Kansalaisopiston näyttely

Muutama pyysi laittamaan kuvia opiston näyttelystä ja tässähän niitä tulee. Pienellä kylällä on pienet tilat ja pieni näyttely, mutta ihan kiitettävästi saatiin töitä näytille.

Heti eteisessä tervetulleeksi toivottaa porukkamme ainoa mies työllään Sammontaonta. Suurikokoinen taulu ja erittäin pikkutarkkaa jälkeä. Taitava mies piirtämään ja maalaamaan.

Ensimmäistä vuotta joukossamme maalaavan Ullan ihanat joutsentaulut. En lakkaa näitä ihailemasta. Aika pienikokoiset, mutta yhdessä muodostavat näyttävän kokonaisuuden. Nämä ostaisin jos olis rahaa ja Ulla suostuisi myymään =)

Hyvän ystäväni Sadun maalaus. Sadun maalaamista on ilo katsella kun hän innostuneena lastalla vetelee paksuja kerroksia. Hänessä huomaa sen maalaamisen ilon ja jälki on aina värien huumaa. Tämän tekniikan haluan vielä joskus itsekkin opetella. Pidän Sadun maalauksista kovasti.

Toki näitä sitten on lisääkin, mutta en ala kaikkia yksitellen kuvaamaan. Vaikka meitä ei kovin montaa maalaajaa olekkaan, niin suuri määrä tauluja saatiin aikaiseksi. Minäkin peräti viisi ja kuudes on tulollaan.

Käytävää pitkin päästään kutojien tiloihin ja sinne on sijoitettu paljon pienempiä tauluja ja maisemakuvia. Marjo kävi talvella Thaimaassa ja se näkyy myös taulujen kuvissa. Minun Turkinkuvani sopi samaan ryhmään.

Kutojatkin ovat olleet oikein ahkerina. Enismmäisenä ovella tämä kaunis ryijymatto. Ihana.

Edessä oleva suurikokoinen matto on erikoinen. Toinen puoli on sininen ja toinen punainen. Hauska idea jos haluaa vaihtelua sisustukseen.

Lisää pienempiä mattoja, vai ovatko ehkä raanuja, en tiedä. Ala-oikealla on minun suosikkini.

Satu-ystäväni iloiset matot. Sopivat hienosti hänen persoonalliseen iloiseen kotiinsa.

Tämän tekeminen on vaatinutkin melkoisesti taitoa. On siinä saanut olla tarkkana että kuvio on muodostunut. Ei voi kuin ihmetellä toisten taitoja.

Itse Urkkihan se siinä. Ei synny tämmöinenkään ihan tumpelolta.

Toki joukossa myös kaitaliinoja ja muita pienempiä töitä.

Tyttäreni pääsi onneksi näyttelyvahdiksi. Kyllä työttömälle kelpaa tämmöinen viiden päivänkin työputki. Rahaa kun ei ole liiaksi elämiseen.

Ampiainen alkoi taas tekemään pesää ulko-oveni päälle, joten äkkiä virkkaamaan valepesiä. Viimekesäinen toimi ihan hyvin, mutta Ahududu leikki sen rikki talven aikana. Alla olevan aivan ihanan puutarjottimen olen löytänyt kirpparilta. Näitä kevyestä puusta tehtyjä kauniita tarjottimia olen itsekkin joskus tuonut Sisiliasta.  Voi kumpa pääsisin sinne joskus vielä takaisin.

Toivottavasti toisetkin laittelee kuvia kansalaisopistojen tuotoksista, olisi kiva katsella.