perjantai 25. marraskuuta 2022

Kissataulu


 Vuoden tauon jälkeen lähdin taas mukaan Kansalaisopiston maalausryhmään. Ensin piti taas tutustella maaleihin ja tein itselleni kissataulun. Pohjaksi löysin kierrätyskeskuksesta metri kertaa metrisen sisustustaulun hintaan 5€, eli iso on. Keskellä kissoja vahtimassa on entinen koirani Eetu. Ehkä vielä muuttelen tätä, en tiedä vielä.  Itseäni nauratti koko ajan tätä tehdessäni eli siitä tuli oikea hyväntuulenkuva.

Se olis tänään taas Kaisan kaljamat, näkyykin ulkona sataneen yöllä uutta lunta. Tytär keksi pienenä vaikeitten sanojen tilalle omia sanojaan.  Tämäkin päivä on siitä lähtien ollut meillä nimeltään Kaisun Kaljamahat. 😁

sunnuntai 20. marraskuuta 2022

Eikö nämä ikinä lopu


No ei lopu. Sitähän minä teen mitä pyydetään. 😊 Ja mukavahan näitä on tehdä. Nämä kissat ovat oma suosikkini ja näihin saakin kivasti käytettyä lankojen loppuja.


 Ja toki vielä kettujakin. Niin paljon on oranssia lankaa tullut tilattua että lisää pitää tehdä saadakseni varastoani vähennettyä. 

Seuraavaksi teen kyllä jotain muuta. Kiire alkaa olemaan joululahjojen kanssa vaikka kesällä jo aloin niitä suunnittelemaan. Aina se yllättää niin kuin ensilumikin. Tämä vähäinen lumimäärä tällä hetkellä piisaisi kyllä minulle. Vielä pääsee rollaattorilla kauppaan ihan hyvin, mutta kohta on taas vaikeuksia.  Oijoi, en tykkää talvesta.

tiistai 8. marraskuuta 2022

Taas niitä samoja


Joulu lähenee ja näitä vanhoja tuttuja malleja kysytään. Teenhän minä sen kun kerkiän. 

Apinoiden takana "hautakiveni" 😉 . 11 vuotta sitten kun mahastani leikattiin syöpä satuin näkemään tämän enkelipatsaan edullisesti kirpparilla. Ostin pois ja sanoin että tämän kummempaa kiveä en sitten haudalleni halua. Eipä ole onneksi vielä ollut tarvetta. 😊


Sarja pieniä Viiru-kissoja. Pesosta en ole vielä innostunut tekemään.


Nämä ovat tavallisia suomalaisia maatiaiskissoja. Näitä on puolivalmiina lisääkin tulossa.


Samoin pieniä kettuja on tulossa lisää. Teen näitä nykyään vähän liukuhihnatyylillä. Ensin kasa päitä, sitten muita osia läjä ja lopuksi se tylsin vaihe, eli osien yhteen ompeleminen.  Sillä tyylillä tulee suhtkoht samanlaisia eikä tarvitse ohjeita ylös kirjoitella,.

Kunhan näistä pääsen eroon niin ehkä ehdin vielä kutoa omalle pojalleni toivomansa villasukat.