Syyskuussa luonnossa on niin paljon punaista. On puolukat , pihlajanmarjat, kärpässienet ja paljon muuta. Niin myös minun Revontulihuivini. Tämä on samalla osanottoni haasteisiin Vuosi väriterapiaa ja KyJy 17. Revontuli on alkulaskemisen jälkeen niin helppo neuloa, että näitä voisi tehdä vaikka kuinka monta, jos vain tietäisi minne ne kaikki saisi menemään.
Tätä rakasta täytyy nyt kuvailla kun ei tiedä milloin on poissa kokonaan. On se vaan niin reipas tyttö vielä. Viime yönäkin sain kolme myyrää ja hiiren, perheen lihapuoli on turvattu =) Ovat oppineet tuomaan valmiiksi tapettuina, sillä tietävät että minulle ei eläviä kannata kantaa, semmoiset pääsee heti takaisin ulos. Miten tätä nyt raaskii piikille viedä, vaikka onkin haiseva takkuinen mummeli.
Hieno huivi! Ja hieno on kisukin ikäisekseen, mahtava metsästäjä!
VastaaPoistaMetsästystaito näyttää kulkevan suvussa, sillä kaikki minun kolme tyttökissaani ovat hyviä saalistajia.
PoistaMummokissa on niin ihana <3
VastaaPoistaHuivi on upea ja värit ihanan lämpöiset.
Mukavaa syyskuun alkua Sude <3
Mummo ON ihana. Se ymmärtää puhetta. Kun kysyn että mennäänkö mummo nukkumaan, niin se on jo ennen minua sängyssä kehräämässä =)
PoistaNo mummokissahan on elamansa kunnossa, tuollainen saalis yhdessa yossa. Perussa kuulemma syodaan marsuja, pitaisiko sun googlata resepteja ja soveltaa myyriin?
VastaaPoistaMinulla on kyllä ohje Karjalalaiseen oravakeittoon "Koko perheen herkkuruoka", sitä voisi varmaan soveltaa myyriinkin =)=)
PoistaUpea huivi, kuin eksoottinen perhonen. Mummokissalla on paljon elämänhalua kun noin mahtavia saaliita jaksaa kantaa kotiin. Muutama myyrä taisi mennä eväiksi jo matkalla kotiin :)
VastaaPoistaMummolla on vielä kovat elämänhalut. On vaan reppana alkanut kovasti kuolaamaan kehrätessään ja lopettanut itsensä pesemisen, eikä peräpäässäkään ole juuri enää lihaksia. Kaikki vanhan kissan merkit. Eipä sillä silti tunnu vielä mitään tuskia olevan, onneksi.
PoistaMummolla on vielä elinvoimaa, kun jaksaa metsästää. Miksipä pitäis piikittää, kun kipuja ei kerta ole. Kaunis Revontulihuivi.
VastaaPoistaParasta oliskin kun kupsahtais ihan itsestään . Se piikille vieminen kun on niin kamalaa. Huonompi juttu vaan jos talvella kuolee, en saa haudattua jäiseen maahan mihinkään. Täytyy vaan toivoa että selviää taas talven yli.
PoistaMitäs sitä mummokissa parhaalle kaverilleen antaisi kuin mehevän liharan hiiren! Ole onnellinen huomaavaisuudestaan.
VastaaPoistaKyllä minä olen onnellinen varsinkin aamuisin kun siivoan sappirakkoa ja veritahroja keittiön ruokapöydän alta =)
VastaaPoistaAjattele Sude, jos ei olisi siivottavaa, ei olisi tekemistä. Sitten tylsistyisit ja yksinolo alkaisi tympimään.
PoistaHahaa, minä kyllä pärjään ilman siivoamistakin, mutta ilman kissoja en pärjäis mitenkään =D =D
PoistaKaunis huivi!
VastaaPoistaKiitos, niin helppotekoinenkin.
PoistaRevontulet ovat kauniita sekä taivaalla että huivina :) Blogikoira jouduttiin lopettamaan toukokuun lopulla ja kunnan eläinlääkäri tuli kotiin suorittamaan toimenpiteen.
VastaaPoistaMinäkin jouduin koirani lopettamaan pari vuotta sitten, mutta aina sitä vaan kaipaa ja siitä unta näkee. Koiran lopettaminen on vielä kamalampaa kuin kissan.
PoistaOnneksi lemmikit (toivottavasti) eivät tiedä, että me heidät lopetamme. Tai sitten voi ajatella, että luottavat meihin niin paljon, että tietävät pääsevänsä tuskistaan, jos sellaisia tulee. Hmm. meniköhän liian filosofiseksi. Muksu on kohta 10 ja nyt jo pelottaa, kuinka käy. Hindulaiset ajattelevat, että ei ole surua, jos ei ole rakkautta joten onko se sitten sen hinta. Ehkä olemme valmiit sen "maksamaan".
VastaaPoistaKaunis huivi. Voi kun huivit tulisivat taas toden teolla muotiin ja kaikkien harteille kuten ainakin 70-luvun alussa : )
Kyllä ne tietää. Vein kerran 22 vuotiasta Killi-kissaa lopetettavaksi ja matkalla se ensimmäisen kerran eläissään raapi minua ja pääsi karkuun eikä sitä näkynyt sitten pariin viikkoon. Eläinlääkäri totesi vain että Killi ei ollut vielä valmis kuolemaan ja niin se sai vuoden lisä-aikaa elämäänsä. Eikä Killi ollut edes niitä kaikkein viisaimpia kissoja , mutta niin ihana poika muuten. Eihän sitä muista pentua ottaessaan, että se surun päiväkin vielä tulee. Koiraa en juuri tuon takia enää ota koskaan, Eetun kuolema otti niin koville.
PoistaVai otti Killi hatkat. Ymmärrän oikein hyvin tunteesi Eetun kohdalla. Keskitytään nyt eläviin ja nautitaan jokaisesta päivästä. Mummokissalle paljon elinpäiviä!
PoistaNo täällä ilmoittautuu yksi revontulihuivin haluava - hommaanko langat vai kerronko väritoiveen?
VastaaPoistaAinahan sitä voi väritoiveen esittää, se on sitten eri asia valmistuuko huivi =D =)
PoistaIhana huivi ja niin ihana mummeli. Eläinlääkäri sanoi meille Onnin suhteen, että siinä kohden kun kisu vetäytyy ja ruoka ei kiinnosta, silloin on aika. On tuo teidän mummeli vielä hyvässä vedossa <3
VastaaPoistaIhanaa viikkoa <3
Mummo on lakannut pesemästä itseään ja haisee jo tosi pahalle, eikä anna minunkaan pyyhkiä märällä rätillä. Vaan alkaahan tuota ikääkin jo olemaan kun on 15 v.
Poistaminua harmittaa kun en vienyt meidän kattia piikille.se ehti kärsiä liikaa. kävi hyvästelenässä vanhan talomme naapurissa.tuli kotiin häntä maassa roikkuen kurassa viimeisillä voimilla.kävi sisällä ja meni puuliiteriin ja kuoli. oli raukalla munuaisvika.olisiko saanut autonpesuvedestä kun ne lätäköt oli herkkua.
VastaaPoista