Nyt olen oppinut uuden termin, IPT = ihan pakko tehdä. Koko ajan tulee uusia ideoita IPT ja nyt onkin sitten 7 eri virkkausta ja neuletta keskeneräisinä odottamassa vuoroaan. Eipähän kyllästy, kun voi aina välillä vaihtaa työtä. Saas nähdä montako IPT:tä saan valmiiksi jouluun mennessä vai joudunko turvautumaan kaupasta hankittuihin lahjoihin. Päivät hupenee hurjaa vauhtia ja muutakin pitäisi tehdä kuin vain käsitöitä.
lauantai 31. lokakuuta 2009
Heppasukat
Nyt olen oppinut uuden termin, IPT = ihan pakko tehdä. Koko ajan tulee uusia ideoita IPT ja nyt onkin sitten 7 eri virkkausta ja neuletta keskeneräisinä odottamassa vuoroaan. Eipähän kyllästy, kun voi aina välillä vaihtaa työtä. Saas nähdä montako IPT:tä saan valmiiksi jouluun mennessä vai joudunko turvautumaan kaupasta hankittuihin lahjoihin. Päivät hupenee hurjaa vauhtia ja muutakin pitäisi tehdä kuin vain käsitöitä.
perjantai 30. lokakuuta 2009
Halloweenia
Meillä Halloweenit jää vielä juhlimatta, mutta pikku-pirun tein kumminkin. Malli katsottu omasta pärstästä. Ei tullut tarpeeksi kamala, kun Maija ihastui siihen heti. Tai ehkä se tajusi , että tuossa on jotain tuttua.
-------
Töihin pitäisi lähteä tästä penkomaan rätei ja lumpui. Joskus suututtaa, kun ihmiset tuo välillä niin kamalan huonoa ja likaista tavaraa kirpputorille lahjoituksena. Luulevat kai , että "kyllä köyhille kelpaa mikä vain". Me sitten kannetaan niitä roskiin, sillä kyllä kirppareillakin jonkinlainen taso yritetään pitää. Meillä ainakin on tosi hyvä ja siisti kirpputori. Radiosta kuulin eilen, että Helsingissä kirpparit on niin suosittuja, että yhdelle on jo sisäänpääsymaksu. En ihmettele, sillä kyllähän kirpparilla kiertely on hupia. Siispä kirppareita kiertelemään. Sieltä voi löytää tosi aarteita vaikka joululahjoiksi..
keskiviikko 28. lokakuuta 2009
Tontulla kiire
Pikkukisuille kuuluu ihan hyvää. Tässä tämmöinen harvinainen hellä rauhallinen hetki. Viljarille tuli kaulaan iso verta ja mätää puskeva läntti, josta lähti kaikki karvatkin. Jatkuvasti raapi sitä, niin ettei se päässyt edes paranemaan. Apteekista neuvoivat laittamaan Betadinea ja nyt on kaula ruvennut paranemaan . En tiedä mistä haava tuli, nokkasiko harakka , vai olisiko ollut allergiaa. Viljari rakasti syödä mansikkajugurttia, mutta nyt minä pistelen jugurtit omiin suihini
Tunnisteet:
Hello Kitty,
huovutus,
kissa,
kissanpennut,
käsityöt,
neulonta
tiistai 27. lokakuuta 2009
Viime tipassa

-----
Viime yönä olin unohtanut auki sen pahvilaatikon, johon kerään joulumyyjäisiin meneviä käsitöitä. Näin kyllä, kun Maija hiippaili laatikolle............ja alkoi asetella pyllyään pissaamisasentoon. Ihan viimetipassa kerkesin napata kissan pois eikä yhtään pisaraa ehtinyt tippua käsitöille. Nyt minua nauratti, vaan ei olis kyllä naurattanut, jos olis ehtinyt pissaamaan sinne.
-----
Täytynee lopettaa sukkien kutominen ja alkaa tekemään suvun joululahjoja pikkuhiljaa, ettei nekin jää viimetippaan, niinkuin tavallisesti.
sunnuntai 25. lokakuuta 2009
Muilta matkittua
Nämä laitetaan Sukkasatoon.
Lapsenlapsi 10v. oli pitkästä aikaa mummolassa viikonlopun. Halusi nukkua mummon kanssa samassa huoneessa. Kun laitoin petiä lattialle, kuului hiljaa:" Minä olisin kyllä halunnut nukkua mummon vieressä". Niinpä me sitten nukuttiin vierekkäin kapeassa sängyssä ja koirakin vielä jalkopäässä. Vähän oli ahdasta, mutta sitäkin lämpimämpää. Kyllä se tuntui mukavalta, kun lapsi halusi oman mummon viereen.
perjantai 23. lokakuuta 2009
Kirppispostia
torstai 22. lokakuuta 2009
Tuplasti tunnustusta, miten mukavaa!
Ohjeita
1. Anna tämä tunnustus blogeille jotka tuovat sinulle iloa ja innostusta syksyn harmauteen.
2. Linkitä blogiin, jonka pitäjältä sait tunnustuksen.
3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa), joille haluat tunnustuksen antaa ja linkitä heidän bloginsa.
4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä.
------
Sain tämän ilahduttavan tunnustuksen sekä Zilgalta , että Sirulta. Kiitos oikein paljon , tuntuu oikein mukavalta.
------
Itse jatkan tätä Lakapirtin Matleenalle ja Susulle. He molemmat kirjoittavat niin elämän myönteisesti, että on ilo lukea näitä blogeja.
lauantai 17. lokakuuta 2009
Leppäkerttu-sukat
perjantai 16. lokakuuta 2009
Haaste

Säännöt
1. Laita tunnustus blogiisi.
2.Kirjaa sinne myös säännöt.
3.Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen.
4.Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.
5.Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti.
Sitten hommiin
Näkö on laittanut eniten ajattelemaan. Muistan kun pikkutyttönä mentiin Etelä-Lapista junalla Helsinkiin silmälääkäriin. Siihen aikaa näköni heikkeni vauhdilla ja lääkärit ennustivat minun sokeutuvan ennen aikuisikää. En minä siitä hermostunut, harjoittelin vaan salaa silmät kiinni kulkemista. Onneksi heikkeneminen pysähtyi siihen -5 kieppeille, joten näen ihan hyvin lasien kanssa. Kumminkin vieläkin katson asioita painaen yksityiskohtia mieleeni, ikäänkuin näkisin ne ehkä viimeistä kertaa. Taito sekin.
Kuulo, sitä en ihmeemmin pohtinut ennen tyttäreni syntymää. Pitkään sain neuvolassa väitellä, ennenkuin uskoivat , että vauvan korvissa on vikaa. Toinen korva osottautui täysin kuuroksi, eikä vikaa ole löydetty. Onhan se hankalaa, kun kaiken kuulee monona, eikä tiedä mistä päin äänet tulevat. Liikenteessä ja metsässä liikuttaessa saa olla tosi tarkkana, ettei vahinkoja satu.Tytär itse ei piittaa vammastaan, vaan pienenä ollessaan suorastaan ylpeili sillä.
Päiväkerhon teatteriretkelläkin n. 4 vuotiaana oli isolla äänellä kuuluttanut: "Minun pitää päästä etupenkkiin, kun olen puoleksi kuuro". Niin, haitatkin voi kääntää hyödyksi.
Maku minulla toimii liiankin hyvin. Kaikki maistuu niin hyvälle, että painokin on sen mukainen yli sata. Kaikenlaista sitä on maailmalla tullutkin maisteltua lampaan aivoista pässin palleihin ja kaikki on maistuneet hyvälle. No, en minäkään ihan kaikesta tykkää, mutta vika on yleensä ruoan rakenteessa, eikä maussa.
Haju, se aisti on tullut pilattua jo nuorena tyttönä tupakanpolton aloittamisen myötä. Yksi kauheimmista hajuista on kyllä meidän koiran rupsuttelu. Se laittaa syöksymään toiseen huoneeseen vauhdilla. Toisaalta osa hyvistä hajuista, kuten hyasintti, tuomi ja jotkut hajuvedet laukaisevat minulle kamalan päänsäryn. Haju on kumminkin minusta nautintoja tuottava aisti.
Tunto, mitähän tuostakin sanoisi. Varmaan hyvinkin tärkeä aisti, ettei ihan itseään vahingoita.
Lääkäri sanoi, että minulla on alhainen kipukynnys ja sen minä kyllä uskon. Pelkään niin kauheasti esim. hammaslääkäriä ja vähän muitakin lääkäreitä. Pari kertaa on pistetty kortisoonipiikki luupiikkiin kantapäähän ja enää en anna laittaa. Ei se ilahtunut viimeksi lääkärikään, kun huusin niin julmetusti ja vahingossa potkaisin kiinni pitävää hoitajaa. Onhan noita mukaviakin tunto-kokemuksia. Pienen kissanpennun turkin silittely tuntuu tosi pehmeältä ja ihanalta.
Sitten haastamaan. En kyllä keksi kelle laittaisin, mutta haastan kuitenkin ensimmäisen blogituttuni, Villikissan. Tutustuin häneen ensin Kuvaboksissa ja hän sai minutkin esimerkillään innostumaan tästä bloggauksesta. Häneltä sain alkuun tarvittavat neuvot ja niksit, suuri kiitos siitä hänelle.
keskiviikko 14. lokakuuta 2009
Tontulle tossut
Meillä Keski-Suomessa ei vielä lunta ole maassa, mutta kylmää on ja tontut hiippailee jo nurkkien takana. Suuren lahja-vuoren toivossa yritän vakuuttaa olevani oooiikein kiltti ja virkkasin tontulle tossut. Semmoiset pikkulapsen kokoiset, niinkuin tontut tietääkseni on. Ohjeen tynkää löytyi täältä , viimeistelytyöt joutuu itse miettimään.
Minä olen niin joulu-ihminen, että jouluvalmistelut on jo hyvällä alulla. Monta lahjaakin jo hankittu. Eipä ole enää mahdottomasti öitä joulu-pukin tuloon :)
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Hello Kitty sukat

torstai 8. lokakuuta 2009
Lapsosille sukkia
Kirpparilla minä olen ollut oikein asiakkaitten hemmottelun kohteena. Joka päivä on joku tuonut jotakin. Tänäänkin sain eräältä mieheltä suuren kassillisen valmiiksi siivottuja vahveroita. Olen myös saanut m.m. pari kassillista omenoita, pussillisen muikkuja, kanttarelleja ja lampaankääpä-sieniä. Tuntuu tosi mukavalta saada tämmöisiä lahjoja. Minulla on tosi herttaisia asiakkaita.
sunnuntai 4. lokakuuta 2009
Eipä mitään ihmeempää
Mukamas niin kiire viikko, vaikkei mitään ihmeempiä ole tapahtunut.
Eetu-parka vaan on yhtäkkiä vanhentunut kovasti. Enimmäkseen vain nukkuu ja kuorsaa. Yhtenä aamuna pyysi pihalle normaalia aikaisemmin, eikä pystynyt pidättelemään, vaan osa pissasta lurahti lattialle. Reppana kävi sen päälle makaamaan, kun nolotti niin kovasti. Eipä ole tuommoista tapahtunut kuin pienenä pentuna, mutta taitaa 9 vuoden ikä ruveta jo vaikuttamaan. Ei sitä piikille kumminkaan viedä, ennenkuin näyttää, että kärsii jotenkin.
Kissanpojat ovat kasvaneet kovasti ja näyttävät kohta aikuisilta. Käytös on kumminkin vielä melkoista riehumista, mutta verhot on saaneet olla rauhassa nykyään ja se jo helpottaa paljon
Pojantytär Liisa oli viikonlopun hoitamassa mummon elukoita ja nyt kaikki makoilevat niin onnellisina, mutta väsyneinä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)