perjantai 14. elokuuta 2020

Kenkälankilla


Poikani oli löytänyt kirpparilta kulahtaneen kissapatsaan eurolla ja osti sen äidille tuliaisiksi. Hienohan se on näinkin, mutta innostuin kuitenkin vähän korjailemaan sitä että kestää paremmin ulkona.


Ensin homeet pois pesemällä ja sitten kenkälankkia paksusti päälle. Kiillotuksen jälkeen maalasin vielä silmät akryylimaaleilla. Harmaa kenkälankki olisi sopinut paremmin, vaan kun ei semmoista nyt ollut kotona.

Tämän kenkälankkiniksin opin aikanaan veljeltäni. Hän toi Afrikasta tullessaan suuren eebenpuisen pään. Myyjä oli neuvonut välillä käsittelemään kenkälankilla. Näkyy sopivan myös suomalaisiin puulaatuihin. Nyt kestää taas tuiskut ja auringonpaisteet kissanikin.



Sinne lähti virkkaamani heppa muitten hevosten kanssa rekalla kohti Unkarin EM-kisoja. Ensin laivalla Puolaan ja siitä sitten maitse teitä pitkin. Onneksi on suurempi karavaani, huomattavasti turvallisempaa Euroopan teillä. On se tytöille kokemus. Taitavat kyllä joutua koko porukka karanteeniin matkan jälkeen, mutta se on pientä sen onnen jälkeen.



On se pieni tirppana tuo tyttö suuren hevosensa rinnalla.  Mummo ei uskalla lähellekkään noin suurta eläintä :)



Kukat alkavat pihalla pikkuhiljaa nuutumaan, mutta unikkopenkkini roihahti nyt vasta kukkimaan. Luulin jo ettei kuki ollenkaan.


Tämä kukkanen ei osoita minkäänlaisia nuutumisen merkkejä. Sama villikko edelleenkin 😽


Hyvää helteistä viikonloppua kaikille  😘

lauantai 8. elokuuta 2020

Jotain pientä


Tuli huomautus, että kisamaskotilla olisi hyvä olla jotain Suomen väreissä. Niinpä tekaisin hänelle kaulaan huivin jossa Suomenlippu. Nyt saa luvan kelvata tuommoisena.


Aina ei jaksa virkata ja silloin syntyy perussukkia. Näissä Socki-lankaa ja kerrankin laitoin värit kohdilleen. Vähän joutui pätkimään, sillä toisessa kerässä olikin solmu jonka jälkeen jatkui ihan eri väri. Tein kaksilla puikoilla yhtä aikaa joten oli helppo seurata värien vaihtumista. Ensimmäinen joululahja valmiina =)


Vaikka uhosin etten vähään aikaan tee Peppejä, niin teenhän minä kuitenkin jos pyydetään. Molemmille piti tehdä punainen mekko, mutta yritin muuten käyttää eri värejä ettei mene leikeissä sekaisin.


Ja vielä yksi, sekin punamekkoinen. Eiköhän näitä tule ennen joulua tehtyä vielä lisääkin. Saa mukavasti lankavarastoa pienennettyä.


Miksi, oi miksi ihmiset heittää hyvää tavaraa roskiin. Naapuri tekee muuttoa ja olen hänelle yrittänyt puhua, että voin kyllä toimittaa puolestaan tavaroita kierrätykseen. Vaan kun ei ihminen itse osta mitään kirppareilta, niin ei halua sinne lahjoittaakkaan. Onneksi ei toisen naapurin kanssa hävetä yhtään penkoa roskiksia.  =) Minä pelastin uuden veroiset emaloidun piirakkavuoan, kauniin kakkuvuoan ja kolme kaunista lasikukkaruukkua. Osassa vielä kaupan hintalaput tallella. Naapuri pelasti valurautaiset lettu- ja paistinpannun. Voihan sitä tietenkin kierrättää näinkin , roskiksen kautta ;)

Olipa niin kuuma päivä tänään ettei jaksanut tehdä mitään. Otinkin ja nukuin melkein koko päivä odottaen illan viilenemistä. Ensi viikolla pitäisikin olla sitten sopivia lämpötiloja. onneksi.



sunnuntai 2. elokuuta 2020

Niksi-Pirkottaa =D


Olen facebookissa tosi monessa ryhmässä ja aina välillä tulee jotain julkaistuakin. Laitoin Niksi-Pirkkoihin tämän kuvan viime kesäiseltä lomamatkalta, kun olin unohtanut pyykkinarun pätkän kotiin. Hammaslanka ajoi saman asian ja kesti pari viikkoa ihan hyvin. Facebookissa tuli 760 tykkäystä, mutta ainahan joku on tietenkin erimieltä. Tässä eräät kommentoijat:

1.
 "xxxxxxxx  ... Hiukan turhan arvokasta pyykkinarua.

Kaisu.... Mutta ei vie suurta tilaa matkatavaroissa ja voi käyttää moneen muuhunkin

xxxxxxxxx  .....ei vie ohut narukaan tilaa. Minulta jäisi pyykkinaruna käytetty hammaslanka palauttamatta alkuperäiseen tarkoitukseensa. 🤮

Kaisu......Eihän sitä ole tarkoituskaan sitten enää suuhun laittaa 🤣🤣🤣🤣🤣🤣"

2. 
"Marko ...... Missä se pikkupyykki?

Kaisu .... Kestää myös tämmöistä mummomallia pöksyjä 😂"


Minua nämä jaksaa huvittaa . Vaikka pihi olenkin, niin en noin pihi kuitenkaan =D



Seuraava niksi ;D

Amppelimansikkani on lopultakin alkanut tekemään mansikoita, mutta tietenkin harakatkin sen heti huomasivat. Monta marjaa ehtivät varastaa. Laitoin vanhan valoverhon ympärille ja nyt ei harakat enää löydä marjoja. Toivottavasti mansikat kuitenkin saavat tarpeeksi valoa. Myöhemmin voin käyttää samaa verhoa vaikka hallasuojana kukille.


Ja eikun lisää niksejä ;D

Leipä pääsi loppumaan ja keksimpä tehdä taas pataleipää, tällä ohjeella :

Paras pataleipä ohje reseptiKaurainen pataleipä

3 dl Vettä
1 pss Kuivahiivaa
2 tl Hunajaa
1 tl Suolaa
4 dl Vehnäjauhoja
3 dl Kaurahiutaleita
Lämmitä vesi reilusti kädenlämpöiseksi. Lisää siihen kuivahiiva, suola ja hunaja. Sekoittele.
Jauha noin desi kaurahiutaleista hienoksi. Lisää jauhot ja hiutaleet taikinaan. Sekoita hyvin, mutta älä vaivaa. Jätä taikina nousemaan kulhoon noin puoleksi tunniksi.
Laita pata kylmään uuniin, ja aseta uuni lämpenemään 225 asteeseen. Kun uuni on valmis, ota kuuma pata, nosta taikina varoen pataan, peitä kannella ja paista 35-40 min.
Pataa ei tarvitse voidella. Leipä ei tartu siihen.

Minähän tietenkään en taaskaan seurannut ohjeita tarkkaan. :) Laitoin yhtä paljon pikakaurahiutaleita, sämpyläjauhoja ja vehnäjauhoja kun niitä nyt sattui kaapista löytymään. Hunajaa reilusti enemmän ja rusinoita sekaan. Tätä ei tosiaan tarvitse nostattaa kuin noin tunti. Edellinen leipäni nousi tätäkin paremmin ja hyvää on . Seuraavalla kerralla kokeilen jos rusinoitten sijasta laittaisi oliiveja.

Niin helppoa, että onnistuu jopa meikäläiseltäkin.



Sain viime kesänä naapurilta maksaruohon juurakon jonka tökkäsin kuivalle seinustalle kasvamaan. Tänä kesänä se jopa kukkii ja kyllä kimalaiset tykkää. Koko ajan on muutama mettä keräämässä. Kimalaiset ovat mukavia, sillä minua ainakaan eivät ole koskaan yrittäneet pistää. Pörriäiset on pelastettu meidän pihassa. 


torstai 30. heinäkuuta 2020

Hummani hei


Tässä pari josta koko suku on nyt ylpeä, pojantyttäreni Emmi ja hevosensa Ofi. Lähtevät parin viikon päästä Unkariin edustamaan Suomea kouluratsastuksen EM-kisoissa. Kovassa porukassa pääsee ratsastamaan ja onhan se mahtava reissu.

Kalliiksi käy varmaan tuommoinenkin harrastus, eikä mummo pysty mitenkään sponssoroimaan. Sain kuitenkin pyynnön jos tekisin kisamaskotin mukaan.



Ja mummohan tekee. Oli niin vähän aikaa, etten alkanut suunnittelemaan omaa mallia, vaan otin varman päälle ja ostin netistä ohjeen,  https://www.ravelry.com/patterns/library/horse-piem  Aluksi arvelutti englannin kielisen ohjeen aloitus, mutta olikin yllättävän helppoa. Minulla kun tuo kielitaito on erittäin heikko.


Toivottavasti nyt kelpaa tyttärelle, tuli vähän turhan iso kyllä. Tätä oli niin mukava tehdä, että taidampa tehdä kokonaisen hevoslauman =)

keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Virkkailuja


Pikku Pepit hyppäsivät rollaattorin kyytiin ja sanoivat että alahan lykkiä. No tämä mummohan lykki ja niin häipyivät Pepit maailmalle. Johan nuo joutivatkin jaloista pois pyörimästä =)


Oliko ajatuksissa ottaa kesäkissa mökille. Suosittelen tätä mallia. Se ei jää syksyllä itkemään yksikseen vaikka unohtuisikin kyydistä. Hiiriä se kylläkään ei pidä kurissa talven aikana, päinvastoin hiiret voivat järsiä kissan hännänpäätä. Näitä on mukava tehdä kun saa pieniäkin harmaita lankakeriä kulutettua pois.


Ja se vihoviimeinen Peppi tällä erää.  Nyt saa Pepit piisata vähäksi aikaa. Tämä sai Kettusen seurakseen ettei ole niin yksinäistä.

Ostin netistä englanninkielisen heppa-ohjeen ja nyt pitäisi ruveta sitä pähkäilemään huonolla kielitaidolla. Saas nähdä miten käy, vai pitääkö heppakin säveltää omasta päästä. Mitäpä ei mummo tekisi kun lapsenlapset toivoo.



keskiviikko 15. heinäkuuta 2020

Kesälukemista


Kesällä tulee luettua paljon dekkareita, vaikka luen minä niitä kyllä talvellakin.  Otin kirjastosta kokeeksi Indrek Harglanin dekkarin ja ihastuin niin että hain loputkin hänen kirjansa. Kirjan tarinat sijoittuvat 1400 luvun Tallinnaan jossa apteekkari Melchior ratkaisee murhamyysteerejä. Samalla tulee tutuksi Tallinnan historiaa, Olevisten kirkko, Piritan luostarin rakennusvaiheet ja jopa hirttopuun paikka. Todella mielenkiintoista luettavaa, suosittelen vahvasti dekkareita lukeville.



Meillä ei kotona ole murhamysteerejä, mutta kylläkin pullarosvo. Jos vähäksikään aikaa jää pöydälle pullaa tai muuta makeaa ilman vahtimista, niin hetken päästä sitä ei enää ole. Joku syöksyy salamana sen varastamaan. Enpä ole ennen nähnyt kissaa joka olisi noin makean perään. Jos ei koko saalista jaksa heti syödä, niin loppu käydään piilottamassa minun sänkyyni peiton alle. Siitä minä sitten saan pudistella pullanmuruja nukkumaan mennessä.  On se silti niin rakas katti.



Peppilauma alkaa kohta olla valmiina. Näitten isojen lisäksi vielä muutama pieni ja sitten saa riittää. Ostin jo Etsystä hämähäkin ohjeen, saa nähdä milloin alan pähkäilemään englanninkielistä ohjetta.  Siinä sitä onkin minulle haastetta kerrakseen. Paljon helpommalla pääsee kun suunnittelee itse mallinsa.

Lämmin viikko luvassa. Matot odottavat edelleenkin pesijäänsä, mutta eihän tässä mattolaiturille ehdi kun on niin paljon muuta tekemistä =D





torstai 2. heinäkuuta 2020

Vaihtelevat kesäsäät


Hyvä ystäväni on kesätöissä hautausmaalla. Päivät pitkät kantoi selkä vääränä vettä istutuksille 30 asteen tappohelteessä. Parissa päivässä tilanne muuttui aivan toiseksi. Aika vaihtelevaa työtä =D Milloinkahan tulis ne sopivat matonpesukelit .

maanantai 29. kesäkuuta 2020

Kyllä kätevä emäntä keinot keksii


Näillä helteillä täytyi kaivaa kaikki tuulettimet esille, jopa tämä rikkinäinen. Talven aikana varsi oli hävinnyt, mutta onneksi löytyi joku muu rautaputki. Vaikka tilkitsin paperilla, niin varsi ei vaan pysynyt suorassa. Sitten keksin työntää siihen kaksi sukkapuikkoa. Puikot kuitenkin kilisivat pahasti, mutta apu löytyi vanulapuista, niitä puikkojen väliin. Taas toimii, vaikka ei olekkaan mikään pirtin kaunistus =D Tulipahan todistettua että mitään ei kannata heittää hukkaan,  niitä voi joskus vielä tarvita.


Minä vaan näitä Peppejä, eikä ne vielä tähänkään lopu.

Ihanaa, huomenna sataa vettä. Siitä jo nauttiikin tämän kuumuuden jälkeen.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Aarteeni


Siinähän se juhannus meni niinkuin muutkin päivät. Vähän kyllä juhlittiin tytön kanssa, kaupasta ostettiin uusia perunoita ja loimulohta, mansikat oli loppuun myyty, harmi. Illalla vielä innostuttiin "ryyppäämään". Juotiin puoliksi viime kesänä ostettu siideri pois. Ei tullut edes krapulaa aamuksi ;D

Sain tietää että naapuruston rouva käy töissä omalla autolla kierrätyskeskuksessa, jonka tulot menevät työttömien työllistämiseen ja katulähetyksen hyväksi. Innostuin entisestäänkin enemmän penkomaan varastojani ja olen saanut kerättyä jo monta kassillista. Kaikista ei kuitenkaan raaski luopua, niin kuin tästä tuulikellosta. Ostin sen Turkista 25 vuotta sitten ja nyt se löytyi sieltä "hyvästä tallesta"

Tämä on niin ihana. Perhonen on muovia, mutta muut osat simpukan sisäpuolen helmiäistä. Ääni on hento ja kaunis helinä, joka ei häiritse naapureitakaan. Minun aarteeni.



Olen aina inhonnut muovikukkia, mutta nykyään tehdään ihan kauniita silkistä. Keväällä tuli tilattua tämä köynnösruusu halvalla Kiinasta, mutta eihän sille oikein ollut paikkaa. Keksin nyt laittaa sen terassille oksankarahkaan ja siihenhän se käykin oikein nätisti.  Naapurit saa luulla että olen näin hyvä hortonoomi, köynnösruusukin rehottaa =D


Eikä täällä pelkästään ole syöty ja ryypätty koko juhannusta . Peppejä sain valmiiksi. Tarkoitus on taas tehdä sekä isoja , että pieniä 10 kappaletta. Kun on langat etsitty valmiiksi, niin on kätevää tehdä samalla kunnon satsi. Näitä nyt sitten toistaiseksi täällä. 

Huhhuh, mahdottomia helteitä on luvattu. Kyllä minulle jo piisaisi. Semmoinen 20-25 astetta olisi ihanne. En nyt kuitenkaan halua valittaa, ehtiihän sitä talvella sitten taas palella.

lauantai 13. kesäkuuta 2020

Mummoa lapsettaa


Kaikkea sitä tuleekin kirpparilta kotia raahattua, mutta tämän hinta ei pahemmin päätä huimannut, peräti 0,50€.  Nalle keikkuu, soittaa rumpua ja puhaltaa pilliin. 

Heti kun näin niin ajattelin, että kosto elää kisuseni. Ahududu nimittäin herättää joka aamu noin klo 5 nuolemalla käsiäni ja naamaani, ei kiva. Näin kuumalla ei voi nukkua huppeluksissa peiton allakaan ja pääseehän se hyväkäs sinnekin. Nyt kun laitoin tämän katin viereen sen nukkuessa päiväunia, niin eihän se muuta kuin tykkäsi tästä. Hukkaan meni kosto-ajatus. Ymmärrän hyvin että joku äiti oli tuonut tämän halvalla myyntiin. Ei tätä rämpätystä jaksa kauaa kuunnella  ja kiertoon lähtee aika nopeasti meiltäkin.


Siskoni oli jo huolissaan kun en ollut kirjoittanut tänne vähään aikaa. Luuli varmaan että olen häipynyt noitten "poikakavereitteni" matkaan. =D Eipä ollut heilaa helluntaina ja onneksi ei nyt sitten koko kesänä. Tähän tyttötalouteen ei miehiä mahdu.

Vaan eihän minusta aina tiedä. Kun kerran palasin kolmen viikon matkalta Turkista ja sanoin työpaikallani , että nimeni on muuttunut, niin eihän sitä aluksi kukaan uskonut. Olin tosiaan mennyt siellä salaa naimisiin. Hauska välillä yllättää tuttuja tämmöisillä ihmetempauksilla ;)



Kylällä varmaan luullaan, että olen ratkennut ryyppäämään. Täällä maalla kun ei penkeillä istu kuin kalja-ukot eväineen  ja sitten minä tölkkeineni. Ostan joka kauppareissulla tämmöisen kahvin ja ihan hyvin voin istua kalja-ukkojen kanssa samalla penkillä jos ei muualla ole tilaa. En enää vuosikymmeniin ole välittänyt mitä kyläläiset minusta puhuvat tai ajattelevat. Minulla on kaksi kilometriä kauppaan ja voi että kahvi maistuu hyvältä siinä matkan varrella. 


Nämä taitaa olla elämäni kalleimmat mansikat. Hyvässä uskossa ostin 16€ mansikka-amppelin ja kuvittelin poimivani siitä mansikoita pitkin kesää. Näyttää jäävän sato näihin. Tästä lähtien jätän mansikanviljelyn toisille. 


Meinasin jo heittää kulahtaneen rottinki-amppelin roskiin, mutta siitähän tulikin ihan hyvä vielä suhumaalilla. Näillä keleillä passaa maalailla ulkona, kunhan muistaa laittaa aurinkorasvaa iholle.



Fb:ssä on välillä niin hauskoja vitsejä, että pitää jakaa tännekin. Tuli mieleen se perinteinen äitienpäivälahjani. Taidan kuitenkin pysyä vaniljakastikkeessa =D

perjantai 29. toukokuuta 2020

"Poikaystäväni"


Miestähän minulla ei ole ollut kohta 30 vuoteen (luojan kiitos), mutta kyllä näitä "poikaystäviä" silti piisaa. On kuvassa oleva Martti, sekä Reino, Rauno, Risto, Lauri ja monta muuta. Minun poikaystäväni asuvat melkein kaikki hoivakodissa. Tämä Marttikin tuntuu niin tykkäävän kun pysähdyn tielle tai istun kaupanpenkille viereen juttelemaan. Lauri puolestaan kyselee joka kerta tavatessamme: " Milloin tyttö tulee, onko kauan, milloin lähtee, millä linja-autolla lähtee, käske käymään meilläkin." Aina sama keskustelun kaava . =) Nämä ovat niin mukavia leppoisia pappoja. En voi sietää vanhoja härskejä puhuvia ukkoja.....pääsiskö selänpesijäksi ja muuta vielä ällöttävämpää, yäks. Tämmöiset poikaystävät ovat parempia, tuovat iloa minunkin elämääni.


Tyttären kanssa on tullut niin vähän ulkoiltua, mutta nyt hän keksi hyvän innostimen. Joka päivä pitää käydä edes pienellä lenkillä ja lähettää siitä todisteeksi kuva toiselle. Pihassa pyörähtäminen ei riitä. Tämä toimii oikein hyvin. Kun saa toiselta ulkoilukuvan, niin on pakko lähteä ulos että saa lähetettyä itsestään vastakuvan . Kovin kauniitahan nämä eivät ole, mutta toimivat todistukappaleena =)

Ihanaa kun on luvattu kauniita ja lämpimiä päiviä. Tulee varmaan ulkoiltua enemmänkin

keskiviikko 27. toukokuuta 2020

Pepit peltotöissä


Lämpimät ilmat herättivät minussakin sisäisen maamiehen ja alettiin Peppien kanssa kylvötöihin. Sain naapurilta vanhan korkean kukkalaatikon ja siihen kylvin salaattia. Taimet nousee kohisten, eikä pupujussit yllä napsimaan niitä ennen minua. Kotilotkin on helpompi noukkia korkeammalta.


Matalalla olevaan "peltooni" istutin sokerihernettä ja yrttejä. Lannotteena tietenkin sitä ehtaa hevosenpaskaa. Naapurin kissakin näköjään päätti käyttää tätä hiekkalaatikkona, mutta sitä lannotetta en tähän halua. Onneksi löysin roskakatoksesta tämmöistä rautaverkkoa. Nyt ei kissa pääse kuopsuttamaan ja myöhemmin voin nostaa verkon herneitten tueksi.


Aherruksen jälkeen voi istahtaa lepäämään ja ottamaan aurinkoa.

Työn alla on nyt Peppikatras. Tykkään tehdä useamman kerralla kun silloin on langat etsittynä valmiiksi. Oman aikansa vie sekin kun haen säilöistäni sopivia lankoja, uusia ei onneksi juurikaan tarvitse ostella kuin harvoin.

Tästä karanteenien loppumisen kunniaksi tilanteeseen sopivaa musiikkia =D =D =D 



tiistai 19. toukokuuta 2020

Kasvomaski


Tilasin Kiinasta kivan kasvomaskin jossa oli kissan nenä ja viikset. Ihan ei mennyt nappiin, tämmöinen tuli =D No, onneksi ei mennyt montaa euroa hukkaan. Ehkä en kehtaa lähteä ruokakauppaan tämä naamalla =D

tiistai 12. toukokuuta 2020

Kettusen perhe


Välillä on ollut niin kauniita päiviä että Kettusen perhekkin pääsi ulkoilemaan. Isällä ja äidillä on peräti neljä lasta, yhtä nauravaisia kaikki. Vähäksi aikaa saa kettujen tekeminen nyt riittää. Seuraavana päivänä satoikin sitten lunta niin että maa oli valkoisena. Kummallinen talvi ja vielä kummallisempi kevät. Miltähän kesä tulee näyttämään. 

Pahimpana räntäsadepäivänä sain taas ajan päivystävälle hammaslääkärille ja ei muuta kuin rollaattori käyntiin. Monta kertaa olen jo käynyt saamassa juurihoitoa ja väliaikaispaikkaa. Onneksi nyt oli toinen lääkäri ja sanoi heti että viisaampaa vetää koko hammas pois. Olin samaa mieltä jo aikaisemminkin ja nyt on olo helpottunut. Enää ei tarvitse kärsiä tuon yhden hampaan takia eikä maksaa kalliita käyntimaksuja. Kyllä on lääkäreissäkin hurja ero ja tämä uusi oli aivan ihana.



Juu, sainhan minä tämän vakio-äitienpäivälahjan =) Poika soitti ja kysyi kumman pa...n haluan, Tauskin vai hevosenkakkapussin ovelleni. Eipä tarvinnut miettiä hetkeäkään. En tosiaankaan ole mikään Tauski-fani =) Nyt on taas millä lannoittaa kukkapenkkiäni.

Tulis nyt vaan ne lämpimämmät ilmat. Meillä ainakin on öisin vielä pakkasasteita, ei voi haaveillakkaan että mitään istuttaisi pihalle vielä.

keskiviikko 6. toukokuuta 2020

Kesäinen kortti


Ihastuin niin tähän korttiin, että se laitetaan keittiön seinälle. Kortissa on kaikki mitä kuuluu Suomen kesään. Jopa käki kuusen latvassa. Kortin on piirtänyt Heli Pukki ja minulle sen lähetti Eeva Lappeenrannasta.


Samassa lähetyksessä tuli kasa Tennesee lankoja. Tämä on juuri sen vahvuista josta tykkään virkkailla amigurumeja. On se kumma että Novita lopetti tämän langan tekemisen eikä mitään vastaavan paksuista ole tullut tilalle. Nykyään saa olla onnellinen jos jostain sattuu tätä löytämään.
Suuret kiitokset Eevalle. Nyt on mistä virkkailla kesän mittaan

lauantai 2. toukokuuta 2020

Onko vähempi parempi ?


Innostuin minäkin vappuna askartelemaan ja tein kevätkranssin. Ämpärin ympärille pyörittelin rautalankaa ja lisäksi pari lisuketta romulaatikosta. Tykkään tuosta lehtinauhasta jota tilasin Kiinasta , mutta mietin nyt pitäisikö toinen ottaa pois, kukka tai käärme.



Tytär puolestaan ajatteli että enempi on parempi kun teki meille jälkiruokaa. Kuohukermaa, vaniljavanukasta, banaania ja keksiä ja tätä on tosi paljon. Kahdestaan kun tämä popsitaan niin ei tarvitse kuvitellakkaan että housunnappi menisi vielä kiinni.  Kyllä vappuna pitää herkutella, sanoi tytär =)


Emine ja Ahududu vappumarssilla =) Porraspieltä pitemmälle eivät päässeet kun Ahududulla tuli jo hätä sisälle. Se on aivan hassu kissa, päiväsaikaan ei uskalla ulkona olla kun siellä on liikaa erilaisia ääniä. Pimeällä kyllä uskaltaa tutkia ja kierrellä pihassa. Tytär suostui kuvanoton ajaksi laittamaan lakin päähän, mutta heti sen jälkeen pois, pois.


 Kylässä käyneen ystäväni ottama kuva. Näin meillä toivotetaan vieraat tervetulleiksi.