Vielä täytyy yhteisesti kiittää kaikkia kannustavista kommentaista, olette te mahtavaa porukkaa. ♥ Sain jopa sähköpostiin mukavan kirjeen. Anumorchyn kommentti oli suorastaan hauska : " Nyt olet vasta oikea bloggari kun olet ilkeän ano kommentin saanut. Onnittelut!"
Kyllä nyt on jo harmitus unohtunut ja sekä minulla, että Mummolla on hyvä mieli taas ja siitä saan kiittää teitä ihanat blogi-ystävät.
Lopulta vaan nauratti, kun luin eläinlääkärin todistusta. "Mikäli mummoa pitää rauhoittaa vastaisuudessa, suosittelen hammaskiven poistoa samalla". Kumpaakohan siinä tarkoitettiin, kissaa vai minua ;) Onneksi kukaan ei tullut rapsuttelemaan hampaitani kun olin rauhoituksen tarpeessa.
Tänä aamuna Mummo aiheutti kunnon sydämen tykytykset. Heräsin aikaisin ja kissaa ei näkynyt missään. Etsin joka paikasta eikä vaan löytynyt. Olin yöllä päästänyt noita kahta muuta useampaan kertaan sisään ja ulos ja ajattelin että Mummokin on jossain välissä livahtanut pihalle. Niimpä sitten itku kurkussa kiertelin tuolla pihallakin, vaan ei näkynyt Mummoa. Pelkäsin, että joku on kynityn ulkonäön vuoksi luullut sairaaksi kulkukissaksi ja ampunut sen.
Etsin valmiiksi löytöeläinkodin numeron ja olin kirjoittamassa kylän facebook sivuille katoamisilmoitusta , niin silloin tuo hyväkäs hyppäsi ulos vaatekaapista. Miten olikin onnistunut piiloutumaan niin hyvin. Kylläpä tulikin helpottunut olo. Nyt voin mennä takaisin nukkumaan katti turvallisesti kainalossa.
Loppu siis hyvin , kaikki hyvin ja karvakin on jo alkanut uudestaan kasvamaan kissan kyljissä.
Mukavaa viikonloppua kaikille ja kiitos vielä ystävät ♥
Tulin hiukan peloissani lukemaan, onko mummokissa kunnossa ja helpotus oli suuri, kun harmisi oli typerä ihminen eikä kisun poismeno. Suuremmalla rakkaudella kuin sinä ei voisi kissoja hoitaa! Meille vanhemmille ihmisille eläimet ei ole harrastuksia eikä leluja eikä olekaan tarkoitus syytää niihin rahaa vaan suhtautua "normaalisti". Muksulla oli anaalirauhaset viinirypäleen kokoiset ja tyhjennettiin nukutuksessa. Joku voisi sanoa, että miksi en huomannut. Ei vaan tullut karvaisen kissan peräaukon seutua tutkituksi. Huono siis olen.
VastaaPoistaOlen niin onnellinen mummokissan kunnosta ja ettei kadonnut ja että pari pikkulintua lentelee taas : ) Vielä kun oppisin kirpparimyynnin salat, tätä tavaraaa on niin mahdottomasti ja joku päivä pitäisi mahtua pienempään. Hyvää heinäkuuta sinulle ja kissoillesi : )
Minulle kissat ovat perheenjäseniä, kuin omia lapsia =) Jos joky vieras ei niitä kunnolla kohtele, saa kyllä äkkilähdön meiltä. Noitten elukoitten kanssa minulla kyllä riittää kärsivällisyyttä, mutta ihmisille pimahdan välillä oikein kunnolla =)
PoistaNaapuri väitti, että mummon peräaukko on liian vaaleanpunainen. Sekin tutkittiin ja kunnossa on =D
Onneksi mummukissa oli tallessa! :)
VastaaPoistaHyvää viikonloppua sinulle ja kisuille!
Mihinkäs se kotoaan, ruokakupin äärestä lähtisi =)
PoistaVoi tuota Mummo-kissaa kun menee tuolla tavalla sinua kiusaamaan :)
VastaaPoistaMe mummot kaivataan välillä omaa rauhaa ja vetäydytään piiloihin nukkumaan ;)
PoistaMummo meni tietysti vaatekasaan nukkumaan, jotta tuntisi turkin lämmön...hyvä kun löytyi.
VastaaPoistaYstäviä ei koskaan ole liikaa, ovat he sitten fyysisesti läsnä tai täällä blogistaniassa<3
Vaatekaapissa saa rauhassa nukkua muitten häiritsemättä.
PoistaMinusta tuntuu että parhaimmat ystävät ovat juuri täällä, aina tavoitettavissa kun seuraa kaipaa, mutta eivät häritse silloin kun haluan olla yksin ;)
Asiakasystävällinen eläinlääkäri teillä kun hoksaa käyttää potilaista omaa nimeä, hyvät naurut sain. Kaikkea hyvää sinulle ja Mummollesi jännittävän viikon jälkeen.
VastaaPoistaTämä ei ollut normaali lääkäri, joka hänkin on ihana. Tämä oli lomittava nuori tyttö, niin ystävällinen ja asiaan paneutuva ja selvästi oikea kissaihminen. Jutteli kissalle melkein enemmän kuin minulle =D
PoistaMummo varmaan teki tahallaan sulle piiloutumistempun tuon "kauhean" laakarikeikan jalkeen. Kostoksi!
VastaaPoistaNyt vanhempana nämä eivät enää tee kostoiskuja. Nuorempana jos suuttuivat, niin kävivät pissaamassa sänkyyni tai johonkin muuhun sopivaan paikkaa ;D
PoistaKostoiskut ovat niin kissamaista! Meillä se on kassi tai olohuoneen matto, ovisilmänaapurilla parisänky.
PoistaKerran kun oltiin lähdössä Turkin matkalle, kissa kävi edellisenä yönä pissaamassa valmiiksi pakattuun matkalaukkuun =) Konstit on monet, mutta onneksi nämä vanhat kissat ovat jo viisastuneet eivätkä tee kostoiskuja.
PoistaVoi kuinka kivaa, että Mummo voi hyvin. Mitäs sitä melua pitämään kun hyvä makuupaikka löytyy. Ymmärrän kyllä tunteen kun kaveri katoaa, koettu on täälläkin. Mutta tuollaista anonyyminä toisen mielen pahoittamista en ymmärrä. Mikä on vialla omassa elämässä, että tuollaiseen ryhtyy. Surullista se on. Mummolle terkkuja!
VastaaPoistaTäällä me mummot nyt kehräillään kilpaa niin tyytyväisinä, eikä anneta kenenkään pilata hyvää tuultamme. Kyllä on meilläkin useampaan kertaan kierrelty ojanpohjia tutkailemassa, peläten että sieltä löytyy kissanraato. Onneksi nuo osaavat katsoa ennenkuin ylittävät tien. Naapurit sitä välillä ihmettelevät, kun kissat osaa varoa autoja niin hyvin.
PoistaMummolla on asiat kunnossa, kun ehtii piilosille vaatekomeroon! Miten se tapahtuukaan vikkelästi, meillä ainakin, kun vaatehuone on meillä ainoa paikka mihin neideillä ei ole asiaa ;)
VastaaPoistaKyllähän nuo löytää mitä ihmeellisimpiä paikkoja missä ei vois kuvitellakaan kissan olevan. Muutaman kerran olen löytänyt Mummon nukkumassa päältä täytettävästä pyykkikoneesta ja nykyään tarkastankin koneen aina ennen päälle laittamista =D
PoistaOnneksi mummo löytyi ja kaikki on hyvin =))
VastaaPoistaMeillä on taas kaikki hyvin. Näitä vähiä elinpäiviä ei kannata tuhlata turhia murehtimalla ;)
PoistaOlen juuri samaa mieltä kuin Mayo, kukaan ei hoida suuremmalla rakkaudella eläimiään kuin sinä! Kissasi ovat eläneet yleensä hyvin vanhoiksi, pitkästi yli 20-vuotiaiksi, iso koirakin 14-vuotiaaksi, marsu teki elinikäennätyksen ja entäs ne undulaatit... Kun kirjoitat blogissasi eläinten sairastumisista, kuolemista, joku sinua tuntematon, ilkeä ihminen voi ajatella, että onpas sillä huonosti voivia lemmikkejä. Mutta mitä sellaisen ihmisen päässä liikkuu, joka haluaa tahallaan olla loukkaava, ilkeä...en ymmärrä. Kiitos sisko, että olen yli 30-vuoden ajan saanut luonasi kissa- ja koiraterapiaa rapsuttelun ja lenkkeilyn muodossa. Olet ihmeellinen eläinkuiskaaja
VastaaPoistaKiitos siskoseni. Sitä terapiaa olet kyllä saanut jo kohta 50 vuotta ja tulet aina saamaan, kunhan tulet vaan käymään. ;) Niinhän se oli miniälläkin kissa- ja koira-allergia, mutta täällä kun on saanut siedätyshoitoa, niin eipä ole enää allegioita ja ovat nyt ottamassa oman koiran perheeseen. Liisa on niin onnellinen siitä.
PoistaVoi teitä kahta mummoa :) Hurjempi taitaa kuitenkin olla se, joka pelkässä yöpaidassa pelastaa lintuja :D
VastaaPoistaKaikista hurjin olen silloin, kun suutun jollekin ihmiselle ja aika usein se suuttuminen liittyy juuri eläimiin =D
PoistaMolemmille mummoille rapsutukset! Suurinta harmia taitaa tuottaa ne ihmiset, jotka tietää kaiken, mutta eivät vaivaudu kysymään mitään. Luoja meitä varjelkoon semmoisiksi muuttumasta.
VastaaPoistaOlen kyllä itsekkin niitä, jotka tietää kaiken paremmin, mutta ainakin yritän pitää mölyt mahassani. Jotain sentään oppinut tässä elämän varrella =D
PoistaHyvä, kun Mummo löytyi ja siellä on taas kaikki hyvin.
VastaaPoistaMe ollaan sinnikkäitä mummoja ja pärjätään kyllä, vaikka välillä vähän hermostutaankin ;)
PoistaMummoissa on voimaa!
VastaaPoistaKyllä, mummot on sinnikästä porukkaa, eihän ne muuten niin vanhoiksi olis elänytkään ;D
PoistaVoi mummo, ei saa aiheuttaa Sudelle sydämen tykytyksiä. Samaa täällä, Onnia ei ole näkynyt sitten eilisen illan, aamuinsuliini jäi antamatta. Mutta lääkäri sanoi, ettei se ajoittain ole vaarallista, mutta missä lie poika seikkailee.
VastaaPoistaMinä kiusaan vuorostani Mummoa harjan kanssa =)
PoistaToivottavasti Onni on palannut jo. On se varmaan hankalaa hoitaa kissan diapetesta, minä kun unohdan välillä ottaa omatkin sokeritautilääkkeet.