Katoavaa kauneutta

Niin mielelläni antaisin lupiinien kukkia tienvarsilla. Onneksi ehdin tämän kuvata. Meidän kylällä on jo kovasti niitetty lupiininkukkia pois ja eipä ole pientareet enää kovin kauniita katsella. Samoin pelkään että kohta lähtee ruusuaita takapihaltani, tämä kun on kaupungin asunto ja varmaan kiltisti tottelevat määräyksiä. Harmi.

Tämä onkin sitten jo sitä kadotettua kauneutta =D =D Kuvista vasta huomaa kuinka pulska minusta on tullutkaan ( ja vanha). Luonnon laki, eihän sille mitään voi.

Juhannus meillä on vietetty hyvin rauhallisesti tyttären ja kissojen kanssa. Syöty ja löhöilty. Keskiyöllä kävimme perinteisellä juhannusyön kävelylenkillä. Se on tullut jo ihan tavaksi.

Pitkälle ei voitu mennä kun Maija änkesi väkisten mukaan . Koko matkan mauku ja mouku ja esitti vastalauseita väärästä suunnasta. Hiljeni vasta kun huomasi että käännyimme takaisin kotia päin. Sitten ehti jo vähän tutkimaan tiensivuakin.

Eipä ollut aamulla krapulaa eikä huonoa oloa kun kahvia vahvempaa ei olla nautittu ;D

Tänään alkoi KyJy 2019 Facessa ja aion ahkerasti virkkailla koko päivän.

Hyvää juhannuksen jatkoa teillekin sinne . Ihanaa kun ilmakin vähän viileni, jaksaa paremmin.

Juhannustaika

Jo parikymmentä vuotta olen laittanut kukkia tyynyn alle ja sulhasia ei vaan ole näkynyt.

Tänä vuonna laitan makkaravoileivän. Jos vaikka nälkä yllättää kesken yön.

Juhannuksen aikaa ja taikaa

Sinne häipyi lapsi yöhön ja jätti vanhan äitinsä yksin viettämään juhannusta, nyyh. No ei sentään, ihan iloisena saattelin tyttären yöllä klo 1 linja-autoon kun hän lähti pariksi viikoksi Skotlantiin. Jo muutamia vuosia ovat kivan skottipojan kanssa kirjoitelleet netissä ja nyt tapaavat livenä ensimmäistä kertaa. Äitinä minua tietenkin jännittää että syntyykö siellä romanssi =)

Viimeksi olenkin ollut yksin juhannuksen tasan 50 vuotta sitten. Olin siihen aikaan kotoa karannut ja liftailin ympäri Suomenmaan melkein vuodenpäivät. Juhannusaattona lähdin Jyväskylästä liftaten Turkuun tapaamaan ystävääni, joka ei ollutkaan kotona. Siihen aikaan ei ollut kännyköitä ja harvalla puhelintakaan kotona. Niimpä sitten jatkoin samantien Länsirannikkoa pitkin siskoni luon Raaheen. Eihän siskokaan tietenkään ollut juhannusyönä kämpällään, mutta onneksi oli unohtanut ikkunan raolleen, josta sitten hoikkana tyttönä pujottelin sisälle. Vähänkös oli sisko ihmeissään kun kotia palatessaan löysi nälkäisen pikkusiskonsa sängyssään nukkumassa.

Eihän minun tarvitsisi yksin olla. Poika kyllä lupasi hakea mökilleen juhannukseksi. Siellä kuitenkin on kunnon juhlat, enkä minä enää jaksa riekkua koko yötä pystyssä hyttysten syötävänä. Jäänpä siis kotia kissojen seuraksi ja nautiskelen vain näitä oman pellon tuotteita. Hyvin ovatkin kasvaneet. Lisäksi voisin ostaa kaupasta palan savulohta ja yrittää tehdä Outin perunasalaattia.

Ja mitäkö olen tehnyt käsitöinä, no tietenkin "vaihteeksi" apinoita ;) Olen kyllä yrittänyt neuloakin, mutta käsivartta alkaa särkemään jo muutaman minuutin päästä, joten täytyy palata virkkauksiin.

Kuvat ovat vähän erimallisia, sillä annoin kamerani työlle mukaan ja itse näpsin nyt puhelimella kuvat.

Oikein ihanaa juhannuksenaikaa kaikille, satoi sitten tai paistoi. Kesäsadehan tekee vain hyvää hipiälle =)

Paljon juhannuskuvia

Ompa ollut niin kaunista ja lämmintä , ettei ole ollut vuosiin.  Onneksi minäkin pääsin pois kotoa veden äärelle keskelle vihreyttä.

Näin kauniin riippusillan takana, pitihän se käydä kävelemässä päästä päähän.
Ihanan rauhallista seutua. Ainoastaan illalla klo 9 maissa naapurustolla kuului olevan kamala hätä. " Ei voi olla totta, jum............. juhannus ei voi olla tämmönen #%¤?%&¤#.... koko juhannus pilalla" Oli päässyt viinat loppumaan. Onneksi saivat puhelimella jonkun trokarin kiinni, joka toi täydennystä ja rauha palasi pihapiiriin =) Meitä tytön kanssa vaan nauratti, onneksi me pärjättiin ilman viinaakin =) Otin minä kuitenkin pienet konjakkihömpsyt siitä pullosta, jonka sain 50-vuotis lahjaksi 14 vuotta sitten ;)

Todistukuva, kyllä, mummo koko komeudessaan juhannuskävelyllä vihreissä maisemissa. =) Kamera varmasti valehtelee, enhän minä noin paksulta voi näyttää.

Enkä kyllä päässyt laihtumaankaan. Tyttö oli hommannut kaikenlaisia herkkuja, joista tietää äidin pitävän. Oli loimulohta  uusien perunoiden kanssa , amerikkalaista perunasalaattia, saksalaista omenastruudelia ja paljon muuta. Tulipahan herkuteltua oikein kunnolla.

Tämmöistä seuraa meillä vaan =)
Kuulin illalla viimeiseksi korpin laulua ja aamulla ensimmäiseksi joutsenen joikumista.  Varmasti siinä oli jotain juhannustaikaa, mitähän se mahtoi tarkoittaa.

Piti ottaa tämäkin kuva, että muistan talvella tauluja maalatessa minkä väristä vesi voi olla kesä-aikaan. Kauniin vihreää ja sinistä.

Kissat jätin kotiin, kun olin pois vain yhden yön. Mummo-kissan sisälle ja toiset pihalle. Mummo oli niin mielissään kun palasin, mutta toiset näyttää mieltään. Maija on vain pikaisesti käväissyt sisällä, eikä ollut meitä huomaavinaan. Mausua ei ole näkynyt ollenkaan, taitaa olla enemmän suuttunut. Onhan se väärin, että piika karkaa juuri juhannuksena =)

Alueella on paljon metsäpolkuja, joita oli mukava kävellä. Kukat tyynyn alle jätettiin varulta poimimatta, sillä ei haluttu, että joku äijänköriläs ilmestyy yöllä uniin. Tuulikilla olikin parempi vinkki : "Laitetaan yöksi 7 makkaraa tyynyn alle, sillä yöllä tulee kuitenkin nälkä".

Onneksi kukaan muukaan ei ollut poiminut tätä Suomen orkideaa, kämmekkää, joka tuli vastaan metsäpolulla. Eiköhän tuo lienee rauhoitettukin, ei näitä joka päivä silmiin osu.

Iltarusko parvekkeelta kuvattuna. Lähdettiin puolenyön kieppeissä yökävelylle, kun ilmakin oli niin leppoisa, lämmintä silloinkin vielä yli 20. 

Kehun vieläkin mamuja =) Vastaan tuli kolme nuorta komeaa mamupoikaa ja niin iloisesti hymyilivät  ja moikkailivat meille. Vähän päästä tuli suomalaisnuoria. Eivätpä hymyilleet, saatikka tervehtineet meitä. Voihan se tietenkin johtua tyttären ulkonäöstä, joka on aika "mamumainen" =)

Hetken päästä aamurusko =) Eipä näissä kuvissa montaa minuuttia ole väliä, mutta tässä ollaan jo kävelyllä. Juhannuksen aikaa luonnossa on niin paljon erilaisia värejä.

Tytär laittoi keskiyöllä kuvan kaverilleen Skotlantiin, oli siellä poika olut ihmeissään.  Minä käskin sanoa terveisiä, että tulis nyt jo käymään, kun ovat jo neljä vuotta päivittäin höpötelleet keskenään =)
Jos ei tytär huoli asuntoonsa, niin kyllä anoppi voi aina  yhden sulhasen majoittaa =D

Oli tämä vaan niin mukava leppoisa juhannus, että tätä muistelee ilolla vielä vuosia.

Joskus vaan on pakko =)

Näinä lämpiminä päivinä vanha mummo-kissakin uskaltautuu ulos, vaikka yleensä makoileekin vain sisällä. Otti jopa juoksukilpailun oravanpoikasen kanssa, mutta orava voitti, onneksi. =)

Mummo on käynyt niin takkuiseksi, oikea paakkupylly. Ei anna millään harjata eikä poistaa takkuja, räppäsee heti kynsillä ja syöksyy karkuun. Kunhan tytär tulee käymään niin kaksissa naisin nipsitään suurimmat paakut kynsisaksilla pois. Eihän se juuri kaunista, mutta varmasti helpottaa kissan oloa. Reppana, korkea ikä alkaa näkyä.

Toinenkin hääpari saa tänä kesänä apinapariskunnan häälahjaksi. Mukavahan näitä on tehdä kun tykätään. Taitaa olla jo kolmas tämmöinen pariskunta. Itsellä ei tässä ole mitään haluja miehelään, mutta tuliskohan se minullekin kolmas kerta sitten vanhainkodissa =D Eihän sitä koskaan tiedä =D

Joskus vaan on pakko ostaa jotain, vaikkei tarvitsiskaan.  Tämä kattila kun osui silmääni kirpparilla, niin tiesin heti etten voi elää ilman sitä. =) Ihan kunnossa oleva, kuin uusi ja hellalleni sopiva ja minusta niin kaunis. Maksoi alustoineen 4,50€, joten ei voinut jättää ostamatta.  Tässä kun keitän juhannuksena uudet perunat, niin maistuvat varmasti normaalia paremmilta. Onhan noita kattiloita ennestäänkin, mutta nyt on juhlapotuille ihan oma =)

Hyvää Juhannusta kaikille ja muistakaahan tehdä juhannustaikoja. Ihana ystävättäreni lähtee viemään minut tyttäreni luo aattoyöksi ja meillä vietetään raitis juhannus taikoja tehden. Joka juhannus ollaan kerätty kukkakimppu tyynyn alle ja ilmankos se niin hyvin on sitten nukuttanutkin ilman unia.