Viiru ja morsmaikku

Kissoilla oli juuri juoksuaika ja Viirukin hommasi itselleen tyttöystävän. Ilmankos molempien ilme on nyt niin mairea. Tyttelin mekon perhosnapit sain joulukalenterivaihdossa ja tähän ne sopivatkin hyvin. Kesää kohti yritän tehdä kissoja lisääkin, mökkiläisille kesäkissoja.

Meillä selvittiin helpolla, sillä Maija ei joutunut ajamaan kuin yhden innokkaan kosijan ovenpielestä pois. Ei vanha rouva enää kosijoita kaipaa, eikä Ahududu vielä ymmärrä niitten perään haikailla.

Ystäviä on niin kiva välillä jekuttaa. Heittelin yhtenä päivänä merisuolaa jäisiin kohtiin pihalle ja naapurin rouva tuli ihmettelemään hommiani. Sanoin että kylvän suolaheinää, se kun on niin hyvää sitten kesällä salaatin joukossa. Hän innostui kovasti ideasta ja vasta kun aloin nauramaan, niin ymmärsi että puhuin lööperiä. Pitäisköhän tarjota naapurillekin suolaheinänsiemeniä ;D

Alkuviikosta sitten satoikin lunta kolme päivää ja taatusti enemmän kuin se luvattu 30 cm. Valmiiksi sulanut takapihakin on taas paksun lumen peitossa. Ikävä oli seurata kun suuri kurkiaurakin suuntasi takaisin etelää kohti. Toivottavasti tulevat vielä takaisin.

Nyt on onneksi tulossa taas lämpimämpää ja räystäät alkavat tippumaan.  Aamulla taas peipposet livertelivät kovasti koivunlatvassa. Täällä metsänreunassa onkin kaikenlaisia lintuja runsaasti ja kiva on seurata uusien muuttolintujen saapumista.

Toivottavasti sunnuntaina on kaunis aurinkoinen päivä että pääsen äänestämään. Nyt on niin tiukka tilanne poliitiikassa että meikäläinenkin vaikka konttaamalla menee äänensä antamaan ;)