Puolimatkankrouvissa

Posti taas kunnostautui hukkaamalla tilaamani uuden television. Voihan halvattu. Viikon odottelin ennen kuin aloin soittelemaan. Postissa vain ihmettelivät minne se on mahtanut joutua. Onneksi Verkkokauppa lupasi selvittää asiaa ja lähettävät toisen television. Eihän se kyllä pääsiäiseksi nyt enää ehdi, harmi.

Nyt minulla sitten on aikaa kloonata näitä hahmojani. Sain Saksasta viestiä että he varmaankin pääsevät avaamaan kauppansa kuun lopulla ja haluavat minulta apinoita, kissoja ja Peppejä. Voi että minulle tuli siitä hyvä mieli.  On niin paljon mukavampaa virkkailla kun tietää että on toivottua tavaraa.

Tänä vuonna ei ole oikein jaksanut innostua pääsiäisen laitosta.  Tämä tytön aikanaan koulussa tekemä patakinnas on niin ihana etten ole raaskinut käyttää. Pääsiäisenä se kaivetaan aina esille seinälle roikkumaan. Äidin aarre.

Kissoille tilasin Kiinasta vinkulelun, mutta eihän ne siitä piitanneet. Nyt se on sitten pääsiäiskoriste joka saa olla jopa rauhassa =) Vinkuva kana, aika söpö minusta  =D

Hullulla on halavat huvit =D Kauppamatkani on kaksi kilometriä suuntaansa, mutta onneksi puolimatkassa on katettu bussipysäkki. Olen nimennyt sen Puolimatkankrouviksi. Paluu matkalla parkkeeraan rollaattorini siihen ja hörpin kaupasta ostamani kahvin ja poltan tupakan. Varsinkin iltapimeällä ihmiset tuijottavat kovasti, luulevat varmaan että olen pysähtynyt kaljaa juomaan ;D Minua se naurattaa, sillä en piittaa nykyään enää yhtään siitä mitä ihmiset ajattelevat minusta.  

Olen saanut siinä jopa pari uutta koiraystävää. Jo kaukaa alkavat heiluttamaan häntäänsä kun tietävät saavansa rapsutuksia ja kehuja.  Taskussani on aina käsidesipullo, joten ei vaaraa pöpöistäkään.

Kohti valoisampia aikoja mennään joka asiassa. Siispä hymyillään ja nautitaan kevätpäivistä.