Eetu-koira ja Viljari ovat nykyään parhaat kaverukset. Eetu sai naapurilta suuren hirvenluun ja Viljarikin sai järsiä sitä vuorollaan. Muilla kissoilla ei ollut asiaa metriä lähemmäs luuta. On se hyvä kun perheen ainoat pojat pitävät yhtä. Verinen luu syötiin tietenkin keskellä isoa vaaleaa mattoa. No, tämmöisiä tapauksia varten olenkin ostellut kirppareilta paljon mattoja, on aina vaihtaa uutta puhdasta tilalle ja voin nostaa likaiset ulkokomeroon odottamaan ensikesän matonpesuilmoja.
Tuollaisen laatikon minäkin tarvisin laskuilleni. Hieno.
VastaaPoistaMinulla on vähän mattoja, silti Ami saa luunsa järsiä ulkona ja puolustaa niitä harakoilta.
Viljari pitää puolensa, onneksi koira antaa sille luunsa. Amikin jaksaa odottaa, jos kissat käy sen herkkupalat ensin tutkimassa, syövät osansa ja Ami saa loput...jos jää :)
Hui! Viljari näyttää tosi vaaralliselta kissapedolta!
VastaaPoistaMeidän blogikoira järsii luunsa ulkona tai järsii mitä järsii ja sitten hautaa ne kukkapenkkiin marinoitumaan.
VastaaPoistaHieno kirppislöytö! Onpahan sentään jotain iloa kun kaivaa laskuja maksettavaksi. ;)
VastaaPoistaMelkoisen luun on kisu saanut järsittäväksi. Kannattaa olla koiran kaveri!
Vautsi mikä löytö! Hieno ja keräilyarvoinen.
VastaaPoista