Aina vaan apinoita

Mitäpä muutakaan kuin apinoita.

Saksaan lähtee lisää apinoita, kunhan saan taas 10 valmiiksi. Keltamekkoinen jää kumminkin Suomeen. Sain tilauksen täältä blogin kautta ja hyvin mielelläni teen näitä kaikille haluaville.

Joskus aina kysytään hintaa. Olen pyytänyt näistä 13€/ kpl + postimaksu päälle.

-------

Arvontaan on tullut hurjasti osallistujia, odottelin muutamaa halukasta :) Vaikka huomenna onkin aprillipäivä, suoritan arvonnan päivänmittaan.

Huomenna alkaa myös Jämäkuu. Eipähän ole mitään uutta minulle, sillä toisten jämistähän tässä on suurimmaksi osaksi tehty tähänkin asti :)

------

Tarjalle tiedoksi, että minuun saa yhteyttä sähköpostin kautta ; sudemi@luukku.com :-)

"Apulainen"

Armakseen sopii hyvin loru: "Mustan kissan paksut posket". Meidän pulloposkella on naama soikea sivusuunnassa.

Minä olen mahdoton hamstraamaan, enkä raaski heittää mitään menemään. Niitähän voi vielä tarvita. Sain nyt lopultakin kuitenkin aikaiseksi, että otin jouluverhot ikkunasta ja keräsin muutenkin ison laatikollisen talvitavaraa ulkokomeroon laitettavaksi. Kaikki hyvin tähän asti.

Poistuin vähäksi aikaa huoneesta ja kun tulin takaisin, mitä näinkään, ARMAS ISTUI PISSALLA KESKELLÄ LAATIKKOA. No, nyt on sitten pakko luopua osasta tavaroita. Oikeestaanhan se oli hyvä teko hamstraajalle :) Viisas kissa ajattelee vain emäntänsä parasta :) En kumminkaan toivo lisää tämmöistä auttamista :)

Hyvällä tuulella taas

Minä olen muutaman päivän ollut niin huonolla tuulella ja tuntunut että "takki on tyhjänä".

En vaan ymmärtänyt heti mistä se johtuu.

Minulla ei ollut yhtään keskeneräistä käsityötä.

Nyt on tilanne korjattu, kuusi aloitettua työtä ja olo on palautunut normaaliksi :)

Hyvää viikonloppua muillekin !

EU-ruokakassi

Tämä postaus on pelkkää nurinaa.

...

Muutama päivä sitten tuli tv:stä ohjelma, jossa muutama ihminen "köyhäili" noin 100€lla viikon. No voivoi, ottipa koville. Meitä, joiden on PAKKO tulla toimeen huomattavasti vähemmällä, on pilvin pimein täällä Suomessakin. Sen takia koko ohjelma oli minusta ihan pilkan tekoa :(

Tänää oli meidän kylällä se kuuluisa EU-ruokakassien jako.

Ei sitä kaikille annetakkaan. Ensin lasketaan kaikki tulot, lisät, tuet ym ja siitä vähennetään vuokra, velankorot ja sairauskulut. Jos loppusumma on alle 400€/kk, saa EU-kassin. Meitä hakijoita oli taas piiiiitkä jono.

Tässä se "salainen sisältö": pussi vehnäjauhoja, pussi sämpyläjauhoja, paketti kaurahiutaleita, paketti maitojauhetta, paketti kauradiggestiivikeksiä, 5 pakettia mysliä, 2 pakettia hapankorppuja, 3 pakettia näkkileipää, 2 pussia makaroonia ja 8 pussia juustomakaronia (joka on niin pahaa, ettei koirakaan suostu syömään sitä). Välillä makaronia ja näkkileipää on enemmänkin. Tämä ihanuus jaetaan kerran kuussa. Kaupunkipaikoissa kuulemma on lisäksi kaupoista poistettuja leikkeleitä, hedelmiä ja leipää. Meidän kylällä kauppiaat mieluummin heittävät ne lukkojen taakse roskikseen :(.

Välillä tuntuu, että makarooni ja näkkileipä tursuu jo korvistakin, mutta kaikki on otettava, mitä jostain saa. Onneksi vaatteita välillä löytää kirpputoreilta, vaikka isot koot maksaa sielläkin enemmän.
Sosiaalitoimisto onneksi maksaa kaikki lääkärin määräämät hoitokulut ja saapihan sieltä välillä vähän ruokarahaakin.

...

Aikaisemmin en olisi kehdannut millään hakea apua sossusta. Nyt ajattelen, että koska olen kaksi lasta yksin elättänyt ja kasvattanut, koko ikäni maksanut veroja ja kaikenmaailman sosiaalimaksuja, niin omianipahan haen pois nyt kun olen pulassa. Pääsis vaan jo eläkkeelle, sitten pärjään omin avuin.

...

Se siitä nurinasta. Löysin tässä kirpparilta aivan ihanan väristä Tico-tico-lankaa kerän edullisesti ja siitä valmiistuu nyt sukat ensi joulun myyjäisiin. Aloitan jo näin aikaisin niihin valmistautumisen niin sittenpähän on mitä myydä :)

Kun ulkonakin on niin kylmää ja märkää, eikä kukaan päästä sisälle.

....

Ei meillä synkistellä, purinpahan vain vähän mieltäni ja nyt tuonkin asian voi sitten unohtaa. Ulkona tuulee ja pyryttää, mutta nyt on lähdettävä viemään koiraa pissille ja sitten kirpparille katsomaan, olisiko lankoja tullut lisää.

...

Kyllä se aurinko paistaa välillä risukasaankin :)

...

Kuka, mitä, missä , milloin

Seijastiina heitti haasteella, joten laitetaanpas sitten taas juttua ihan itsestäni.

Kuka

Tämmöinen .
Ei toki aina näin iloinen, mutta sopivalla lääkityksellä melkein aina.
Rankka elämä löi lopulta kynsille ja sairastuin masennukseen vuosia sitten. Onneksi siihenkin on nykyään lääkkeet. Siskot, ei kannata vaipua synkkyyteen, siihenkin on apu saatavilla. Ainoa haittapuoli on ollut, että minusta on tullut tavattoman suulas :)
Tänään huomasin myös olevani sadisti.
Meillä hyökkää muurahaiset sisälle näin keväisin ja tänään olivat löytäneet tiskikoneen. Suorastaan vilisi siellä sisällä. Suurta tyydytystä tuntien painoin tiskikoneen käynnistysnappia. Siitäs saivat, ähäkutti :)

.....
Mitä

Rakastan tietenkin lankoja. Tietenkin myös pientä sukulaispiiriäni. Vielä eläimiä, merenrantaa , luonnossa kulkemista ja paljon kaikenlaista muuta.

Eniten nautin kumminkin laiskottelusta. Sitä onkin piisannut, kun 30 vuoden työputken jälkeen sain potkut ja olen ollut nyt työttömänä pitkään.

....

Missä

Merenranta mökissä, tai keskellä korpea pienessä talossa. Välillä etelän lämmössä omassa lukaalissa. Ne on niitä haaveita. Todellisuus on pienessä vuokrakämpässä keskellä Suomea. Lapsuus toki meni Etelä-Lapissa onneksi.

....

Milloin

Sitten eläkkeellä. Sitä odotan kuin kuuta nousevaa. Silloin nousee tulotaso, sillä näin rutiköyhänä ei ole kovin helppoa elää. Sitten minä matkustelen ja harrastan kaikenlaista ja oikein nautiskelen elämästä. Ei siihen onneksi enää ole kovin montaa vuotta.

......

No jaa, tulipas oikein valitusvirsi. Ei tämä minun elämäni ihan noin kurjaa ole :)

Kellekkähän sitten jatkaisin.

Ainakin Villikissalle ja

Heleenalle.

Heistä olis mukava tietää vähän enemmänkin. Onhan teitä muitakin, mutta ei nyt tällä kertaa kiusata kaikkia :)

HHV 3

Huivihullutus kolmonen valmis. Nyt olen päässyt aikatauluun kiinni, kolme kuukautta, kolme huivia.
Tähän käytin loput "rumalangasta". Ohje on Novitan talvi 2008 lehdestä. Tein vain kaulaan tarkoitetun kokoisen ja reunaan virkkasin vielä nirkkoreunuksen, että värit menisi vähän tasaisemmin. Sen opin, että toista kertaa en liukuvärjättyä tuhlaa kolmiohuiviin. Värin vaihtuminen pääsisi kauniimmin esille jonkun muun mallisessa huivissa.

Kukkiakin on hoidettu. Tässä vuorossa siskoltani saama Helmililja. Hyvin on naatit typistetty, toivottavasti sipulit säilyvät ehjinä. Meinaan siirtää ne myöhemmin pihalle. Jospa siellä saisivat kasvaa rauhassa.

(Kukaan ei onneksi huomaa, että meillä on vielä jouluverhot ikkunoissa). Ehkä pääsiäiseen mennessä löytyy jotain kesäisempää :) Meillä ei turhia hötkyillä näissä asioissa, kun on niin paljon muuta kivaa tekemistä, esim käsitöitä ja lepäilyä.

Pieni arvonta

Olen itse saanut niin paljon toisilta, että on aika pitää edes arvonta, koska en kaikille pysty kumminkaan edes jotain laittamaan.

Onhan minulla syytä juhliakin, koska en vieläkään täyttänyt 60 vuotta :) Lisäksi sain juuri tietää lääkäriltä, että olen tällä erää terve taas :)

....

Arvonta voittoja on siis kaksi.

1. Kevätväsymystä poteva väsähtänyt lammas.

2. Pieni ristipistotyö-paketti ja kevään vihreä pitsiliina.

.......

Muuta ei tarvitse, kuin ilmoitat kommentissa kumman haluat voittaa, tai vaikka molemmat. Arvonta tapahtukoon vaikkapa aprillipäivänä 1.4.

Onnea kaikille osallistujille.

HHV 2

Täytyihän se tyttärelle oma huivi neuloa, ettei tarvitse Lilan lähettämästä tapella.
Viron villasta (miten olenkin onnistunut ostamaan noin ruman väristä) Annis-huivi ilman nyppylöitä.
Mummo-kissa vahtii pingotusta, ettei toiset pääse repimään ja karvottamaan huivia. Mikäs on pingottaessa, kun on noin hyvä apulainen.

Kiitos Lila

Lila lähetti minulle tämän ihanan Annis-huivin. En saanut millään kuvattua sitä kunnolla, parempi kuva on Lilan blogissa.
Se on niin kaunis ja pehmoinen. Minun vanha kirpparilta ostettu takkini näyttää nyt paljon tyylikkäämmältä. Voi Lila, et arvaakkaan kuinka mielissäni olen tästä. Tytärkin sitä jo sovitteli kaulaansa, mutta ei tule saamaan sitä muuta kuin lainaan ehkä joskus. Tämän aion kyllä pitää ihan itse.
Uskomattoman ihania ihmisiä täällä blogistanissa tapaa. Ihan jo hävettää, kun itse olen saanut niin paljon, enkä itse ole laittanut mitään kenellekään. Koitan järjestää edes jotkut pienet arpajaiset tässä lähipäivinä.
Kitos vielä sinulle Lila, hyvän mielen tuottaja.

HHV 1.

Ensimmäinen tekele Hullu Huivivuosi kampanjaan. Revontuli yötaivaan värisestä Viron villasta. Värit on luonnossa huomattavasti tummemmat ja toisiinsa sointuvat kuin kuvassa. Mieleen tulee ihan Lapin talviyö.


Tässä kuvassa väri ehkä vähän lähempänä totuutta. Langan laatu vaan oli harvinaisen heikko tasoista. Välillä paksuja kohtia ja välillä niin ohutta, että hyvä kun ei mennyt poikki.





Viron villasta on moneksi.
Hahhaa, että voi vanha ihminen olla vielä hassu. Ei ole järki karttunut iän myötä. Vaan enpähän ota ainakaan silikoneja :) Nyt on kumminkin kaksi isoa vyyhteä Vironvillaa kerittynä valmiiksi seuraavia huiveja varten.
....
Oikein Hyvää Naistenpäivän jatkoa kaikille naisille !

Hei hei

Apinalauma tahtoi vielä yhteiskuvaan ja halusi tulla sanomaan: "Heihei, tänään me lähdetään Saksanmaalle". Toivottavasti eivät eksy matkalla. Muutamia sen firman paketteja Suomesta Saksaan on jo tämänkin vuoden puolella kuulemma hävinnyt matkalla :(

....

Eilen oli taas niin hyvä postipäivä.

Seijastiinalta saapui "lohdutuspalkinto" arpajaisista. Kaksi pikkuliinaa pöydälle (tässä värissä ei onneksi kissankarvatkaan näy) (korjaan, ne onkin keittiöpyyhkeitä, aina parempi), sydämellinen tikkari ja suklaat pikkurasiassa. Kortti on Seijastiinan itse ottama tintin kuva. Kannatta käydä kurkkimassa hänen kuviaan. Ihania luontokuvia ja samalla oppii aina jotain hauskaa uutta linnuista ja luonnosta.

Lohduttavin oli kumminkin nämä suklaasydämet :) Minä RAKASTAN suklaata. Ajattelin ruveta säilyttämään tässä rasiassa entisiä kihlasormuksia (useita kappaleita). Voipi sitten lauleskella niitä katsoessa: "Suklaasydän ,tinakuoret, aina murtuu sulaen, niitä tarjoo miehet nuoret, aitoja vaan saa mä en" :)

Siskolikka on koittanut löytää minulle apinoihin sopivaa puuvillalankaa, vaan ei löydy mistään. Semmoista apinanruskeaa kolmosen puikolle sopivaa. Lohdutukseksi sain sitten tätä Lidlin kirjavaa lankaa. No, tämän värisiä apinoita en kyllä ole nähnyt, täytyy keksiä tästä jotain muuta. Tytär jo ehdotti itselleen kesäpuseroa. Täytyy siirtyä apinatehtaalla villa- ja akryylilankoihin, kun ei kerta sopivaa puuvillaista löydy.
Minä olen ihastunut näihin Raija Nokkalan kortteihin. Ihanat värit. Niitä onkin jo useampi keittiön seinällä.

Näin komea iltarusko oli meilläpäin eilen illalla. Kovin on keväistä, vaan niinhän sen pitää jo ollakin.

Viimeinkin

Viho viimeinkin ne kolme viimeistä apinaa kymmenestä on valmiina. Nyt voi hyvällä omalla tunnolla ruveta välillä neulomaan.

Mikäs sen rentouttavampaa, kuin ihan perussukan neulominen. Tästä Matleenan lähettämästä ihanasta langasta tuli jo yhdet tyttöjen sukat ja lankaa on vielä reilusti toisiinkin.

Ensimmäinen huivikin on jo hyvällä alulla :)

Turhanpäivästä höpinää

Pitihän minunkin saada liityä tähän Mammutin järjestämään "Hullu huivivuosi"-kampanjaan. Yhtään huivia ei ole vielä tehtynä, mutta yritän saada 12 huivia vähintään vuoden aikana valmiiksi. Kaksi on siis jo rästissä, mutta lankoja on kerittynä ja ohjeita tulostettuna. Aloittamista vailla enää :)
Ajattelin, että tämä olisi hyvä keino saada alkuun huivinteon opettelu.



Siskolikkakin kävi pitkästä aikaa kylässä. Ihan luvan perästä laitan tämän kuvan tänne.
Ja kuten kuvasta näkyy, meillä ei vieras tunne koskaan oloaan yksinäiseksi, kyllä seuraa ja karvoja piisaa. Kyllähän nämä ryökäleet muistaa, kuka niitä herkkuja aina tuo ja nyt niitä piisaakin taas vähäksi aikaa :) Kiitos käynnistä, tule taas pian uudestaan.
....
Minä jo luulin, että arpaonni on minut lopullisesti hylännyt. Ei vaineskaan, taas onnisti, mutta siitä sitten toisella kertaa.