista, että piti laittaa vielä piiloon. Muuten eivät ehkä ole enää ehjiä jouluna =)

Vähän onnistuneemmat tekeleet

Eräs mies luuli yksisarvistani muumiksi, joten täytyihän minun tehdä semmoisetkin malliksi. Ohje on kirjasta Mukavat Muumiamigurumit. Minusta oikein hyvä kirja. Kun tarkasti seuraa ohjetta eikä ala säveltämään omiaan, niin hyviä tulee. Sen verran pieniäkin että valmistuvat joutuisasti.

Kielloista huolimatta Maija kulkee edelleenkin vapaana pihalla. Mikäs on pehmeällä nurmella köllötellessä kun vatsa on täynnä mehevää hiiripaistia. Oikeaa kissanelämää.

Ahududu puolestaan ei pääse pihalle kuin valjaissa, vaikka yrittääkin karata joka ovenavauksella ulos. Pihalla vaan on niin pelottavaa kun autot murisee ja linnut karjuu, ei sitä pieni kissa kestä. Eiköhän tuo kuitenkin totu pikku hiljaa ulkonakin nätisti narussa kulkemaan, mutta se päivä ei ole vielä . =) Ensi kuussa onkin järjestettävä juhlat kun Ahu täyttää vuoden. Vieraitakin on jo kutsuttu, joten lahjoja on varmaan luvassa.

Tuntuu hyvältä kun ilmat vähän viileni taas. Ei vanhalla iällä enää jaksa kovaa kuumuutta.

Epäonnistunut tekele

Minulta pyydettiin yksisarvista ja ajattelin että jos teen valmiista ohjeesta niin tulee parempi. Ei se nyt ihan mennyt niin, minusta tämä on kamala. Enää en tee toisten ohjeilla kun en saa niistä mieleisiäni.  Purkamaankaan en tätä ala, mutta täytyy tehdä uusi, ehkä parempi onninen =)

Lankoja penkoessa löysin jouluna aloittamani jämälankasukatkin. Tarviihan sukkia kesälläkin jos sattuu kovin sateisia päiviä. Ihan itselleni kun tein niin raaskin käyttää vain niitä kaikista pienimpiä jämälankanöttösiä. Samalla lailla ne lämmittää kuin täydestä kerästäkin tehdyt.

Monta uutta käsityötä on taas tullut aloitettua, mutta valmista ei tahdo tulla kun pitää laitella kukkaruukkuja ja välillä levätä kunnolla.

Viikon aarre =D  Kirpparilla osui silmiini tämä lämpömittari, joka on niin kamala että on jo suorastaan ihana. Asteitakin näyttää miinus 40:stä  plus 40 :neen asteeseen. Onhan se hyvä tietää jos sisällä on 40 astetta hellettä tai pakkasta =D. Hinta oli vain 2,50€  joten mukaanhan se lähti. Tuskin tämä kuitenkaan vuosiksi jää meille asumaan. Saa väistyä kun löytyy joku uusi ihana kamaluus =D

Viiru ja morsmaikku

Kissoilla oli juuri juoksuaika ja Viirukin hommasi itselleen tyttöystävän. Ilmankos molempien ilme on nyt niin mairea. Tyttelin mekon perhosnapit sain joulukalenterivaihdossa ja tähän ne sopivatkin hyvin. Kesää kohti yritän tehdä kissoja lisääkin, mökkiläisille kesäkissoja.

Meillä selvittiin helpolla, sillä Maija ei joutunut ajamaan kuin yhden innokkaan kosijan ovenpielestä pois. Ei vanha rouva enää kosijoita kaipaa, eikä Ahududu vielä ymmärrä niitten perään haikailla.

Ystäviä on niin kiva välillä jekuttaa. Heittelin yhtenä päivänä merisuolaa jäisiin kohtiin pihalle ja naapurin rouva tuli ihmettelemään hommiani. Sanoin että kylvän suolaheinää, se kun on niin hyvää sitten kesällä salaatin joukossa. Hän innostui kovasti ideasta ja vasta kun aloin nauramaan, niin ymmärsi että puhuin lööperiä. Pitäisköhän tarjota naapurillekin suolaheinänsiemeniä ;D

Alkuviikosta sitten satoikin lunta kolme päivää ja taatusti enemmän kuin se luvattu 30 cm. Valmiiksi sulanut takapihakin on taas paksun lumen peitossa. Ikävä oli seurata kun suuri kurkiaurakin suuntasi takaisin etelää kohti. Toivottavasti tulevat vielä takaisin.

Nyt on onneksi tulossa taas lämpimämpää ja räystäät alkavat tippumaan.  Aamulla taas peipposet livertelivät kovasti koivunlatvassa. Täällä metsänreunassa onkin kaikenlaisia lintuja runsaasti ja kiva on seurata uusien muuttolintujen saapumista.

Toivottavasti sunnuntaina on kaunis aurinkoinen päivä että pääsen äänestämään. Nyt on niin tiukka tilanne poliitiikassa että meikäläinenkin vaikka konttaamalla menee äänensä antamaan ;)

Synttärikukat

Tuulikki arpoi syntymäpäivänäni kukkien siemeniä ja voitto osui sopivasti minulle, Ahkeraliisan ja Sinitähtösen siemeniä. Yleensä kasvatan suurimman osan kesäkukistani omista siemenistä, mutta viime kevään muuton takia jäi taimet kasvattamatta. Joka kesä on ollut purkeissani Ahkeraliisaa, vaan viime kesänä en saanut edes valmiita taimia mistään, joten jäi siemenetkin saamatta. Tämä lähetys pelasti seuraavan kesäni, olen tosi tyytyväinen. Varuilta kylvän noita vähän eri aikoina, että varmasti saan edes osan kasvamaan. Minulla kun ei ole mitenkään hääppönen multasormi. 

Sinitähtönen oli nimeltään outo, mutta kuvasta tunnistin senkin. Nyt sitten terassillani kasvaa tästä lähtien sitäkin. Toivottavasti onnistun, eikä kissakaan syö kaikkia mahdollisesti esiin nousevia taimia =)

Sain isomman tilauksen Pepeistä, joten niitä nyt vain toistaiseksi täälläkin kuvina. Nämä ovat niitä pienempiä ja kohta alan tekemään isompia. Ahududu-kissa auttaa roikkumalla langoissa ja piilottamalla jatkuvasti virkkuukoukkua. Kai se meinaa että välillä voitais leikkiä jotain muutakin. 

Ihanaa kun tiet alkavat sulamaan.  Kohta saan laittaa pyöräkelkkani kesäsäilöön ja ottaa polkupyörän käyttööni. Kunhan nyt ensin kuivaharjoittelen sitä kypärän käyttöä piilossa kotona =D =D 

Ekologista esipesua

On täällä muutakin tehty kuin rollaattorilla hurjasteltu ;) Tämmöisiä Molla-Maijoja on tosi kiva tehdä. Silmät ja ruusut olen Kiinasta tilannut ja nopeuttavat valmistumista mukavasti. Näihin saa hyvin menemään villa- ja akryylilankojen loppuja ja teen lisää heti kun aika antaa myöten.

Pyöräkelkkaani jo vähän tuunasin. Toiseen sarveen kiinnitin pari kukkaa ja toisessa on kiinnitettynä pieni huomiolamppu. Nyt erotan omani helpommin kaupan edessä olevasta rollaattorijonosta. Olishan se noloa jos nappaisi mukaansa väärän kelkan ;) Olen jo valmiiksi suunnitellut mitä lisäilen lähempänä kesää, ainakin kukkia lisää.

Nyt kun ei ole ollut tilauksia olen aloittanut monia uusia töitä. Minusta on mukava kun on monta kesken, voi jatkaa aina sitä mikä tuntuu sillä hetkellä mieluisimmalta. Parin päivän sisällä nyt tuli kuitenkin monta tilausta pehmoista ja lastensukista. Ne ensin ja tämä kasa saa jäädä odottamaan parempia päiviä.

Meillä kierrätetään ja säästetään kaikessa. Apulainen huolehtii astioitten esipesusta, säästyy tässäkin vettä ja energiaa ;) Välillä tuntuu että apulainen saisi olla vähemmän innokas auttamaan. Käsitöiden teossa siitä on enemmän haittaa kuin iloa. On se kuitenkin ihanaa että on tuommoinen kaveri.

Toivottavasti tänään on talven viimeiset lumisateet ja joutaishan se pakkanenkin jo hellittämään. Iloa ja lämpöä teidän kaikkien päiviin.

Hummani hei

Aloin opettelemaan hepan tekoa ja tämä on vasta harjoituskappale. Ohjetta katsoin englantilaiselta sivulta johon löytyy linkki tuolta sivupalkistani Suden idealootasta. Aivan tarkkaan en ohjeita seurannut vajavaisen kielitaitoni ja kärsimättömän luonteeni vuoksi. En ole ihan tyytyväinen tähän malliin, mutta tältä pohjalta on hyvä ruveta suunnittelemaan omaa mallia. Tästä tuli aika iso villalangasta virkattuna.

.

Polle sai seurakseen keväthangille uuden Peppi Pitkätossun. Tuuli vain essua heiluttelee ja pistää harjan hulmuamaan. Pepin oma hevonenhan on pilkullinen, ehkä senkin saan joskus tehtyä.

Kyllä on nyt liukkaat kelit. Tällä hetkellä ei pääse pyörällä eikä potkurilla kaupalle, hankalaa. Älkäähän te muutkaan katkoko koipianne liukastellessanne.

Pieni merenneito

Vihdoinkin jotain uutta mallia. Pieni merenneito, joka ei niin pieni kuitenkaan ole kun pituutta on kolmisenkymmentä senttiä. Siitä onkin jo kymmenen vuotta kun viimeksi olen merenneitoja virkkaillut. Käteeni osui kuitenkin kiiltelevä sinikirjava akryylilanka josta heti tiesin että merenneidon hiukset siitä pitää tehdä. Ohjeita ei tavan mukaan taaskaan ole, vähän kuitenkin mittailin muistiin vartalon osien pituuksia, ettei seuraavaa tarvitse niin monta kertaa purkaa.  Oikeastaan olen aika tyytyväinen tähän ja taidan tehdä näitä lisää.

Tuttua ja turvallista on hyvä tehdä välillä ja pari pienempää apinaa syntyi taas. Taitaa olla jo 600 kappaleen raja ylitettynä apinoitten suhteen. Näitten teossa ei enää tarvitse juurikaan miettiä eikä varsinkaan purkaa, ohje on jo niin taottuna takaraivoon.

Ihanasti on lumihanget vajenneet päivän aikana. Näkyy vaan pitävä paikkansa sanonta että mikä menee ylös , tulee myös alas. Lunta näkyy taas satavan nyt yö-aikaan, mutta kyllä se kevät sieltä vielä tulee.

Kissoja ja apinoita

En ole vähään aikaan tehnytkään apinoita, joten niitten virkkaaminen taas tuntui oikein mukavalta. Hyvähän niitä on pari olla varastossakin kun niitä aina välillä kysytään. Vielä löytyi onneksi kopastani ruskeaa Tenneseetä ja taidan saada niistä vielä muutaman apinan kasattua.

Meillä asuu "rivitalokyttääjä". Pienikin ääni pihalta ja eräs on heti tuijottamassa säleverhojen raosta. Varsinkin aura-auto on mielenkiintoinen. Täytyyhän sitä seurata että tekee työnsä kunnolla =) Minä jos juttelen jonkun kanssa pihalla, niin katti huutaa koko ajan oven takana, että minäkin haluan sinne juoruilemaan. Ei voi olla toista noin uteliasta kissaa olemassa =)

Maijaa ei vois aura-autot vähempää kiinnostaa. Lintujen ruokailua sentään viitsii seurata ja lintuja meidän pihassa tuntuukin piisaavan oikein kiitettävästi. 

Hyvin on Maija soputunut nyt uuteen kotiin viime kesäisen karkumatkan jälkeen. Olen antanut se kulkea vapaasti ulkona, mutta Maija vain piipahtaa pihalla ja tulee kiireesti takaisin sisälle. Taitaa vähän pelätä pihan paria isoa kollia. Hyvä niin, pysyypähän kiltisti kotona minun seuranani.

Ihanaa kun pakkanen on lauhtunut ja huomenna voisi tehdä vähän lumitöitäkin, ihan vaan kuntoilumielessä.

Sydän pyllyssä

Ulkona paukkuu 27 astetta pakkasta, joten eipä muuta tarkene kuin pysyä sisällä käsitöiden parissa. Pojan entinen työkaveri laittoi viestiä että hänkin haluaisi tölkkilapasen ja teenhän minä kun niin nätisti pyydettiin.

Ennen joulua kysyttiin kettuja ja tein vielä nämä pienemmätkin isompien lisäksi että on vara mistä valita. Isompi poikakettu lähtikin sitten tänään pienelle pojalle kaveriksi. Lapset tuntuu tykkäävän näistä käsintehdyistä. Jospa niissä on enmmän lämpöä kuin tehdasvalmisteisissa.

Tänään huomattiin että Ahududulle on kasvanut sydän pyllyyn =) Aika lennokas malli, mutta sydän kuitenkin.

Onnellista alkanutta vuotta

Ystävältä saatu lahja, avattava pallo jonka sisälle tehty pieni neule ja lankakerä. Mukava idea.

Onneksi vuodenvaihteen yö on takana päin. Asun niin metsän keskellä, ettei tänne näkynyt mitään, mutta kuului sitäkin enemmän pauketta ja jylinää. Mahtoi monellekin sodassa olleelle tulla ikäviä muistoja mieleen. Kannatan kyllä ajatusta että ilotulitteet jätetään pelkästään viranomaisten ammuttaviksi.

Meillä Maija piileksi saunassa koko illan ja Ahududu oli niin kauhuissaan, ettei antanut edes minun silitellä. Pelotti reppanaa niin kamalasti ettei tiennyt missä olisi ollut. Nyt aamulla ollaan sitten kyhnätty sylissä sitäkin enemmän.

Illalla näin ikkunasta kun nuoriso tunki palavan ilotulitteen roskikseen. Onneksi se jäi suutariksi, muuten olisin kyllä syöksynyt paikalle katsomaan kenen kullannuppuja siellä oli.

Tyttären kanssa vietettiin rauhallista koti-iltaa.  Nuorempana kun olin aina töissä aatto-iltana, niin nyt on mukavampi olla ihan vaan kotona. Sain sentään valmiiksi naapurin tilaamat villasukat ja toisetkin ovat jo aluillaan. Onhan näissä kutomista kun koko on 46 =).  Vaan enpä näitä ilmasiin tee ja langatkin löytyi omista varastoista, joten ihan mielelläni tikutan menemään.