Olet uskomaton

Vähään aikaan en ole arvonnoista voittanutkaan, mutta nyt tuli Koolta blogista Kaikkea kodista tämä ihastuttava tyynynpäällinen. On niin imarteleva teksti, että taidan laittaa tyttären sängyn päälle. Sinne se sopii paremmin ,sillä minä tuskin enää olen niin ihana, hihihi.
Kiitoksia Koolle.

Uusin pariskunta, tästä suhteesta ei taida tulla kuin sanomista =D En näköjään osaa enää lopettaa näitten tekemistä =)
Nyt kun minulla on runsaasti sukkalankaa, niin olen aloittanut monta paria jo villasukkiakin. En ehdi kuin vähän matkaa kutoa ja taas tulee uusi idea yhdistellä värejä. Eihän siinä auta kuin laittaa uutta alulle, ettei ajatus pääse unohtumaan. Kyllä sukkien kutominen vaan on mukavaa. En niin välitä tehdä hienoja malleja, vaan mukavampaa on tehdä jämälankasukkia erilaisia värejä yhdistellen.

Armas sitten päätti ruveta ulkokissaksi. Sunnuntai-yönä päästin toista kissaa sisälle, niin eikö se kelvoton lujahtanut pihalle. Niin nätisti kun se on sisällä pysynyt. Pari kertaa vain naukas, heilautti pyllyään ja sinne katosi katti yön pimeyteen. Eetun kanssa ollaan etsitty ja huudeltu Armasta, vaan ei ole edes kylän ukot tulleet paikalle.
Vaan ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Nyt meillä ei haise kissanpissa, eikä kukaan karju ikkunassa pitkin yötä. Minnekähän kauas se lähti, sillä kukaan ei tunnu nähneen sitä. Saas nähdä tuleeko enää takaisin, sillä epäilen, että se oli alkujaankin villikissan pentu, löytökissa kun on.

Kello on 22.30, ulkona 22 astetta lämmintä ja tihkuttaa VETTÄ, voi miten IHANA ilma. Meillä kaikki räppänät auki, sillä nyt ei tarvitse varoa kenenkään karkaamista.

Kyllä me kestetään ☺

En ole uskaltanut enää lähteä viemään Eetua rannalle, kun en tiedä jaksaako se kävellä enää takaisin. Ystävällinen naapuri tuli eilen hätiin ja lähti viemään Eetun autolla uimaan.
Kyllä se poika nauttikin. Ensin piti yrittää juoda koko Päijänne tyhjäksi ja sitten alkoi uiminen. Eetu osaa uida oikein hyvin ja nauttii siitä todella. Otin hihnankin irti, sillä ei Eetu jaksa enää karata.
Märkää koiraa katsoessa huomasin, että kyllä on jo lihakset takapäästä kuihtuneet. Eihän se ole ihmekkään 14 vuotiaalta koiralta, ihmisen iässä lähemmäs 100 vuotias.

Johan näihin helteisiin alkaa itsekkin tottua. Etelänmatkoilla olen oppinut, että ensimmäinen viikko on tuskaa, mutta sitten alkaa elimistö jo sopeutumaan.
Minä olen elänyt kuin etelämaalaiset konsanaan, päivällä pidetään kuumimpaan aikaa kunnon siesta (=päivä-unet) ja hommat tehdään illan viiletessä. Työssä käyviltä se ei täällä onnistukkaan. Varjopaikoissa oleillaan muutenkin, onneksi rusketus ei enää olekkaan niin muodikasta kuin joku aika sitten vielä oli.   Suolaa täytyy muistaa syödä, kun juo paljon. Eipä tule pää kipeäksi, kun ripottelee vähän salaatinkin päälle suolaa. Näitä etelämaalaisten konsteja se turkkilainen ukkoni aikanaan minulle opetti ja hyväksi olen havainnut. Olipa siitäkin ukosta edes jotakin hyötyä, hihihi =D

Mattopyykille en kyllä vielä ole uskaltanut lähteä. Naapurin mummo menee aamuisin jo ennen kuutta matonpesupaikalle, mutta ruuhkaa kuuluu jo silloinkin olevan. Noita en ymmärrä jotka jaksaa päivän kuumimpaan aikaa siellä mattojansa hinkata, mutta ne onkin noita nuorempia, joilla terveys vielä kestää.

Mukavaahan tämä on kun on kesä, naatiskellaan =D 

Huh-huh hellettä

Vähempikin helle piisais jo tällä iällä. Mitään ei saa tehtyä, ei edes mattopyykille uskalla lähteä. Päivällä ei voi mennä ettei tuuperru paljuun ja illalla taas on niin pitkät jonot pesupaikalla, että turha on yrittääkkään. No, eiköhän sieltä jouluun mennessä jonot lyhene =D

Ihan tyhjin käsin ei kuitenkaan osaa olla, joten virkkailin näitä kettuja.

Koska virkkaaminenkin välillä tympäsee, niin kutasimpa pienet junasukat . Samalla sain tehtyä loppuun Kyh-urakan, jossa piti tehdä 20 työtä . Lankana näissä on joku mahdottoman ohkanen, mutta kyllä se vauvan sukissa kestää.
Seuraavaksi alankin tekemään villasukkia, olkoon vaan vaikka mimmonen helle =) Tuli liityttyä KyJyyn, jossa siinäkin pitää tehdä 20 vähän isompaa työtä jouluun mennessä. Tänä vuonna Kyjyllä ei olekkaan omaa blogia, vaan huomasin sen Ravelrysta ja liityin KyJyn facebook-porukkaan. Minulla on paha tapa aloittaa aina vaan uusia, jotka sitten jää kesken. Jospa tämä innostais tekemään työt loppuun asti =)

Taitaa kissatkin jo vähän kärsiä kuumuudesta, sillä Mausukin keskeytti kesälomamatkansa ja tuli välillä kotiin lepäämään. Johan se monta viikkoa olikin taas reissussa. Häipyy varmaan taas, kunhan ilmat käy lepposammiksi. Ihan hassu kissa, mutta niin mukava kaveri ♥

No nyt kyllä tykkään ♥

Tämä ei ole mikä tahansa lankakasa, vaan kahdeksan kiloa erilaisia villalankoja jotka hain tänään postista. Melkein itkua tirautin kun aloin näitä tutkimaan. Minulle nämä lähetti Erja Varkaudesta. Erjalla ei ole omaa blogia, mutta hän kuulemma lukee minun blogiani. En minä tahdo uskoa, että joku on noin antelias ja hyvä sydäminen vierasta ihmistä kohtaan. Aivan uskomaton juttu ♥

Tytärkin innostui ja tutki joka lankakerän. Nyt on valittuna kaikki ne langat joista hänelle kuulemma pitää tehdä jotain =). Eikä ole ainakaan langan puutteesta kiinni, etteikö perhe saa kaikki sukkia talveksi. Voi hyvänen aika, vieläkin on pää ihan pökkyrällä.

Nyt voin minäkin sanoa, että alan langanostolakkoon =D Tähän asti olen hamstrannut kaikki kirppareilta löytyvät lankapussukat, vaan nyt saavat jäädä toisille, ainakin toistaiseksi. =)

Voi Erja, kiitoksia niin mahdottoman paljon. Mitenkähän minä voisin sinulle edes vähän tätä korvata. Olet sinä vaan uskomaton pakkaus, niin hyvä sydäminen.

Ollakseen oikein hyvä päivä, ilmakin on jo viilentynyt aivan siedettäväksi.  Joinakin päivinä tämä elämä vaan on niin ihanaa ♥ Kyllä nyt on niin hyvä mieli  

En tykkää en.

Nauttishan näistä helteistä, jos olis oma ranta ja siinä oma laituri  jonka nokassa vois päivän viettää. Vaan pätsiä muistuttavassa kämpässä vähempikin lämpö piisais. Minä olen istuskellut tuulettimen vieressä ja yrittänyt pärjätä. Samalla on tullut virkattua kasa Peppi Pitkätossuja. Jotainhan sitä on käsillä näperreltävä.

Tavis-sukan neulominen se vasta rentouttavaa onkin. Nämä tein keväällä arvonnasta voittamastani Filona sukkalangasta. Tuli tosi lämpimät ja paksut sukat talvea varten. Kyllä neulominen on vaan mukavaa pitkän virkkausputken jälkeen.

Niskat vaan ei tunnu tykkäävän tuulettimesta ja tuntuu että taas alkaa jumittamaan.Taitaa matot jäädä minulta pesemättä tänäkin kesänä. Huomenna tulee tytär taas käymään kotona ja onkin jo neuvoteltu tuosta mattopyykistä. Lupasin maksaa vähän korvausta jokaisesta pestystä matosta. Siitä hyötyy molemmat, minä saan puhtaat matot ja tytär saa vähän lisää rahaa opintolainan päälle.=)

Tänään elettiin taas dramaattisia hetkiä. Suuri irrallaan ollut susikoira syöksyi yhtäkkiä tieltä pihaan kissojeni kimppuun. Berniina pinkoi samantien tien yli karkuun, onneksi ei osunut auto tulemaan silloin. Maija taas on niin höppänä, että jäi vain karvat pystyssä sähisemään paikalleen. Minä karjuen paikalle ja onnistuin juuri nappaamaan Maijan syliini ennen koiraa. Tyhmähän minäkin olen kun menen kissan ja vihaisen koiran väliin, mutta minkäs sitä reflekseilleen voi. Onneksi koiran omistaja sai koiransa hallintaan eikä kenellekkään käynyt mitenkään.
En minä vaan ymmärrä miksi noita isoja koiria pitää kuljettaa irrallaan yleisellä tiellä. Vaikka olisi kuinka koulutettu, niin eläimellä on eläimen vietit. Täällä on aika monella nuorella susikoira ja irrallaahan niitten annetaan olla. En tykkää EN.  

♫♫ ....Paistaa päivä köyhällekin riemun tuottaen...♫♪♪

Johan meinasin mieliala mennä aivan pakkasen puolelle.
Juhannuksena alkanut flunssa ei vaan tahdo hellittää ja yskiessä tuntuu että aivotkin räjähtää pihalle.
Eikä asiaa helpota yhtään jo kolmatta viikkoa kestänyt jatkuva sade ja kosteus.

Vaan tänään tuli muutos elämään. Siellä se on aurinko harmaankin pilven takana ja tänään se muutaman kerran sieltä kurkkasikin. Toisekseen ukkosen jyristessä taivaalla polkaisin pyörällä hakemassa postista "Hipsulaisen" Katin lähettämän paketin. Ja kyllä olikin paketti, melkein kolme kiloa villa- ja puuvillalankoja ♥

Tämän päivää olen niitä tuossa lajitellu ja varsinkin noista runsaista sukkalangoista olen erityisen mielissäni. Olin jo ajatellut, että teen tänä vuonna joululahjoiksi polvisukkia ja yhdistettynä omiin jämiini saan tosin monet raidalliset polvarit tehtyä. Vaikken olekkaan mikään taitava neuloja, niin onneksi noille omille kuitenkin kelpaa ihan hyvin mummon tekemät sukat.

♥ Kiitos Katilla niin maan perusteellisen paljon ♥

Kädet ei osaa sairastaa, joten onhan näitä tässä tullut virkkailtua. Taitaa olla vihreä muotia apinamaassa tällä hetkellä =) Vielä näitä jonkun verran ja sitten pääsen sukkien tekemisen kimppuun, mukavaa.

Kissoille on nyt sitten punkkimyrkyt laitettu niskoihin, eikä ollut halpaa huvia tuommoisen lauman kanssa. Apteekin pihassa eräs mies puhui kokeilleensa jo montaa merkkiä ja havainneensa kaikki yhtä tehottomiksi. Hyvin toiveikkaana minä kumminkin laittelin sitä ja olihan se huomattavasti helpompaa kuin matolääkkeen syöttäminen =) Mummo-kissa tietenkin tappeli vastaan taas ja ei anna vieläkään silitellä, kun luulee että minulla on jotain kädessä piilossa =)

Saas nähdä miten tässä nyt sitten käy. Muutaman päivän päästä tarkastelin ja Pernulla ei ollut kuin yksi uusi punkki niskassa, mutta Mausulla näitä pieniä uusia oli viisi. Toista merkkiä en lähde edes kokeileen, on se sen verran kallista huvia. Meillä jatketaan nyt edelleenkin tyylillä....tutki ja napsi.

Eetukin voi taas välillä vähän paremmin. Olen päättänyt, että niin kauan kuin Eetulla häntä nousee kippuralle niin lopetuspiikkiä ei anneta. Kyllä sen näkee kun häntä suoristuu, että sitten ei ole enää asiat hyvin. Nauttikoon nyt vielä ainakin tästä kesästä. On tullut annettua sille aikalailla ylimääräisiä herkkujakin, vanhuksia pitää helliä =D Minä menen tästä nyt hellimään itseäni kahvikupposella ja suklaapalalla =D

Punkkipyydys

Pernu on melkonen punkkipyydys. Ei noissa muissa kissoissa ole ollenkaan niin usein punkkeja, mutta Pernu tuo niitä jatkuvasti.....ja paljon. Viime kesänä kerran napsittiin siitä kerralla 23 punkkia, se on ennätys. Tuolla se rymyää pusikoissa ja sieltä suoraan minun sänkyyni punkkeja pudottelemaan. Harva se päivä saan napsia omalta iholtani pieniä punkkeja ja välillä useammankin. Onneksi ne kutittaa sen verran kulkiessaan että ( luultavasti) olen huomannut kaikki. Joka ilta on ensin sänkysyyni ja sitten peilin edessä pyörähtely ja siitä huolimatta ne ehtii iskeä minuunkin kyntensä. Onneksi talvi tuo sentään helpotuksen tähän vaivaan =)

Aika moni oli kipeenä juhannuksen jälkeen, niin minäkin. Minulla vaan ei ollut krapula, vaan iski oikein kunnon kesäflunssa. Taitaa olla peruskunto aika pohjalukemissa, kun ihan sänkyyn kaatoi ueammaksi päiväksi pienen kuumeen kanssa. Onneksi oli tytär kotona ja autteli koiran ulkoilutuksessa. Tytär lähti jo, mutta minullakin on pärskiminen jo vähentynyt niin, että eiköhän tästä hengissä selvitä taas. =D

Armas vaan taisi masentua taas tyttären täällä olosta, ainakin siihen tyyliin alkoi pissanhaju levitä taas nurkkiin. Moni muu olisi jo luovuttanut tuommoisen kissan kanssa ja kyllä alkaa kohta olla minullakin sietoraja ylitettynä. Toisaalta osaa se olla niin suloinenkin. Enkä minä osaa viedä tervettä kissaa lopetettavaksi ihan vaan pahojen tapojen takia. Toivottavasti sylihoito tepsii vieläkin ja saadaan raikkaammat tuoksut kämppään =D

Apua

Osaako joku neuvoa, miksi minulla ei näy lukulistalla kuin yksi ainoa päivitys. Eikä lataa lisää vaikka kuinka odottelee. Pitääkö minun nyt siirtää kaikki 500 blogia tuohon sivupalkkiin, että näen milloin joku on kirjoittanut jotakin. Ärsyttävää.

Juhannus täällä meni niin kuin monella muullakin, sisällä käsitöiden parissa. Sain viimmesteltyä nämä neljä apinaa ja aloitettua monta uutta.

Luulin että joudun olemaan juhannuksen yksin, mutta lapset yllättivät mukavasti.
 Tytär oli muuttanut mielensä ja tulikin äidin seuraksi jo torstai-iltana. Paljon kivempaa kun on juttukaveri kotosalla.
Poika soitti lauantaina , että hän tulee hakenmaan  meidät mökille syömään.
Siellä oli miniä laittanut pöydän nätiksi ja yhdessä miniä ja poika laittelivat semmoiset herkkuruoat, että empä ole aikoihin saanutkaan. Molemmat kun ovat aikaisemmin olleet kokkeja ammatiltaan, niin herkkuja syntyy ja ruokalajeja on monenlaista eturuoasta jälkiruokaan. Nam, kyllä kelpasi natustella.

Ainut huolenaihe oli Eetu. Sille ei ole ruoka nykyään maittanut, mutta kyllä miniän tarjooma sisäfilepihvi maistui sillekin =)  Vapaana sai vielä lönkytellä päivän mökkipihassa, kunnon juhannus Eetullakin.

Nyt vaan huomaa, että Eetulla taitaa olla viimeinen kesä. Automatka ja päivän jalottelu ottivat sen lonkille ja illalla se valitteli eikä meinannut jaksaa kävellä. Eetu onkin kyllä ainut elossa oleva siitä pentueesta ja muillakin niistä ovat juuri lonkat pettäneet . Täytyy nyt seurata tilannetta, mutta vähän pahalta näyttää. Onneksi tässä ehtii kuitenkin valmentautua ajatukseen, että Eetua ei enää olisi. Johan se on 14 vuotta ollut seuranani, mutta vielä en raaskisi luopua.

Vietellään Jussia ☺

Pieni mainostauko

Tämä ei ole maksettu mainos, halusin vain kertoa muillekin tästä mahdollisuudesta.

Tykkään laittaa lähettämiini käsitöihin mukaan myös palautusosoitteen ja käyntikortilla se käy kätevästi. Nyt huomasin parissa blogissa jutun ilmaisista käyntikorteista Easyprint sivuilla ja päätin tutkia asiaa.

Näissä on hyvä, että saa itse valita taustakuvan. Meni minullakin aikaa, kun piti kokeilla montaa vaihtoehtoa kuvaksi ja tekstiksi =) Lopulta laitoin tämän itse ottamani kuvan meidän Maijasta. Apinan ja Pepin kuvalla olisi tullut liian sekava eikä teksti olisi niin erottunut. Oikein tarkkaan jos katsoo, niin näkyy mistä tuo suDe nimi tulee =D. Jotkut sitä ovat ihmetelleet miten tuommoisen nimimerkin olen valinnut =D

Ei mennyt pitkää aikaa, kun poika oli jo oven takana paketin kanssa , eikä edes lähetyskuluja ollut maksettavana. Aikaisemmat korttini olivat Vistaprintilta, nekin ilmaisia, mutta postimaksut piti itse maksaa ja kortin malli piti valita valmiista malleista. Näistä uusista minä nyt tykkään.

Saksassa on taas Pepit ja apinat loppuneet, joten taidan viettää Juhannuksen sisällä virkkauksen merkeissä. Eipä tuonne ulos niin tee mielikään paleltumaan. Harmittaa vaan kukkaset, verenpisara ainakin kerkesin paleltumaan. Saa nähdä miten käy tomaatintaimien kanssa, vaikka olenkin niitä yöksi yrittänyt peitellä.

Hyvää Juhannusta kuitenkin kaikille. Toivotaan ettei ole lunta maassa keskikesän juhlana =)

Käsitöitä ja kirpparia

 Täytyyhän Peppien tekijällä olla teemaan sopivat sukat. Nämä tein jämälankojen lopuista kahta sukkaa yhtä aikaa, että sain langat piisaamaan.  Onkin niin mukavat neulottavat, että näitä tulee kyllä lisääkin. Millään ei raskisi lopettaa tekemistä kun mielessä pyörii jo seuraava raita.
Omissa jaloissa sukkien kuvaaminen on vaikeaa, mutta tämä keino vasta supervaikea olikin =D Hyvä etten joudu loppu elämääni kintut pystyssä makaamaan. Ei ole nivelet enää kuin nuorempana ja pitkät ähinät piti pitää ennenkuin olin taas jaloillani.

Välillä pitää itseäni kannustaa liittymällä erilaisiin tempauksiin. Minäkin olen mukana Kesäyön Hullutuksessa
Lista on jo suunniteltu ja ymppäsin mukaan muutamat sukatkin. Nämä sukat on tehty lahjaksi saadusta Kauhavan Kangas-Aitan Sukkis langasta. Ihan perusmalli, joka käy minusta parhaiten näihin liukuvärjättyihin lankoihin.

Tämän tiskirätin on tarkoitus esittää aurinkoa =D
Pipon ytimessä ja Silmukan saalistus blogeissa on Silmukan ytimessä haasteena tässä kuussa aurinko.
Tämän tein ihan puuvillalangasta ja reunan kuvioon otin mallia facebookista löytyneestä liinasta.

......

Nyt kesällä ihmiset liikkuu paljon kirppareilla, muistakaa olla tarkkana kalliimpien ostosten kanssa.

Minä löysin hyvältä näyttävän ompelukoneen kirpparireissulla, paljon erilaisia ompeleita , jokseenkin uusi ja hinta vain 40€. Kun sitä innoissani pakkasin kärryyni tuli onneksi paikalle vanhempi romaani-rouva. Sanoi että kannattaa kokeilla ensin, sillä hän on ostanut jo monta laitetta jotka on saanut sitten kantaa suoraan roskiin. Näytti vielä suunnan missä on pistorasia.

Kyllähän se kone toimi, se tikkasi ja tikkasi, tikkasi ja tikkasi, eikä lopettanut tikkaamista muuta kuin töpselin seinästä irrottamalla. Sinne jäi kone, sillä en minä ainakaan olisi osannut korjata sitä. Kyllä olisi kotona harmittanut, jos sinne asti olisin sen raahannut ja neljäkymppiä roskiin kantanut.

Olin minä niin kiitollinen sille romaani-rouvalle, että pullakahvit olisin tarjonnut jos vielä olisin hänet nähnyt.

Oma kirpparipöytä  on pöyrinyt vielä ihan kohtalaisesti, vielä en ole maksunpuolelle joutunut, vaikka enimmäkseen tavarat on semmoista 1€ hintaista. Jotenkin vaan meille on kertynyt sitä pieneksi jäänyttä vaatetta ja muuta roinaa. Ihanaa kun niistä pääsee nyt vähäsen eroon. Taidan saada vielä yhden hajoamassa olevan kirjahyllyn roskiin, niin on alkanut rakoja olemaan kirjojen välissä =D

Joka toiselle kuoppaa kaivaa......

.....joka toiselle ei.

Eetu ainakin kaivoi makuukuoppansa ihan rappusen eteen. Toivottavasti siihen ei nyt kukaan sitten lankea.

Minäpä olinkin eilen seuraamassa kansallisia kouluratsastukilpailuja jotka olivat tässä lähistöllä. Pojan tytär tuli osallistumaan niihin ja yöpyi miniän kanssa mummolassa. Pariin vuoteen ei olekkaan tavattu, joten oli sitäkin mukavampi kun tulivat.

Tuossa oikealla on se Mummon Oma Mussu ♥

Oli siellä vaan hienoja hevosia ja sirpakoita tyttöjä. En olekkaan tiennyt, että hevonenkin voi olla niin kaunis eläin, vaikka kyllä minä niitä pelkään siltikin vielä =D Nämä kuvassa ovat poneja, vaikka minä kyllä luulisin noitakin hevosiksi =)

Tällä kertaa ei tyttö sijoittunut, mutta monta kertaa on saanut nousta jo palkintopallille. Niin on henkeen ja vereen hevostyttö ja taitaa tulevaisuuden ammattikin liittyä hevosiin. No, aikaa on vielä, sillä ikää on vasta 14v.

Sitten ekovinkki =)
Ostin kirpparilta halvalla oikein mustuneen ja ränstyneen kupari-amppelin. Netistä löysin sitten ihmeellisen kuparinkirkastuskeinon. Sivelin ensin vanhaksi menneellä ketsupilla koko astian. Jonkun ajan kuluttua sitten hieroin kevyesti pesusienellä ja pesin lopuksi ihan tavallisesti. Näin kirkas ja hieno siitä sitten tuli. Innostuin niin, että täytyy etsiä löytyiskö muita kupariesineitä ketsuppikäsittelyyn =D
Armas kerkesi vähän herkutella kasvilla, mutta eiköhän se siitä vielä virkene.

Hellettä

Kyllä täällä kunnossa ollaan, vaikkei olekkaan tullut kirjoiteltua.
Ei näillä helteillä jaksa hötkyillä, vaan on otettava rennosti. Kuvan nappasin facebookista eikä harmainta aavistusta alkuperästä =)

Pari apinaneitoa sain tehtyä kuitenkin, kun halusivat ostaa synttärilahjaksi pienelle tytölle. Täytyy aina tehdä useampia että on mistä valita.

Käsityö-aloituksia onkin sitten tehty joka päivä, sillä huomasin viime tingassa KYH 2014 tempauksen. Ehdimpäs kuitenkin ilmottautua mukaan. Nyt sitten meinaan saada 20 pientä työtä valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä.

Tämä minun Mausuni se vaan on niin hassu kissa. Näköjään joka kesä se häipyy noin 4 kuukaudeksi ja tulee syksyllä takaisin. Oikea kesälomareissaaja.
Tänä vuonnakin se häipyi reissuilleen, vaan kun tuli välillä ne kylmät päivät, niin Mausu erehtyi, luuli että nyt se syksy tuli jo. Kiltisti tuli kotiin lämpimään. Vaan annas olla kun helteet palasi, niin Mausukin häipyi taas. En ole tänä kesänä edes huolissani, kyllä se tulee syksyllä taas takaisin kotiin, lomalainen =D

Siisti koti kutsuu käymään ☺

Täytyy laittaa tähän alkuun kuva mummo-kissasta, kun ei nuo muut ole oikein julkaisukelpoisia ☺
Mummo on tainnut tulla vanhaksi, kun se enimmäkseen nyhjöttää vain sisällä. Pikapikaa käväisee vain ulkona asioillaan ja samantien takaisin sisälle nukkumaan. Ei sillä ikää ole vasta kuin 11 vuotta, mutta sehän on niin yksilöllistä kissoillakin . Vanhimmat minulla ovat eläneet 22 ja 23 vuotiaiksi.

Juu, tervetuloa vaan meille, jos luulette sekaan mahtuvanne, hihi. Täällä blogeissa näkee niin hienoja ja siistejä koteja, tämä on minun tyylini  sisustaa ainakin nyt vähän aikaa. (Tai taitaa olla jatkuvaa, sanoo kuitenkin siskoni) =D
Minulla on nyt kunnon penkojaiset meneillään, sillä otin taas kirpparipöydän pitemmäksi aikaa. Noita "aarteita" on päässyt kertymään niin valtavasti ja nyt meinaan penkoa jokaisen laatikon varastoistakin ja yritän rojua vähentää. Tarkoitus on pitää pöytää niin kauan kuin edes pöytävuokran saa takaisin. Sitten kun pitää jo maksaa siitä, että tavara seisoo jossain, niin sitten on viisainta lopettaa. Ihan hyvin on ainakin alkanut, pikkuisen olen jopa voitonpuolella =)
Eikö ole muuten nätit verhot ? Löysin ne juuri kirpparilta 2€ :lla 2 kpl.

Valitettavasti sieltä kirpparilta ei pääse ulos, jos ei ostakkin jotain =D Minä olen nykyään ihan hurahtanut tämmöisiin kukkalamppuihin. Tämäkin maksoi vain vitosen, joten eihän sen ohi voinut kulkea. Nyt minulla on tämän tyyppisiä jo neljä tässä kahden huoneen asunnossa. Alkaa olla vaikeuksia löytää tällekin järkevää paikkaa, sillä en halua ihan vaan koristeenakaan sitä pitää. Jos näitä alkaa enemmänkin silmiin osumaan, niin täytynee ruveta rumemmasta päästä myymään pois.=)

Ihanaa, kohta tulee ihanat ilmat. Päivät sopivan lämpimiä ja yöt viileitä, että saa nukuttua.♥♥♥

Metsäkamera

Tulin vaan vinkkkaamaan livekamerasta, jonka löysin pari päivää sitten.  http://www.eenet.ee/EENet/karu.html
Olen täällä Eestin metsässä seurannut jo sepelkyyhkyä, variksia, pikkulintuja, supeja ja eilen vieraili suuri karhu. Mitähän vielä on tulossa =)
Samalta sivulta pääsee sääksen ja haikaran pesälle, sekä rannalle katsomaan jospa hylje ilmestyisi. Näkyi se siellä välillä uiskentelevan. Näissä on myös ääni mukana, jota ei kaikissa livekameroissa aina ole.
Joka kesä näköjään jään koukkuun johonkin livekameraan, tänä vuonna tämmöinen =)

Kyllä mun nyt kelpaa☺

Viikolla kävi eräs sanomalehtitoimittaja ostamassa minulta Keiju-taulun. Itse en siitä tykännyt, joten joutihan tuo lähteä. Oli kyllä niin mukava ihminen ja osasi kehua kannustavasti ☺ Kyllähän minä nyt jatkan sitten maalausharjoituksia ja hän jo tilasi toisenkin taulun minulta.

Päätin sijoittaa taulurahat omaan hyvinvointiini ja tilasin Anttilasta kunnon tuulettimen. Tänään sitä hikipäässä kokosin ja manasin kun ei ollut kokoamisohjeita mukana. Kasa putkia vaan kolisi laatikosta, eikä me kaikki olla insinöörejä.
Sainhan minä sen kasaan, tottakai, osasinhan minä asentaa pyykkikoneenkin seinään ☺ Vain yksi osa jäi ylimääräistä, mutta ei kai se sitten ollut kovin tärkeä ☺
Siinä vaiheessa löytyi ne kokoamisohjeetkin laatikon pohjalta, mutta en viitsinyt enää niihin perehtyä. Kyllä nyt kelpaa istua tietsikalla tai tehdä käsitöitä, kun tuuli hulmuttaa ihanasti hiuksia, hihi.

Eikä ne rahat siihen menneet, vaan perustinpa vielä yrttipuutarhan.  Nyt siinä on jo basilikaa, sitruunamelissaa, ruohosipulia, rosmariinia ja pari euronlaarista  löytynyttä Margareettaa. Kyllä nekin vielä virkistyy hevosenkakalla =) Seinustalla kasvaa vielä pari tomaattia ja raparperi.  Enää puuttuu minttu ja persilja ja sitten on tuoksupuutarhani valmis.
Minulla on "tuoksumuisti". Eri tuoksuista tulee eri muistot mieleen. Rosmariini on suosikkini, kun laitan silmät kiinni ja nenän rosmariinipuskaan, tunnen olevani Turkissa. YSL:n Paris-hajuvedestä iskee heti mahdoton kaipuu Istanbuliin. Se tuoksu yhdistyy minulla sinne ja rakastumiseen ♥
Vaan Jasmiinin tuoksu kuumassa pimeässä yössä, voiko sen ihanampaa olla. Siihen kun vielä lisää Kaskaiden sirityksen......on kuin olisi taivaissa.
Suomessa vastaava melkein yhtä ihana on alkukesän aamuinen koivikon tuoksu maustettuna käen kukunnalla.
 Aijai, olimpas minä nyt runollinen ☺

                                         

Tämä nuoripari se vaan nauttii lemmenhuumasta pusikossa ☺ Niin on maireat hymyt naamalla molemmilla.
Meinasin ruveta poneja suunnittelemaan, mutta Saksassa onkin papat innostuneet ostamaan Pepit loppuun, joten alankin taas tekemään niitä. Tunnen itseni niin tärkeäksi kun on näitä "tilauksia", hihi. Näiden avulla pysyy mieliala parempana ja olo virkeänä.
Mieluiset harrastuksen ovat kyllä niin tärkeitä jokaiselle ja varsinkin työttömille ja eläkeläisille. Eikä niiden tarvitse olla mitään kalliita välinelajeja, ilmaiseksikin voi harrastaa ........ varsinkin näin kesällä.

Ihanaa kesäistä viikonloppua ihan kaikille ♥

Ketuttaa

Kyllä se nyt niin ketuttaa, ettei ole tullut tehtyä kuin yksi apina =D Minkähän elukan sitä seuraavaksi keksisi. Sen verran olen omapäinen, etten halua tehdä samaa kuin toiset, vaan aina pitää yrittää olla edes pikkuisen erilainen =D Niin se on ollut muutenkin elämässäni. En ole halunnut mennä valtavirran mukana, vaan kulkenut omia pikku purojani pitkin. " Olen erilainen muori" =D Kaikki sitä ei ymmärrä, mutta kyllä jokaisella pitää olla oikeus elää oma elämänsä omalla tavallaan. Juoruilijat saa minun puolestani juoruilla ihan rauhassa, minä vaan mennä porskutan omia teitäni =D 

Sainpa tässä toisenkin äitienpäivälahjan. Tytär tuli maanantaina ja kun huomasi kirpparilla tämän kenkäkaapin, niin halusi ostaa se minulle lahjaksi. Ei ollut pahan hintainenkaan, 10€. Jokohan eteisen kenkäkaaos tulis nyt selätettyä, epäilen kyllä =D Vaan mielissäni minä tästä olen. Voi kun viitsis vielä maalata sen valkoiseksi, tämä puunväri on alkanut vähän tympäsemään.

Olen tainnut tulla vanhaksi, kun olen alkanut haluamaan näitä järkilahjoja =) Aikaisemmin halusin vain koruja ja hajuvesiä, mutta missäs minä niitä enää käyttäisin. Ei tuonne kylän maitokauppaan juurikaan kannata tälläytyä. Luulevat vaan, että olen lopullisesti seonnut, jos oikein laitettuna sinne menen. Kaupunkireissulle sitten voikin jo vähän katsoa mitä päällensä laittaa =D 

Mehtäpirtin emäntä antoi minulle kukkasen ♥ Tuntuu oikein kivalta, kiitos ♥ Oli niin kauniit saatesanatkin.

Aloin miettimään, kelle jatkaisin tätä. Listasta tuli niin pitkä, että päätin jättää sen julkaisematta ja annan sen teille kaikille. Minä tykkään teistä kaikista jotka täällä poikkeilette ♥

Kesä taitaa olla tosissaan nyt tulossa. Jo kahtena iltana olen kuullut käen kukuntaa ja eilen kaarteli kuusi pääskystä taivaalla. Toivottavasti ei nyt kumminkaan tule liian kuuma kesä, että jaksaa jotain touhutakkin.

Sitä saa mitä tilaa ☺

Varauduin siihen, että kukkia ei tule, joten ostin itse jo lauantaina ☺ Minä tykkään eniten näistä isoista orvokeista ja näistä nyt pitäisi kasvaa iloisen värinen pehko, jos siis hengissä pysyvät.

Sunnuntai-aamuna pötköttelin puolille päiville odotellen kahvintuoksun leijumista huoneeseen .  Suotta sain odotella, itse oli noustava kahvinsa keittämään. Huonosti kasvatettuja nuo minun kissani ja koira, eivät sen vertaa vaivautuneet äitienpäivänä. Onneksi naapurinmummo toi lauantaina tiikerikakun, joten en sentään ilman kakkua jäänyt. =D

Siinä se nyt on minun odotettu äitienpäivälahjani  =D Poika poikkesi iltapäivällä ja toi toivotun hevosenlantapussin =D Hyvää lantaa onkin, ylivuotista eikä haise yhtään. Ei sitä joka äiti tämmöistä lahjaa saakkaan, hihi. On tuo orvokkiamppelikin pojalta. Huono oli kuulemma kukkavalikoima kaupassa, mutta ajatushan se on tärkein, kukkia kuitenkin.

Tapio yllätti positiivisesti. Keskiviikkona tilasin lisää kettulankaa ja perjantaina oli jo postista haettavissa. Ei tarvinnut lopettaa virkkaamista viikonlopuksi.  Tuli taas niin hyvässä ja tukevassa kenkälaatikossakin, että saan tuunattua siitä hyvän säilytysrasian.
Onneksi on näitä nettikauppoja. Kaupungista jos lähden lankoja hakemaan, niin bussimatka jo maksaa 13.40€ ja muutenkin tuhraantuu koko päivä. Tapio laittaa paketin tulemaan 6€:lla painosta riippumatta ja lankavalikoimaa piisaa. Joha siinä säästää parin lankakerän verran euroja.

Semmoista Äitienpäivää meillä. Loppupäivän taidankin vain pötkötellä ja katsella telkkaria. Ajatus oli kyllä tänään siivota pihaa, mutta kukas tuolla tihkusateessa viitsi puuhastella. Parempi vain lepäillä ja koota voimia  =D

Niinhän siinä sitten kävi ☺

Ajattelin olla fiksu ja tehdä Pikku-Kettusia oikein sarjatyönä, mutta siihen se fiksuus sitten loppuikin. Tietenkään en ensin tarkistanut lankatilannetta ja tottakai kettulanka loppui kesken.  Nyt on sitten kasa keskeneräisiä taas odottelemassa. Harmittaa.
Onneksi nuo nettilankakaupat ovat auki koko ajan, mutta kyllähän se yli viikonlopun vie, ennen kuin posti tuo täydennystä.
Vaan eipä hätiä, onhan minulla muita lankoja yllinkyllin, ei tarvitse kädet tyhjinä istua äitienpäivänäkään. =)

Saas nähdä tuoko poika äitienpäivälahjaksi sitä mitä pyysin, nimittäin kassillisen hevosenlantaa =D Onhan se kieltämättä vähän erikoinen lahja, mutta olisi ihan tarpeen pieneen kukkapenkkiini .=D

Hyvää Äitienpäivää kaikille mummoille, isomummoille ja äideille ♥

Kylmä tylsä viikko

Aurinko paistoi monen sateisen päivän jälkeen ja Kettuset ottivat lämmöstä kaiken irti.  Mikäs siinä on paistatellessa raparperin lehdillä.
Saksaan on lähdössä taas suurempi satsi pehmoja, joten näitten virkkaaminen on nyt ajankohtaista.

Niin kuin kaikkialla muuallakin, meilläkin satoi useampana päivänä räntää ja rakeita. Ikävän tuntuista takapakkia otti nyt kevään tulo. Kylminä päivinä tuntui ihan luontevalta neuloa villasukkia. Nämä ovat Pallas-langasta, jonka sain taannoin arvontavoittona. Miellyttävä lanka neuloa ja värit näissä niin keväiset. Ihan ovat omaan jalkaan sopivat =)

Eetu on parantunut loistavasti ja mikäs on parantuessa, kun on näin hyvä hoitaja, kuin Mausu-kissa on. Eetu ja Mausu ovat parhaat kaverukset näistä minun elukoistani. Mukava taas talutella koiraa, jonka askel nousee ja häntä on kivasti kipparallaan.

Vaan miten tämä oma viikko on tuntunut niin tylsältä. Aina vaan sitä samaa, koneella istumista, telkkaria , koiran lenkitystä , päiväunia. Nyt sais äkkiä tapahtua jotain jännää mukavaa vaihtelua. Ainut merkkitapaus tällä viikolla, että kovaa leipää syödessä katkesi taas ylähammas ihan keskeltä. Ei kovin jännää mukavaa =(
Ulkonäkö alkaa muistuttamaan noita-akkaa, huivi vaan päähän ja luuta kouraan.

Onneksi ilmat alkaa kai nytten lämpenemään ja tiet kuivamaan. Taidan alkaa taas pyöräilemään pitkiä lenkkejä. Eväät ja kamera vain mukaan ja johan elämä tuntuu taas paljon mukavammalta.

Ei pitäis.....

Ei pitäis vanhojen ukkojen innostua liikaa keväästä ☺

Eetu päätti heittää talviturkin ojanpohjalle ja polskutteli siellä oikein nautinnollisesti. En minäkään hölmö älynnyt estää ja huonostihan siinä sitten kävi. Eilen alkoi semmoinen nuoleskelu, vuorotellen pippeliään ja vuoroin lattiaa. Katseli vaan minua semmoisen näköisenä, että anteeksi kun minä sotken mattoa.

Tänään saatiin eläinlääkäristä antibioottikuuri ja kipulääkettä. Eiköhän tuo vanha poika tuosta vielä parane.

Siitä nämä sekarotuiset on niin hyviä, että harvoin sairastelevat. Eetukin on pentuna saanut Kettukapi-rokotuksen, kun sitä epäiltiin ja tämä on nyt vasta toinen kerta kun on tarvinnut lääkäriin turvautua. Ei ole meidän poika sairastellut vaan iloisena porskutellut läpi elämän. Nyt  alkaa kyllä olla jo vanhuudenvaivoja, väsymystä ja lihasheikkoutta, mutta se on ihan luonnollista 13 vuotiaalle.

Kyllä tämä pelottaa, kun eläin sairastaa. Kun ei ne reppanat osaa sanoa mihin sattuu ja millainen on olo. Silmä tarkkana seuraan koko ajan vieläkö se hengittää. Pikkuhiljaa olen kyllä alkanut totutella ajatukseen, että Eetulla ei enää kovin pitkään ole elinaikaa. Mutta ei vielä, vielä ei saa olla se päivä.

Eipä ihmeempiä

Eipä tässä tämän ihmeempiä tänään ☺

Eilen käytiin tyhjentämässä kirpparipöytä ja nyt vain ihmettelen, mihin nuo loput roinat saisi tungettua ☺

Voi noita mun elukoita

Mummokissa osaa aukaista kaikki ovet ja lauantai-iltana se ystävällisesti aukaisi ulko-oven sisäkissa Armakselle. Armas tietenkin lujahti samantien pihalle, musta vilaus vain näkyi. Nyt minua jo niin suututti, että ajattelin, olkoon. Jos jää auton alle, niin ompahan yksi suu vähemmän ruokittavana.

Vaan Armaspa taitaa olla ajatusten lukija ja tiesi että nyt on leikki kaukana =) Ei mennyt kuin puoli tuntia ja surkea naukuminen kuului oven takaa. Avasin oven ja kysyin että nukkumaanko olisit tulossa ja samantien katti oli jo sängyssäni =D. Pitkälle yöhön se sitten naukui ja selitteli juttujaan, niin ettei muiden nukkumisesta meinannut tulla mitään.

Vielä seuraavana aamunakin seurasi koko ajan minua kuin pieni koiranpentu ja jutteli ja selitteli tempaustaan. Taisi pyydellä anteeksi. Nyt ollaan taas kavereita ♥

Eetusta olen ollut koko talven niin huolissani ja pelkäsin jo että lähtö on lähellä. Johan tuota ikääkin on 13 vuotta. Eetu alkoi oksentelemaan kaiken ruoan ja veden aina samantien pois ja alkoi käydä huonoon kuntoon. Laihtuikin niin että kylkiluut alkoivat törröttämään.

Vaan nyt on tainnut syy selvitä. Kevään tullen Eetu on juonut vettä ojista ja lähteistä ja nytpä pysyykin kaikki sisällä.  Ruokakin maittaa taas ja jykevät muodot ovat palanneet ennalleen.  Vanhan koiran maha ei taida kestää tuota kloorattua vesijohtovettä enää. Toivottavasti luonnossa pysyy puhdasta vettä tarjolla vielä kesäkuumillakin.
Mitähän tuo kloori aiheuttaa ihmiselle, kun ei koirankaan sisuskalut kestä sitä.=(

Eetusta kun aika jättää, niin kissoille tulee suuri suru. Ulkoa tullessaan ne menevät aina ensimmäiseksi tervehtimään ja puskemaan Eetua. Sitten vasta tarkistetaan ruokakuppi, olisko jotain herkkua tarjolla.

Mummokissan päivärutiiniin kuuluu Eetun naamanpesu. Sen verran vanhan koiran silmät jo rähmii, että aina sitä pestävää löytyy. Eetu alistuu kiltisti tähänkin puuhaan =)

Kosotädin lähettämät kukat päätyivät kranssiin ja minusta siitä tuli oikein nätti ♥