Kaivoin esille kasan kaikista pienimpiä 7-veikan nöttösiä ja aloin pistelemään kahta sukkaa yhtä aikaa. Aika rumat tuli, mutta eipä sillä väliä, kun ihan omiin kinttuihini ne tein. On ne ainakin iloisen väriset , eikä mennyt pienetkään jämät hukkaan, kun pääsivät varpaitani lämmittämään.
Tietenkin näitäkin on tullut taas tehtyä ja ovat jo kiikutettu postiinkin.
Milloinkahan opin sanomaan EI. Tänään eräs mummo kysyi, tekisinkö toukkapussin vauvalle ja ihan asiaa miettimättä tietenkin lupasin. Toi sitten malliksi netistä löydetyn hienon kuvan, eikä ohjeesta tietoakaan. Malli poikkesi tosi paljon Suomessa neulotuista toukkapusseista, joten niistä ohjeista ei paljonkaan apua. Voivoi, mihin liemeen minä taas itseni sain, mutta ei kai auta kuin yrittää, kun kerran lupasin.
Kohtahan tässä on oikea julkkis,hehhehhee, kun taas jouduin paikallisen lehden sivuille. Pitääköhän ruveta treenaamaan tuota nimmarinkirjotuskättä, ettei se ala vihottelemaan =D =D =D
Vaikken pakkasista tykkääkkään, niin ihan hyvä että sain välillä peittoni ulos paleltumaan. Eiköhän nyt saaneet kissankirput ja pölypunkit kyytiä. Paremmaltahan ne näyttääkin tuossa roikkumassa, kuin sisällä sängyn päällä ;) Enempää pakkasia ei minun puolesta enää sitten tarvitse tullakkaan.
Hyvää Ystävänpäivää kaikille, jos ei tässä tule ennen sitä enää kirjoiteltua ♥