Mukava välillä suunnitella jotain erilaista. Pekka Töpöhäntä on aina ollut suosikkini ja nyt se on minulla virkattunakin. Aikalailla sama malli kuin Viirukissassakin, vähän kuitenkin muutoksia. Kaihi haittaa jo niin paljon että oli melkein mahdotonta virkata mustaa lankaa, ei auttanut mitkään lamput eikä valot. Seuraavan Pekan teen vasta kun silmät on joskus leikattu. Nyt vasta jonotan leikkaukseen.
Pekalla on paljon ystäviä Paha Monni saa luvan pysyä pois maisemista.
Nyt kun ilmat vielä sallii olen alkanut tekemään pieniä kävelylenkkejä ihan päivittäin. Eikä minun tarvitse yksin kulkea sillä Maija kulkee mukana. Onneksi tuolla tiellä kulkee vain vähän autoja ja Maija osaa kyllä väistää. Maija on kova juttelemaan ja meillähän juttua piisaa koko kävelyn ajaksi. Vastaan tulijat varmaan katsovat että siinä ne höperöt mummelit taas köpöttelee. Onneksi minulla on tuo Maija, muuten olisi elämäni aika yksinäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti