Kirppislöytö

Työttömänä olessani olin välillä jaksoja työllistämistöissä kirpputorilla. Oli mukavinta työtä mitä olen tehnyt. Tuli vaan osteltua vähän liiankin paljon kaikenlaista.  Tämä oli minusta niin kaunis posliininen leikkuulauta , että tuli ostettua parilla eurolla. Nyt kaivoin sen esille romulaatikosta ja päätin kysellä vähän arvoa netissä.

Takana on tornileima ja siitä asiantuntijat sitten arvioivat, oli muuten suuri yllätys minulle. Arviolta 1920-1930 luvulta ja arvo huutokaupassa noin 100 €. Oli kyllä paras kahden euron sijoitus mitä olen koskaan tehnyt. Taidampa ottaa pois romulaatikosta ja laittaa vähän paremmin talteen.

Pikkukylien kirppareilta voi vielä tehdä oikeita löytöjä, pitää vaan olla tarkkana ja tutkia ne alahyllytkin.

 

Kierrätyskeskuksesta

Suuri kirpparikierros jäi tekemättä ystävän työkiireitten takia, mutta kun hän pyysi mukaansa kierrätyskeskukseen, niin eihän sitä kutsua voinut vastustaa. Olen pyrkinyt vähentämään roinaa kotoani ja meninkin sillä mielellä että mitään en sitten osta.

 Lähtihän sieltä kuitenkin tämä ristipistotaulu mukaan. Ihastuin tuohon uunin edessä olevaan kissaan. Olkoon nyt aikansa tauluna keittiön seinällä. Kun kyllästyn tämän voi ommella vaikka kangaslaukun kylkeen, on juuri sopivan kokoinen. 4 euroa köyhemmäksi tulin tästä ostoksesta.

Ja mitäs minä muuta, virkkailen tietenkin. Välillä on kiva tehdä kissoja ja näihin saa mukavasti harmaat nöttöset käytettyä.

En ole vuosiin käynyt lääkärissä ja nyt tuli lääkäriltä komento jos meinaan vielä saada lääkkeitä. Ei olisi kannattanut, heti löysivät uusia vikoja. Tottakai niitä tulee ikääntyessä. Nyt sitten tyrä ryskää ja maksa paukkuu. 😝 Eikös se entinenkin mummo sanonut että luulin jo aamulla olevani kuollut kun ei mitään paikkaa särkenyt. 

Näillä mennään ja onneksi kohta on kevät ja säryt ja kolotukset vähenee. 

Pysytään terveinä.😘

 

Kirpparilla pitkästä aikaa

Jos jotain tarpeellista haluaa niin kierrätyskeskus on hyvä paikka, mutta ne todelliset löydöt löytyy yleensä yksityisiltä kirppareilta. Pitkästä aikaa pääsin käymään , ajatuksella että mitään krääsää en osta. Vaan kun se löytö osuu silmään niin pakkohan se on ottaa. 

Vanhanaikainen vedettävä herätyskello ihastutti heti. 10 min. edistää vuorokaudessa, mutta ei haittaa minua, herätys toimii kuitenkin.

Italialainen 33cm korkea poikapatsas ruukulla, mietin ensin, mutta ystävän yllytyksestä sekin lähti mukaan. Molemmat yhteensä 10€, vaan saahan sitä joskus vähän törsätä joutavuuksiinkin. Takana Kiinasta tilattuja tekokukkia ;)

Nämä sopii niin hyvin minun mummolatyylisisustukseen. Katselin ympärilleni ja minulla ei tosiaankaan ole yhtään huonekaluliikkeestä ostettua huonekalua, vaan kaikki on toisten hylkäämiä vanhoja tai kirppareilta. En ole mikään sisustusintoilija.

"Uudessa" käsityötuolissani on niin hyvä istua, että ompahan tullut taas näperreltyä. Keräilen näitä komeronnurkkaan josta on hyvä sitten ottaa tarpeen tullen.

Mikään ei kyllä voita rentouttamisessa niin kuin tavissukan kutominen. Mieli lepää (niskat ei).

Sockilangasta on tullut minun suosikkini ripauksella 7-veikkaa. Näihin sain jopa raidat osumaan kohdakkain.

Minulla on ystävä joka käy välillä saamassa kissaterapiaa. Tarpeen vaatiessa on myös vapaaehtoinen kissanhoitaja. Ihastus on varmaan molemmin puolista kun Ahududu niin pussailee. 😘

 

Jotain pientä

Tuli huomautus, että kisamaskotilla olisi hyvä olla jotain Suomen väreissä. Niinpä tekaisin hänelle kaulaan huivin jossa Suomenlippu. Nyt saa luvan kelvata tuommoisena.

Aina ei jaksa virkata ja silloin syntyy perussukkia. Näissä Socki-lankaa ja kerrankin laitoin värit kohdilleen. Vähän joutui pätkimään, sillä toisessa kerässä olikin solmu jonka jälkeen jatkui ihan eri väri. Tein kaksilla puikoilla yhtä aikaa joten oli helppo seurata värien vaihtumista. Ensimmäinen joululahja valmiina =)

Vaikka uhosin etten vähään aikaan tee Peppejä, niin teenhän minä kuitenkin jos pyydetään. Molemmille piti tehdä punainen mekko, mutta yritin muuten käyttää eri värejä ettei mene leikeissä sekaisin.

Ja vielä yksi, sekin punamekkoinen. Eiköhän näitä tule ennen joulua tehtyä vielä lisääkin. Saa mukavasti lankavarastoa pienennettyä.

Miksi, oi miksi ihmiset heittää hyvää tavaraa roskiin. Naapuri tekee muuttoa ja olen hänelle yrittänyt puhua, että voin kyllä toimittaa puolestaan tavaroita kierrätykseen. Vaan kun ei ihminen itse osta mitään kirppareilta, niin ei halua sinne lahjoittaakkaan. Onneksi ei toisen naapurin kanssa hävetä yhtään penkoa roskiksia.  =) Minä pelastin uuden veroiset emaloidun piirakkavuoan, kauniin kakkuvuoan ja kolme kaunista lasikukkaruukkua. Osassa vielä kaupan hintalaput tallella. Naapuri pelasti valurautaiset lettu- ja paistinpannun. Voihan sitä tietenkin kierrättää näinkin , roskiksen kautta ;)

Olipa niin kuuma päivä tänään ettei jaksanut tehdä mitään. Otinkin ja nukuin melkein koko päivä odottaen illan viilenemistä. Ensi viikolla pitäisikin olla sitten sopivia lämpötiloja. onneksi.

Mummoa lapsettaa

Kaikkea sitä tuleekin kirpparilta kotia raahattua, mutta tämän hinta ei pahemmin päätä huimannut, peräti 0,50€.  Nalle keikkuu, soittaa rumpua ja puhaltaa pilliin. 

Heti kun näin niin ajattelin, että kosto elää kisuseni. Ahududu nimittäin herättää joka aamu noin klo 5 nuolemalla käsiäni ja naamaani, ei kiva. Näin kuumalla ei voi nukkua huppeluksissa peiton allakaan ja pääseehän se hyväkäs sinnekin. Nyt kun laitoin tämän katin viereen sen nukkuessa päiväunia, niin eihän se muuta kuin tykkäsi tästä. Hukkaan meni kosto-ajatus. Ymmärrän hyvin että joku äiti oli tuonut tämän halvalla myyntiin. Ei tätä rämpätystä jaksa kauaa kuunnella  ja kiertoon lähtee aika nopeasti meiltäkin.

Siskoni oli jo huolissaan kun en ollut kirjoittanut tänne vähään aikaa. Luuli varmaan että olen häipynyt noitten "poikakavereitteni" matkaan. =D Eipä ollut heilaa helluntaina ja onneksi ei nyt sitten koko kesänä. Tähän tyttötalouteen ei miehiä mahdu.

Vaan eihän minusta aina tiedä. Kun kerran palasin kolmen viikon matkalta Turkista ja sanoin työpaikallani , että nimeni on muuttunut, niin eihän sitä aluksi kukaan uskonut. Olin tosiaan mennyt siellä salaa naimisiin. Hauska välillä yllättää tuttuja tämmöisillä ihmetempauksilla ;)

Kylällä varmaan luullaan, että olen ratkennut ryyppäämään. Täällä maalla kun ei penkeillä istu kuin kalja-ukot eväineen  ja sitten minä tölkkeineni. Ostan joka kauppareissulla tämmöisen kahvin ja ihan hyvin voin istua kalja-ukkojen kanssa samalla penkillä jos ei muualla ole tilaa. En enää vuosikymmeniin ole välittänyt mitä kyläläiset minusta puhuvat tai ajattelevat. Minulla on kaksi kilometriä kauppaan ja voi että kahvi maistuu hyvältä siinä matkan varrella. 

Nämä taitaa olla elämäni kalleimmat mansikat. Hyvässä uskossa ostin 16€ mansikka-amppelin ja kuvittelin poimivani siitä mansikoita pitkin kesää. Näyttää jäävän sato näihin. Tästä lähtien jätän mansikanviljelyn toisille. 

Meinasin jo heittää kulahtaneen rottinki-amppelin roskiin, mutta siitähän tulikin ihan hyvä vielä suhumaalilla. Näillä keleillä passaa maalailla ulkona, kunhan muistaa laittaa aurinkorasvaa iholle.

Fb:ssä on välillä niin hauskoja vitsejä, että pitää jakaa tännekin. Tuli mieleen se perinteinen äitienpäivälahjani. Taidan kuitenkin pysyä vaniljakastikkeessa =D

Taas niin ihanan kamala löytö

Miten nämä kamaluudet osuukin aina silmiini kirppareilla. Monta kertaa kävin jo tätä naureskelemassa ja kun ei se muille kelvannut, niin kotiutin sen meille. Ihan hyvä ostos, sillä sen näkeminen saa minut aina hyvälle tuulelle. Tähän kun laitan kukan sisälle niin on oikein mainio pienelle terassipöydälleni ulos. Eikä tule mahdoton suru vaikka kissa tai tuuli sen paiskaisikin pöydältä rikki =) Parempi tämä on kuin joku tonttupatsas, joista en tykkää ollenkaan, eikä maksanut kuin 3€.

                                     

Innostuin pitkästä aikaa leipomaan tyttärelle kääretorttua ja mikäs on leipoessa kun on niin ahkera apulainen. Taikina-astiakin tuli kaalittua ihan puhtaaksi. Lopuksi Ahududukin sai palan tortusta ja näytti olevan oikein herkkua.

Meidän kylällä on nyt ihme buumi purkaa taloja ja tämä on naurattanut nyt muutaman päivän. 

-Tarjolla vapaata liiketilaa keskeisellä paikalla. Järvinäkö-ala, loistava ilmastointi. Sopii esim. kesäravintolaksi.-

Onneksi lapset eivät ole keksineet lähteä kiipeilemään tuonne, voi olla aika vaarallinen paikka. Saas nähdä mitä siihen tulee tilalle. Kunhan ei vaan taas parkkipaikka, joita meidän kylällä on yllinkyllin ennestäänkin. 

Epäonnistunut tekele

Minulta pyydettiin yksisarvista ja ajattelin että jos teen valmiista ohjeesta niin tulee parempi. Ei se nyt ihan mennyt niin, minusta tämä on kamala. Enää en tee toisten ohjeilla kun en saa niistä mieleisiäni.  Purkamaankaan en tätä ala, mutta täytyy tehdä uusi, ehkä parempi onninen =)

Lankoja penkoessa löysin jouluna aloittamani jämälankasukatkin. Tarviihan sukkia kesälläkin jos sattuu kovin sateisia päiviä. Ihan itselleni kun tein niin raaskin käyttää vain niitä kaikista pienimpiä jämälankanöttösiä. Samalla lailla ne lämmittää kuin täydestä kerästäkin tehdyt.

Monta uutta käsityötä on taas tullut aloitettua, mutta valmista ei tahdo tulla kun pitää laitella kukkaruukkuja ja välillä levätä kunnolla.

Viikon aarre =D  Kirpparilla osui silmiini tämä lämpömittari, joka on niin kamala että on jo suorastaan ihana. Asteitakin näyttää miinus 40:stä  plus 40 :neen asteeseen. Onhan se hyvä tietää jos sisällä on 40 astetta hellettä tai pakkasta =D. Hinta oli vain 2,50€  joten mukaanhan se lähti. Tuskin tämä kuitenkaan vuosiksi jää meille asumaan. Saa väistyä kun löytyy joku uusi ihana kamaluus =D

Joulukalenteri 1-6 ja kierrätyskeskuksesta

Minun joulukalenteri-ystäväni on Leena , kiitos hänelle hyvin osuvista paketeista. Onneksi alussa oli heti nameja, sillä olen kovin perso herkkujen perään ." Vielä se sokeri sulaa vanhankin suussa " ;D Heijastin on tarpeen pimeällä kylätiellä ja tonttu-enkelit askarrellaan yhdessä tyttären kanssa. Noihin suklaarusinoihin tuli himo ja olen kohta napostellut ne kaikki =)

Jouduin piilottamaan joulukalenterini kaappiin, sillä se on liian jännittävä pienelle kissanpennulle. Jatkuvasti se varasteli paketteja ja yritti repiä niitä auki. Ihan kuin pienet lapset, paketit on piilotettava =)

Tästä kuudennen päivän paketista tykkään erikoisesti. Ei jouda kissankupiksi, vaikka Leena semmoista vähän ehdottikin =) Tämän paikka on koko joulu-ajan pöydällä herkkuja täynnä. Kelpaa siitä vieraillekin namuja tarjota.

Leena on kirjoittanut joka pakettiin pienen kirjeen ja se on minusta hieno ajatus. Se tekee paketeista jotenkin henkilökohtaisempia, minua se erikoisesti miellyttää. Empä itse keksinyt moista tehdä.

Viikolla pääsin naapurin kyydissä kierrätyskeskukseen ja tulihan tuota tilpehööriä ostettua "kun halvalla sai". Kaikki nämä viisi esinettä yhteensä 4€. Olin jo kesällä katsellut tuota lappalaispoika säästölipasta ja onneksi se oli vielä tallella. Nyt se on minun ja pääsi näin hyvään seuraan.  Alla oleva  iso rautalanka-narukori oli vähän kalliimpi, peräti kaksi euroa, mutta tosi kätevä piilotta esim. käsityöpusseja piiloon Ahududulta.

Koko pehmovarastoni on nyt tyhjäksi myyty, mutta pari aikaisemmin tilattua Viirua ja Pepin vielä tein. Kolmet tilatut sukat pitäisi vielä ehtiä neuloa. Tavalliseen tapaan oman kylän väki havahtui nyt vasta kyselemään pehmoja, eipä ole enää. Olen kylmästi sanonut kaikille etten ehdi enää tekemään. 

Minäkin haluan laittaa joulua omaan kotiini, joka tällä hetkellä on kuin myrskyn jäljiltä. Sitä mukaa kuin lattialta kerään lankoja ja tavaroita, Ahududu pudottelee toisaalla uusia. Taitaa olla aivan turha yritys siivota, mutta koitan kuitenkin pahimmat kasat piilottaa enen joulu-aattoa =)

Apinatehdas käynnistetty taas

Nyt näitä apinoita alkaa syntymään taas. Eikös kevät alakkin olemaan pesimä-aikaa ;) Tummanruskeasta langasta vaan on pulaa. Jos jollakulla sattuu nurkissa pyörimään tumman ruskeaa Tenneseetä tai Muscat-lankaa numero 75, tumman ruskea, niin ostaisin hyvin mielelläni. Jämäkerätkin  kelpaisi oikein hyvin. Näitä kun ei enää saa mistään kaupasta, ei edes ulkomailta, olen tarkistanut kaikki.

Eräs äiti pyysi taas pojalleen pienet sirot num. 46 villasukat. Äkkiähän nämä neuloi, kun tein ne Adlibriksesta tilatusta Raggi-langasta. Vastaa paksuudeltaan ehkä Novitan Isovelilankaa, mutta kauniimmat värit ja huomattavasti edullisempaa. Oli niin mukavaa neulottavaa, että tästä teen lisääkin. Raitoja en edes yrittänyt kohdistaa, mitäs suotta hyvää lankaa haaskaamaan ;). Tilaaja oli kuitenkin vallan tyytyväinen sukkiinsa.

Eihän tätä voinut jättää kirpparille , vaan se oli pelastettava ;) Kultaisilla helmillä päällystetty pussukka hintaan 20 senttiä. Nyt vaan mietin mitä sillä teen. Leikkisinkö vaikka prinsessaa =)

Helmikuu on oranssi

Sovatek-säätiö on lopettamassa kylämme parasta kokoontumispaikkaa, ainoata  kirpputoriamme. On se vaan harmi. Nyt siellä on sitten kaikki myynnissä tosi halvalla ja minä "kanta-asiakkaana" olen saanut ilmaiseksikin ;)

Viikolla sain tämän unisiepparin. En niin näistä sieppareista välitä, mutta kun tässä on suden kuva. Täytyyhän sudella olla suden kuva seinällä ja niinpä kiikutin sen pesääni, "kun halvalla sain" (eli ilmaiseksi) =) Täyty vaan laittaa korkealle roikkumaan, ettei kissat revi kaikkia sulkia pois.

Tänään ihailin näitä kukkia kirpparin ikkunalla ja kun lupasin niille rakastavan kodin, niin johtaja laittoi ne pakettiin ja kassiin minulle. Eiköhän mullanvaihto saa ne piristymään kunnolla. "No kun halvalla sain " =D

Viime aikoina olen kovasti yrittänyt löytää kasvia nimeltä Aaronin parta (kuva netistä). Olisi luullut että joltakin löytyisi ikkunalta täällä maalaiskylässä, vaan on niin vanha kasvi, ettei kellään eikä missään. 

Tytölläni on Skotlannissa hyvä ystävä nimeltään Aarron ollut jo monta vuotta. Olishan se mukava saada tytölle Aaronin parta ikkunalaudalle hoidettavaksi. Jospa se joskus vielä löytyisi.

Vuosi väriterapiaa haasteessa  helmikuun värini on oranssi. Siispä nyt syntyy kettuja. Toinen näistä lähti jo Outille arvontapalkintona ja toinen Skotlantiin Aarronin äidille. Hyvää matkaa kettuseni.

Kirpparilta ja käsistä

Poikkesin taas paikallisella pienellä kirpparilla, shoppailu kun on vaan niin mukavaa. Vaikka en olekkaan uskonnollinen ihminen, niin tämä porukka jotenkin hellytti minut. Kokoa patsailla 10-15 cm ja hinta 0,50€/kpl.  Jeesus ja pari paimenta vaan puuttuu, mutta enköhän minä sen Jeesuksenkin jostain keksi. Monta kertaa kävelin ensin ohi, mutta sitten nappasin koriini, muuten olisi voinut jälkikäteen ruveta harmittamaan =)

Löysin myös Unisefin kookkaan siistin pehmokamelin hintaan 1,20€, kuvaa vaan en ehtinyt ottamaan. Ajattelin heti, että tuo on pelastettava, ennenkuin joku ostaa se koiralleen revittäväksi. Onkohan tämä minun eläintensuojelu mennyt jo liian pitkälle, kun se ulottuu jo pehmoeläimiinkin ;) Tytär oli kuitenkin mielissään ja otti sen heti omaan asuntoonsa unikaveriksi.

Yritin ottaa kuvia viimeisistä virkkauksistani, mutta meillä se ei ole niin yksinkertaista. Yksi linssilude änkeää aina eteen.

Pienen taistelun jälkeen sain sentään yhden ,kuvan napattua. 

 Meillä on kirpparillakin pieni nurkkaus käsityöläisille, mutta eipä siellä näytä mitään menevän kellään, Minullakin siellä on muutama työ makaamassa.  Eikä ihmekkään, kun kirppari menee kiinni jo klo 15 ja on viikonloppuisin kiinni, Työtätekevät eivät pääse sinne koskaan. Onneksi nämä olenkin myynyt suoraan kotoa.

Sukankudin se vaan on paras telkkarinkatseluun sopiva käsityö. Nämäkin on Novitan 7-veikkaa, mutta tykkään näistä enemmän kuin edellisistä. Paljon kivempaa kun saa itse suunnitella raidoituksen ja samalla hävittää pieniä lankanyssäköitä.

Vielä on monta työtä kesken ja joulu lähenee uhkaavasti. Olishan se ihan hyvä jos ehtisi vähän siivoamaankin enimpiä kissankarvoja pois ennen joulua ;)

Punainen tupa ja perunamaa

Nythän se on minullakin oma punainen tupa ja perunamaa =) Tupa löytyi vitosella kirpparilta ja pesun jälkeen pääsi paikalleen. Kuva on ikkunan läpi otettu, siksi aika huono. Viime talvena harakat varastivat aina heti talipallot, mutta tämä vetää puoleensa talitinttejä ja suosikkejani varpusia. Heti alkoi semmpoinen kuhina kun sain mökin paikalleen.

Perunaa kasvoi kahdessa suuressa kukkaruukussa ja toisesta on nyt perunan-nostotyöt tehty =) Sainkin kattilallisen niin somia pieniä pottuja, oman maan perunoita =)

Vielä yksi lomakuva. Paluulentomme oli yöllä, joten kerkesimme levätä muutaman tunnin pojan luona Helsingissä. Iltapäivällä poika lähti ajelemaan mökilleen Keski-Suomeen ja heitti meidät samalla kotiin. Vastaanotto pojan luona oli mitä sydämellisin. Pieni kääpiövillakoiran pentu Bamse rakastui mummoon oitis ja tunnehan oli molemman puolista. Palvelu pelasi, itse ei tarvinnut edes kasvoja pestä, Bamse hoiti sen mallikkaasti. Nukkumaankin meidän piti mennä sylikkäin, ihana karvapallero.

Kotona on langat hyvin tallessa. Mummokissa vahtii, ettei rosvot käy mummon lankavarastolla. Nyt pitäis alkaa varastoja pienentämään, mutta jotenkin on syysmasennus iskemässä ja mikään ei oikein kiinnosta. Täytynee  tuplata "ilopillerit", niin eiköhän se tästä taas kirkastu.

Kamalia tavaroita

Olen nyt ahkerasti siivonnut ulkokomeroani ja kyllä sieltä on tavaraa lähtenytkin. Suurin osa suoraan roskiin, mutta paremmat kierrätyskeskukseen.  Kaikkea p...aa viitsi sinnekkään kantaa =)  Meillä vaan roinan määrä on vakio, näköjään. 

Aikanaan mummolassa oli tämmöinen kipsinen hirvitaulu ja tosi monella naapurillakin. Nyt kun se osui kierrätyksessä silmääni 1 euron hinnalla, niin nyt on minullakin =DDDD. Heti tuli mieleen niin paljon lapsuusmuistoja, että eihän sitä voinut jättää ostamatta. On tämä vaan kamalan näköinen tuolla minun eteiseni seinällä.=D

Toinen kamaluus löytyi ihan omasta ulkokomerostani =)

Pikkuveljeni oli aikanaan töissä n.s. villinlinjan laivalla. Laiva oli niin suuri, ettei mahtunut kulkemaan Tanskan salmista, vaan kierteli ristiin rastiin maailman vesillä koskaan Suomessa poikkeamatta. Joskus harvoin tullessan Suomeen lomalle veljelläni oli sitten uskomattomia tarinoita ja erikoisia tuliaisia.  Jostain päin Intiaa äiti sai tämmöisen gobeliini, koko seinän kokoisen. Minä sain "onneksi" tämän pienemmän version, mutta kyllä tälläkin kokoa piisaa. Värit ovat vieläkin niin kirkkaat, sillä koskaan tämä ei ole päätynyt seinälleni. Pikkuveli on ollut kuolleena jo parisenkymmentä vuotta, mutta tämä säilyy minulla muistona niin kauan kuin minussa henki pihisee.  Tämän tunnearvoa ei pysty rahassa mittaamaan.

Vielä riittää roinaa komerossani, saas nähdä mitä aarteita sieltä vielä vastaan tulee ;D

Joskus vaan on pakko =)

Näinä lämpiminä päivinä vanha mummo-kissakin uskaltautuu ulos, vaikka yleensä makoileekin vain sisällä. Otti jopa juoksukilpailun oravanpoikasen kanssa, mutta orava voitti, onneksi. =)

Mummo on käynyt niin takkuiseksi, oikea paakkupylly. Ei anna millään harjata eikä poistaa takkuja, räppäsee heti kynsillä ja syöksyy karkuun. Kunhan tytär tulee käymään niin kaksissa naisin nipsitään suurimmat paakut kynsisaksilla pois. Eihän se juuri kaunista, mutta varmasti helpottaa kissan oloa. Reppana, korkea ikä alkaa näkyä.

Toinenkin hääpari saa tänä kesänä apinapariskunnan häälahjaksi. Mukavahan näitä on tehdä kun tykätään. Taitaa olla jo kolmas tämmöinen pariskunta. Itsellä ei tässä ole mitään haluja miehelään, mutta tuliskohan se minullekin kolmas kerta sitten vanhainkodissa =D Eihän sitä koskaan tiedä =D

Joskus vaan on pakko ostaa jotain, vaikkei tarvitsiskaan.  Tämä kattila kun osui silmääni kirpparilla, niin tiesin heti etten voi elää ilman sitä. =) Ihan kunnossa oleva, kuin uusi ja hellalleni sopiva ja minusta niin kaunis. Maksoi alustoineen 4,50€, joten ei voinut jättää ostamatta.  Tässä kun keitän juhannuksena uudet perunat, niin maistuvat varmasti normaalia paremmilta. Onhan noita kattiloita ennestäänkin, mutta nyt on juhlapotuille ihan oma =)

Hyvää Juhannusta kaikille ja muistakaahan tehdä juhannustaikoja. Ihana ystävättäreni lähtee viemään minut tyttäreni luo aattoyöksi ja meillä vietetään raitis juhannus taikoja tehden. Joka juhannus ollaan kerätty kukkakimppu tyynyn alle ja ilmankos se niin hyvin on sitten nukuttanutkin ilman unia.

Roskisdyykkarin päivä =)

Naapurustosta kuoli vanhempi yksinäinen naishenkilö ja kun näin että miehet yksinään olivat jäämistöä tyhjäämässä, niin arvasin , että nyt menee hyvää tavaraa roskiin =) Ihan heti en kehdannut paikalle rynnätä, niin että parhaat palat sieltä jo oli "pelastettu" kun minä illansuussa vuorostani keksin mukamas asiaa roskiskatokseen . Vielä sieltä löytyi "aarteita"  minullekin.

Tyttärelle ollaan etsitty kirppareilta lipastoa ja nyt tämä  kaunis kapine löytyi näin läheltä ja vieläpä ilmaiseksi.  Loputkin kolme laatikkoa olisivat varmaan löytyneet, mutta en viitsinyt ruveta penkomaan, kelpaa se näinkin. Aivan mahtavan kauniita heloja. Tuo kun me pestään ja maalataan uusiksi, niin siitä vielä tapellaan kumpi sen saa pitää ;)

Tytön luona joutuu aina istumaan sängynreunalla, mutta nyt minä vien sinne oman pallin. Juuri sopivan korkuinen minulle. =)  Roskista tämäkin ja vain puhdistusta vailla.

Muutaman astiankin pelastin kun niin sopivasti olivat päällimmäisinä. Ihan ehjä Airamin termari ja Iittalan Kekkeri-sarjaa lasi. Kahvimuki on leimasta päätellen vanhaa Arabiaa. Eihän niitä nyt sinne voinut jättää =) Siinä on mulla aarteita kerrakseen.

                                              

Meillä liikkuu yöaikaan tämmöisiä kettuja, ihan kilttejä kissoillekin.  Ostin kaksi euron neilikkaa ja näin komeasti alkoivat kukkimaan hevosenkakassa. On se jytyä ainetta.

Loppuun vielä hymy, hahhahhaa. Pari vuotta minä siellä hammaslääkärissä hyppäsin ja nyt on alaleuan osaproteesi suussa. Jännitti mahdottomasti, että osaanko niitä edes käyttää, mutta ihan hyvältähän nuo tuntuu.  Kyllä näillä nyt passaa juhannuksena makkaraa jäystää =D