Lapaskuun lopetus

Ihan vaan itseeni kiusatakseni tein vielä parit kämmekkäät myyjäisiin. Valkoiset on samanlaiset kuin aikaisemmat vaaleansiniset. Toiset on mustat, vaikkei kuvasta uskoisikaan. Selkämyksessä lettiä ja reikiä. Tähän loppui osaltani Lapaskuu. Nyt olisikin sitten jo kiire ruveta tekemään viimeisiä joululahjoja. Voi olla, että osan joudun laittamaan puikkoineen päivineen pakettiin ja kortti mukaan , että lupaan tehdä valmiiksi.

Tänään oli meidän kylällä joulukadun avajaiset. Vettä satoi koko ajan, eikä arpaonnikaan suosinut :( Lopuksi komea ilotulitus. Säästösyistä katuvalot sammutetaan jo klo 23 ja koko kylä on pilkkosen pimeä. Nyt sitten syydettiin rahaa mahtavaan ilotulitukseen. Ei tavallinen tallaaja aina ymmärrä noita herrojen kotkotuksia, ihmettelee vain.
Onkohan masennus painamassa päälle, kun näköjään koko ajan purnaan jostakin.

Loppuun kuva vielä meidän halailevista pojista. Jos ei tämä ole rakkautta, niin mikä sitten.

Suututtaa

Nyt kyllä suututtaa niin, etten edes kuvaa laita. Kävin äsken viemässä kutomuksia joulumyyjäisiin ja vilkaisin samalla toisten töitä. Ei joillakin ole sitten minkäänlaista tajua hinnoittelusta. Jos käsinkudotut seiskaveikasta tehdyt naisten polvisukat maksaa 10€ ja naisten Aili-lapaset 4€, niin onko siinä enää mitään järkeä. Minusta siinä vain halveksii omaansa ja toistenkin käsityötaitoa ja vaivannäköä. Minä en alkanut laskemaan omieni hintaa, sen verran sentään arvostan omia töitäni. Jos eivät mene kaupaksi, niin olkoon menemättä.
Johan vähän helpottaa, kun sai täällä purnata.

Baktus-huivit

Taas on päätelty lisää töitä. Peräti kolme Baktus-huivia sai loppusilauksen. Langat olen joskus raahannut Turkista, enkä ole keksinyt mitään käyttöä. Näihin ne sopi kuin nenä päähän. Ovat aivan ihanan pehmeitäkin ihoa vasten.

.......

Alla olevalla viltillä on oma tarinansa. Meidän naapurustona on vanhusten rivitaloja. Omaiset asuntoja tyhjentäessään heittävät roskiin mitä ihanampia tavaroita. Tämäkin tosi vanha , mutta hyväkuntoinen viltti oli kannettu roskakatokseen. Minä sen sieltä tietenkin kotiini kannoin ja pesin hyvin. Tykkään siitä kovasti, sillä muistelen lapsena olleeni samantapaisen viltin alla. Täytyy myöntää, että olen minä sieltä muutakin pelastanut. Ei voi mitään, minä tykkään vanhoista tavaroista, mutta en halua ostella niitä mistään antiikkiliikkeestä.

....

Kierrätys ja esineiden tunnearvo kunniaan !!!!! :D

Eetulla on jo joulu

Naapurissa asuu hirvimies, joka näin syksyisin muistaa Eetuakin. Eilen Eetu sai kolme isoa hirvenluuta. Tarkoitus oli tietenkin pitää ne ulkona, vaan kuinkas taas kävikään. Pitkällisen uuvutustaistelun jälkeen kaikista puhtaimmaksi kaluttu tuli kumminkin yöksi sisälle. Mikäs siinä muukaan auttanut, kun ei koiraa voi yöksi uloskaan jättää haukkumaan. Nyt on sitten maha sekaisin, ei muuta kuin piereskelee ja oksentelee luunsiruja. Ahneella on pas..nen loppu.

Mummokissa Smirre ja äitikissa Berniina , molemmat nykyään vain sähisevät ja murisevat pennuille. Välillä tulee tassuakin nenänpäähän. Viljari ei ole moksiskaan, mutta pikku-Maija oli vähän surkeana. Onneksi Mausu-täti tuli hätiin ja alkoi Maijan kaveriksi. Nyt nukutaan vierekkäin ja nuoleskellaan toistensa turkkeja. Taas on kaikki hyvin eikä talossa ole yhtään onnetonta kissaa.

Ps.Täällä olisi arvonta, jos kiinnostaa .

Punatulkkulapaset

Pikkuhiljaa alkaa keskeneräisten töitten kasa pienentyä. Päättelyvuorossa punatulkkulapaset. Nyt ei mitään kansainvälistä, vaan suomalaisesta harmaasta seiskaveikasta peruslapanen ja taas jäljestäpäin kuvio. Minun "kirjoneulettani". Linnun kuvio oli niin vanhasta lehdestä, että kannetkin oli jo hävinneet. Tein näitä muutama vuosi sitten enemmänkin myyjäisiin, nyt jäävät ainukaisiksi.

Kissakuvahaaste; Oma tila

Näin suuressa laumassa (5) on tärkeää, että jokaisella on jossain ihan oma tila.

Ainut rauhallinen paikka meillä on wc, joten kanta-äiti Smirre on vallannut sen itselleen. Siellä puhtaitten pyykkien päällä, pyyheliinojen suojassa, pylly vasten lämmintä patteria on hyvä lepäillä ja kerätä voimia lauman kurissa pitämiseen.
Nuorimmainen, Viljari, on joutunut tyytymään tyttären sängyn jalkopäähän. Muuten mukava paikka, mutta noita heiluvia jalkoja joutuu välillä väistelemään.

Muillakin on omat paikkansa, mutta niistä ei kuvia nyt tällä kertaa.

Pöllöä ja ylläriä

Pöllökämmekkäät. Halusin kokeilla tuota pöllökuviota johonkin, niin että tein kämmekkäät. En löytänyt mistään ohjetta, joten yritin vain laskeskella silmukoita toisten kuvista. Tulihan niistä jotain sinnepäin. Opettelin samalla intialaisen peukalokiilan ja se on niin mukava tehdä

että jää vaikituiseen käyttöön. Tykästyin itse nähin niin, että aloitin heti toisen väriset.

Tupuna Resorista oli laittanut minulle pienen yllätyksen tulemaan ja voi että se piristi päivää. Olin koko loppu päivän niin hyvällä tuulella. Paketissa oli kolme helmin koristeltua alusta ja pieni ihanan tuoksuinen kynttilä. Ajattelin käyttää näitä tuikkukippojen alusena, juuri sopivan värisiä. Kyllä yllätyspaketteja on sitten mukava saada

Maija ja Viljari ovat kasvaneet kovasti kokoa, mutta ovat vielä ihan höpsöjä. Viettävät jo pitkiä aikoja ulkona, enkä tiedä aina missä vipeltävät. Mutta kun pissahätä iskee, niin silloin tulee kiire sisälle hiekkalaatikolle ja saman tien takaisin ulos. Kyllä tässä tuntee itsensä välillä pelkäksi portsariksi, kun viidelle kissalle jokaiselle vuorollaan on aukomassa ovea. Ei kaksi kissaa voi yhtä aikaa ovesta kulkea, ei missään tapauksessa :)

Boleron-ohje Turkista

Tämä on niin mielenkiintoisella tavalla tehty bolero, että sehän on vielä kokeiltava ennen ensi kesää. Pakkaavat vain aina nämä mukavat ohjeet unohtumaan, joten laitan sen taas tänne talteen. Kuvasarja tekovaiheista löytyy täältä. Juttu on turkiksi, mutta kuvista selviää kyllä tärkein. Eikun muutkin kokeilemaan tällä tyylillä:)

Sammakkoprinssi-lapaset

Puolivalmiita käsitöitä olisi taas vaikka kuinka paljon, mutta sain nämä nyt tehtyä loppuun asti. Vaalean sininen lanka loppui pikkuisen liian aikaisin, joten tein peukaloihin vielä pikku-sammakot. Kerrankin meni lanka loppuun, eikä jäänyt pikkunyssäkkää, niinkuin tavallisesti.

Kiitos ja kunnia ohjeesta kuuluu taas Seija-siskolle.

Lapasia

Käsitöitäkin on tullut tehtyä, mutta suurin osa odottaa sitä tylsää viimeistelyä. Aina tekis vain mieli aloittaa uutta ja uutta. Nämä Aino-lapaset tein langanjämistä, sain hyvin upotettua tuon liian kirjavan langan kuvioväriksi. Ei kovin kauniit, mutta sitäkin muhkeammat ja lämpimämmät.
Pikkulinnut ovat viettäneet juhlia naapurin omenapuussa, johon jäi melkein kaikki omenat oksille. Osa on tippunut nyt maahankin jänösten herkuksi.

Nämä kämmekkäät on tehty mustasta seiskaveikasta. Helmineuletta ja palmikko selkämyksessä. Tosi vaikea kuvata keinovalossa. Eipä näistä sen enempää.

Kiltti tyttö Maija

Kohta viikko kuivassa sängyssä, ihanaa.
Aloin oikein miettimään, mistä se sänkyyn pissaaminen voisi johtua ja syy löytyi. Emokissa alkoi samoihin aikoihin vieroittamaan pentujaan. Jonkun sortin eroahdistusta siis. Minä otin Maijan oikein lähihoitoon, kanniskelin sylissä , silittelin vähän väliä ja juttelin Maijalle silloin kun kädet oli muuhun varattuna. Johan helpotti. Nyt Maija on täysin leimautunut minuun ja kulkee koko ajan perässä kuin varjo. Vaan kun aukaisen ulko-oven, Maija syöksyy kuin ammuttuna naapuritalon kukkapenkkiin pissalle ja saman tien takaisin. No, parempi sinne kuin minun sänkyyni. Juttelin naapurin kanssa asiasta ja vielä on ymmärrystä löytynyt, vaan saapa nähdä kuinka kauan. Toivottavasti kukkapenkkikin unohtuu, kun lumikerros paksuuntuu. Eihän se keväällä kiva ole, jos Maija käy kaikki istutukset ylös mylläämässä. Toistaiseksi kuitenkin rauha maassa ja sänky kuivana :)
......
Alkuviikosta kävin ottamassa molemmat influenssa-rokotukset yhtä aikaa ja toista kertaa en samaa virhettä tee. Heti eka yönä nosti korkean kuumeen ja kaikki muutkin sikainfluenssan oireet. Eipä tarvinnut ajatellakkaan töihin menoa, vaan tämän viikon olen pysytellyt sängyn pohjalla kipuineni ja särkyineni. Nyt onneksi jo helpottaa ja voi ruveta vaikka käsitöitä tekemään. Se ei varmaan liian rasittavaa. Koti on kuin pommin jäljiltä, mutta olkoon, niinhän tuo on muutenkin välillä. Siivoskelen sitten kun jaksan ja tässä välillä en aukaise ovea vieraille :)

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ei olis pitäny kehua. Kohta tuon kirjoittamisen jälkeen meni ja losautti pissat mun kauppakassiin.

Niinhän ne väittää, että kissa on arvaamaton eläin :D

Hello Kittyä ja Maijaa

Täten julistan Lapaskuun omalta osaltani avatuksi. Vähän laiskanlaisesti lähti käyntiin, eikä jatkostakaan ole varmuutta. Nämä nyt kumminkin tuli tehtyä sukille pariksi. Kyllä minä vielä parit pistelen, mutta samanlaista himoa tähän hommaan ei ole tullut, kuin oli sukkien kanssa.

----
Kaikkeen sitä kissahullu joutuukin. Nyt on kokeiltu sitruunan laitto jalkoihin ja kyllähän se osittain tepsikin. Ei pissannut Maija varpaille ei, pissasi selän taa. Nyt on Maijalla porttikielto ihmisten sänkyihin.

Välillä pääsee kyllä maastoutumaan niin hyvin, ettei heti huomata ottaa pois.
------

Nyt on Maijalle sitten tehty oma sänky minun sänkyni viereen. Viime yönkin nukuin käsi roikkuen Maijan sängyssä ja Maija nukkui ihan tyytyväisenä omassa petissään. Meidän molempien sängytkin pysyivät kuivina. Voi kun näin jatkuisikin.

Toiset kissat yrittävät välillä valloittaa Maijan sänkyä, mutta ne nostetaan heti pois. Jokaisella on nyt ihan oma nukkumapaikka.

---

Perheemme pojat, Eetu ja Viljari, ovat löyttäytyneet yhteen naisvaltaisessa porukassamme. Ovat nykyään parhaita kavereita ja jakavat ruokansa ja nukkumapaikkansa keskenään. Kunnon poikia molemmat.

Apua, minä en kestä enää

Tämä tässä , on kusipukki-Maija, ja minä en kohta jaksa enää. Maija on tosi herttainen sylikissa ja tahtoo nukkua minun vieressäni. Nyt kumminkin, säännönmukaisesti ,kaksi kertaa viikossa herään siihen, että Maija on pissannut minun oikean jalkani päälle, ja aina oikea jalka. Juuri ja juuri saan edelliset petivaatteet pesun jälkeen kuivaksi, kun taas on pissat sängyssä. Aina aamuyöstä, kun nukun sikeimmin. Jos jollakin on hyvä keino, millä tämän saa loppumaan, niin kiitollisena neuvot vastaan otetaan. Huom. "niskat nurin" ei ole varteen otettava keino.
....
Käsitöitäkin on tehty hurjana , mutta eihän niistä nyt voi mitään kertoa, kun ovat menossa pukinkonttiin. Osa lahjoista kerätään kirpputoreilta, joten lahjasäkki ei käy meillä kohtuuttoman kalliiksi. Minulla kun on pakonomainen tarve saada antaa lahjoja kaikille, vaikka rahaa ei olisikaan. Mukavahan niitä kyllä on saadakkin, tämä vaan huomautuksena joulupukille. Minä olen ollut äärettömän kiltti, ainakin jos olen muistanut :).
.....
Lähdenkin tästä laittamaan taas täkkiä pesukoneeseen. Onneksi on pesukone, ettei tarvitse käsin pestä.

Pensseli-setä

Kävin täällä katsomassa "Pensseli-setä" videon. Ei tosikoille. Laulajan nimi on oikeasti Mihemmed. Ihan komea mies ja laulaa kauniisti itämaista musiikkia. Kyllä minä haluaisin päästä hänen konserttiinsa, mutta tuo välimatka :( . Joku suomalainen H-mies on nyt keksittynyt sitten tekstittää tämän laulun mukamas suomeksi. Eihän tuota teksitystä ole pakko katsoa, voi laittaa musiikin muuten vain soimaan. Täytyy myöntää, että minä kyllä katsoin ja vielä nauroinkin. Minulla on kai liiankin löysä pipo.

Halloveen hulinat

Niinpä vain meilläkin oli oikein Halloveeni -hulinat. Emo-kissa onnistui aamulla salakuljettamaan sisälle elävän hiiren ja siitäkös riemu syntyi. Hiiri parka juoksi pitkin nurkkia ja kaikki kissat (5) ja koira ryntäilivät perässä. Minua niin säälitti hiiri ja yritin minäkin saada sitä kiinni, että olisin ulos nostanut. Enhän tietenkään kissoille pärjännyt. Onneksi hiirulainen heitti lopulta henkensä ja talo rauhoittui. Viljari sai siitä namipalan ja syö tuolla kamalan murinan säestyksellä.
Kissakuvahaasteessa on tällä viikolla aiheena aistit. Laitankin sinne, sillä eiköhän tässä ole kyseessä makuaisti. Zilga sanoi osuvasti,että kaikki on jonkun ruokaa. Niin taisi olla tämänkin hiirulaisen kohtalo, valitettavasti.

Heppasukat

Vielä täytyi yhdet sukat värkätä Hillokellariin. Nämä meneekin joulupukinsäkkiin perheen heppahullulle tytölle vietäväksi. Vois luulla, että kirjoneuletta, mutta kyllä tuo kuvio on taas silmukoita jäljentäen tehty. Minulta ei yksinkertaisesti kirjoneule suju.
Nyt olen oppinut uuden termin, IPT = ihan pakko tehdä. Koko ajan tulee uusia ideoita IPT ja nyt onkin sitten 7 eri virkkausta ja neuletta keskeneräisinä odottamassa vuoroaan. Eipähän kyllästy, kun voi aina välillä vaihtaa työtä. Saas nähdä montako IPT:tä saan valmiiksi jouluun mennessä vai joudunko turvautumaan kaupasta hankittuihin lahjoihin. Päivät hupenee hurjaa vauhtia ja muutakin pitäisi tehdä kuin vain käsitöitä.

Halloweenia

Meillä Halloweenit jää vielä juhlimatta, mutta pikku-pirun tein kumminkin. Malli katsottu omasta pärstästä. Ei tullut tarpeeksi kamala, kun Maija ihastui siihen heti. Tai ehkä se tajusi , että tuossa on jotain tuttua.

-------

Töihin pitäisi lähteä tästä penkomaan rätei ja lumpui. Joskus suututtaa, kun ihmiset tuo välillä niin kamalan huonoa ja likaista tavaraa kirpputorille lahjoituksena. Luulevat kai , että "kyllä köyhille kelpaa mikä vain". Me sitten kannetaan niitä roskiin, sillä kyllä kirppareillakin jonkinlainen taso yritetään pitää. Meillä ainakin on tosi hyvä ja siisti kirpputori. Radiosta kuulin eilen, että Helsingissä kirpparit on niin suosittuja, että yhdelle on jo sisäänpääsymaksu. En ihmettele, sillä kyllähän kirpparilla kiertely on hupia. Siispä kirppareita kiertelemään. Sieltä voi löytää tosi aarteita vaikka joululahjoiksi..

Tontulla kiire

Niin on tontulla jo kiire, että tossutkin on unohtuneet pusikkoon. Lankana näissä on Tallinnan liukuvärjätty hahtuvalanka ja 60:ssä huopuivat liikaa. Piti tulla naistentossut, mutta tulikin tukevat lastentossut. Eipä hätää, lankaa on vielä vaikka kuinka paljon .

Pikku-Liisa on kova Hello Kitty-fani, niinpä taitaa pukki laittaa nämä konttiinsa Liisalle menemään. Vielä pitäisi tällä viikolla ehtiä isommallekkin tytölle sukat kutomaan ja sitten syöksytäänkin lapasten kimppuun. Sukkasato loppuu ja Lapaskuu alkaa. Kaikkeen sitä tuleekin lähdettyä mukaan. Sitten ihan paniikissa neuloo jotain tiettyä ja muut työt jää tekemättä. Tytär sanoikin , että minä olen "sukkapuikkoriippuvainen"

Pikkukisuille kuuluu ihan hyvää. Tässä tämmöinen harvinainen hellä rauhallinen hetki. Viljarille tuli kaulaan iso verta ja mätää puskeva läntti, josta lähti kaikki karvatkin. Jatkuvasti raapi sitä, niin ettei se päässyt edes paranemaan. Apteekista neuvoivat laittamaan Betadinea ja nyt on kaula ruvennut paranemaan . En tiedä mistä haava tuli, nokkasiko harakka , vai olisiko ollut allergiaa. Viljari rakasti syödä mansikkajugurttia, mutta nyt minä pistelen jugurtit omiin suihini

Viime tipassa

Minä "onnistun" tekemään kaiken aina viimetipassa ja sitten on kiire. Toissa yönä liityin Joulumuorin yllätysvaihtoon. Viimeisenä päivänä kaksi minuuttia vaille puoliyön , tietenkin. Kerkesinpä kumminkin, mukavaa.
-----
Viime yönä olin unohtanut auki sen pahvilaatikon, johon kerään joulumyyjäisiin meneviä käsitöitä. Näin kyllä, kun Maija hiippaili laatikolle............ja alkoi asetella pyllyään pissaamisasentoon. Ihan viimetipassa kerkesin napata kissan pois eikä yhtään pisaraa ehtinyt tippua käsitöille. Nyt minua nauratti, vaan ei olis kyllä naurattanut, jos olis ehtinyt pissaamaan sinne.
-----
Täytynee lopettaa sukkien kutominen ja alkaa tekemään suvun joululahjoja pikkuhiljaa, ettei nekin jää viimetippaan, niinkuin tavallisesti.

Muilta matkittua

Tällä viikolla ei mitään omia malleja, vaan kaikki on matkittu toisilta. Sammakkoprinssi-sukat ohjeineen löytyy Seijasiskolta.

Tossut tein itselleni, mutta tuli vähän pienet, käytössä varmaan venyvät kumminkin sopiviksi. Ohje löytyy Annikaiselta
Nämä laitetaan Sukkasatoon.

Aili-lapasen ohje oli jossain, en enää muista missä.

Lapsenlapsi 10v. oli pitkästä aikaa mummolassa viikonlopun. Halusi nukkua mummon kanssa samassa huoneessa. Kun laitoin petiä lattialle, kuului hiljaa:" Minä olisin kyllä halunnut nukkua mummon vieressä". Niinpä me sitten nukuttiin vierekkäin kapeassa sängyssä ja koirakin vielä jalkopäässä. Vähän oli ahdasta, mutta sitäkin lämpimämpää. Kyllä se tuntui mukavalta, kun lapsi halusi oman mummon viereen.

Kirppispostia

Pakko esitellä tämä kirppislöytöni. Parilla eurolla vanha venäläinen postilaatikko. Nyt se koristaa meidän keittiötä ja sisälle työnnetään kaikki saapuneet laskut. Eipä tarvi enää etsiä laskuja joka lootasta ja laatikosta. Minä olen tähän vallan ihastunut. Kuva vääristää tämän niin uutukaisen kiiltäväksi, mutta luonnossa se onneksi on vanhan ja kuluneen näköinen pienine ruostepilkkuineen.

Eetu-koira ja Viljari ovat nykyään parhaat kaverukset. Eetu sai naapurilta suuren hirvenluun ja Viljarikin sai järsiä sitä vuorollaan. Muilla kissoilla ei ollut asiaa metriä lähemmäs luuta. On se hyvä kun perheen ainoat pojat pitävät yhtä. Verinen luu syötiin tietenkin keskellä isoa vaaleaa mattoa. No, tämmöisiä tapauksia varten olenkin ostellut kirppareilta paljon mattoja, on aina vaihtaa uutta puhdasta tilalle ja voin nostaa likaiset ulkokomeroon odottamaan ensikesän matonpesuilmoja.

Tuplasti tunnustusta, miten mukavaa!

Ohjeita

1. Anna tämä tunnustus blogeille jotka tuovat sinulle iloa ja innostusta syksyn harmauteen.

2. Linkitä blogiin, jonka pitäjältä sait tunnustuksen.

3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa), joille haluat tunnustuksen antaa ja linkitä heidän bloginsa.

4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä.

------

Sain tämän ilahduttavan tunnustuksen sekä Zilgalta , että Sirulta. Kiitos oikein paljon , tuntuu oikein mukavalta.

------

Itse jatkan tätä Lakapirtin Matleenalle ja Susulle. He molemmat kirjoittavat niin elämän myönteisesti, että on ilo lukea näitä blogeja.

Leppäkerttu-sukat

Eipäs tullut kissa-sukkia, tuli leppäkertut. Nämä olikin nopeat tehdä, ihan perussukkaan jäljestäpäin ompelin kuviot. Laitan nämäkin Sukkasatoon . Aika hyvin olen vauhdissa pysynyt, kahdet sukat per viikko. Ompahan ainakin sukkia laittaa joulu-myyjäisiin. Oliskohan aika siirtyä kohta lapasia tekemään. Suvullekkin pitäis ehtiä jotain kutomaan, odottavat kumminkin että olen itse jotain tehnyt, kun se on jo tapana ollut. Lankoja ainakin piisaa, sillä haksahdan aina vaan lisää niitä ostelemaan, vaikka entisiäkin on kassi tolkulla.

Haaste

Lankapirtin Matleena muisti minua tämmöisellä haasteella. Yritämpä nyt vastata siihen parhaan taitoni mukaan.

Säännöt
1. Laita tunnustus blogiisi.
2.Kirjaa sinne myös säännöt.
3.Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen.
4.Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.
5.Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti.

Sitten hommiin

Näkö on laittanut eniten ajattelemaan. Muistan kun pikkutyttönä mentiin Etelä-Lapista junalla Helsinkiin silmälääkäriin. Siihen aikaa näköni heikkeni vauhdilla ja lääkärit ennustivat minun sokeutuvan ennen aikuisikää. En minä siitä hermostunut, harjoittelin vaan salaa silmät kiinni kulkemista. Onneksi heikkeneminen pysähtyi siihen -5 kieppeille, joten näen ihan hyvin lasien kanssa. Kumminkin vieläkin katson asioita painaen yksityiskohtia mieleeni, ikäänkuin näkisin ne ehkä viimeistä kertaa. Taito sekin.

Kuulo, sitä en ihmeemmin pohtinut ennen tyttäreni syntymää. Pitkään sain neuvolassa väitellä, ennenkuin uskoivat , että vauvan korvissa on vikaa. Toinen korva osottautui täysin kuuroksi, eikä vikaa ole löydetty. Onhan se hankalaa, kun kaiken kuulee monona, eikä tiedä mistä päin äänet tulevat. Liikenteessä ja metsässä liikuttaessa saa olla tosi tarkkana, ettei vahinkoja satu.Tytär itse ei piittaa vammastaan, vaan pienenä ollessaan suorastaan ylpeili sillä.
Päiväkerhon teatteriretkelläkin n. 4 vuotiaana oli isolla äänellä kuuluttanut: "Minun pitää päästä etupenkkiin, kun olen puoleksi kuuro". Niin, haitatkin voi kääntää hyödyksi.

Maku minulla toimii liiankin hyvin. Kaikki maistuu niin hyvälle, että painokin on sen mukainen yli sata. Kaikenlaista sitä on maailmalla tullutkin maisteltua lampaan aivoista pässin palleihin ja kaikki on maistuneet hyvälle. No, en minäkään ihan kaikesta tykkää, mutta vika on yleensä ruoan rakenteessa, eikä maussa.

Haju, se aisti on tullut pilattua jo nuorena tyttönä tupakanpolton aloittamisen myötä. Yksi kauheimmista hajuista on kyllä meidän koiran rupsuttelu. Se laittaa syöksymään toiseen huoneeseen vauhdilla. Toisaalta osa hyvistä hajuista, kuten hyasintti, tuomi ja jotkut hajuvedet laukaisevat minulle kamalan päänsäryn. Haju on kumminkin minusta nautintoja tuottava aisti.

Tunto, mitähän tuostakin sanoisi. Varmaan hyvinkin tärkeä aisti, ettei ihan itseään vahingoita.
Lääkäri sanoi, että minulla on alhainen kipukynnys ja sen minä kyllä uskon. Pelkään niin kauheasti esim. hammaslääkäriä ja vähän muitakin lääkäreitä. Pari kertaa on pistetty kortisoonipiikki luupiikkiin kantapäähän ja enää en anna laittaa. Ei se ilahtunut viimeksi lääkärikään, kun huusin niin julmetusti ja vahingossa potkaisin kiinni pitävää hoitajaa. Onhan noita mukaviakin tunto-kokemuksia. Pienen kissanpennun turkin silittely tuntuu tosi pehmeältä ja ihanalta.

Sitten haastamaan. En kyllä keksi kelle laittaisin, mutta haastan kuitenkin ensimmäisen blogituttuni, Villikissan. Tutustuin häneen ensin Kuvaboksissa ja hän sai minutkin esimerkillään innostumaan tästä bloggauksesta. Häneltä sain alkuun tarvittavat neuvot ja niksit, suuri kiitos siitä hänelle.

Tontulle tossut

Meillä Keski-Suomessa ei vielä lunta ole maassa, mutta kylmää on ja tontut hiippailee jo nurkkien takana. Suuren lahja-vuoren toivossa yritän vakuuttaa olevani oooiikein kiltti ja virkkasin tontulle tossut. Semmoiset pikkulapsen kokoiset, niinkuin tontut tietääkseni on. Ohjeen tynkää löytyi täältä , viimeistelytyöt joutuu itse miettimään.

Minä olen niin joulu-ihminen, että jouluvalmistelut on jo hyvällä alulla. Monta lahjaakin jo hankittu. Eipä ole enää mahdottomasti öitä joulu-pukin tuloon :)

Hello Kitty sukat

Aina vaan tulee sukkia. Nämä on ihan tavalliset sukat seiska veikasta, joihin jäljestäpäin kuvioin Hello Kittyn kuvan. Tällä kuviolla tein jo viime joulun alla lapasia ja sukkia. Minä olen niin huono tekemään kirjoneuletta, että täytyy käyttää tämmöisiä vippaskonsteja. Kuvion olen kumminkin suunnitellut ihan itse ja mallipiirrus löytyy jostain tuolta aikaisemmista.

Tämän hulvattoman hauskan kuvan löysin osoitteesta http://mummo.sarjakuvablogit.com/2009/07/ . Tuli heti mieleen, että onkohan piirtäjä käynyt meillä kylässä kun on niin tutun näköistä. Kannattaa käydä kurkkimassa, siellä on lisää näitä hauskoja sarjakuvia.

Lapsosille sukkia

Sukkasatoon piti taas saada sukkia, joten tässä kolmet lastensukat jämälangoista. Keskimmäiset kissasukat ei oikein onnistuneet niin kuin olin ajatellut, mutta jospa seuraavista sitten tulee paremmat. Uusia ideoita kyllä on enemmän kuin kerkiän tekemään. Jotenkin nuo päivät vaan hurahtaa ohi huomaamatta.
Kirpparilla minä olen ollut oikein asiakkaitten hemmottelun kohteena. Joka päivä on joku tuonut jotakin. Tänäänkin sain eräältä mieheltä suuren kassillisen valmiiksi siivottuja vahveroita. Olen myös saanut m.m. pari kassillista omenoita, pussillisen muikkuja, kanttarelleja ja lampaankääpä-sieniä. Tuntuu tosi mukavalta saada tämmöisiä lahjoja. Minulla on tosi herttaisia asiakkaita.

Eetukin on taas vähän piristynyt. Huomasin että se on kyllä lihonut aika lailla, joten nyt on pullansyöntilakko . Yritän kovettaa luontoni tuon kerjäävän katseen edessä ja syön pullat ihan itse.

Eipä mitään ihmeempää

Mukamas niin kiire viikko, vaikkei mitään ihmeempiä ole tapahtunut.

Eetu-parka vaan on yhtäkkiä vanhentunut kovasti. Enimmäkseen vain nukkuu ja kuorsaa. Yhtenä aamuna pyysi pihalle normaalia aikaisemmin, eikä pystynyt pidättelemään, vaan osa pissasta lurahti lattialle. Reppana kävi sen päälle makaamaan, kun nolotti niin kovasti. Eipä ole tuommoista tapahtunut kuin pienenä pentuna, mutta taitaa 9 vuoden ikä ruveta jo vaikuttamaan. Ei sitä piikille kumminkaan viedä, ennenkuin näyttää, että kärsii jotenkin.

Kissanpojat ovat kasvaneet kovasti ja näyttävät kohta aikuisilta. Käytös on kumminkin vielä melkoista riehumista, mutta verhot on saaneet olla rauhassa nykyään ja se jo helpottaa paljon

Pojantytär Liisa oli viikonlopun hoitamassa mummon elukoita ja nyt kaikki makoilevat niin onnellisina, mutta väsyneinä.

Tallinnanmatka

Tallinnan matka on sitten tehty ja hengissä selvitty. Kyllähän laivalla jos jonkinlaista koheltajaa näkee, mutta onneksi itsellä alkaa jo ikä painaa ja vauhtia hiljentämään.. Meno matkalla olikin kunnon myrsky ja laiva jytkytti vasta-aallokossa. Melko inhottavan tuntuista ja minäkin olin eka kertaa pahoinvoiva monen muun lisäksi. Onneksi yö oltiin satamalaiturissa, että puolelta öin olo rauhoittui. Tallinnassa tietenkin satoi , kuten yleensä minun siellä käydessäni. Otettiinkin tällä kertaa oma Reisitaksi porukalla, ettei tarvinnut kahlata lammikoissa. Oikein oli mukava mies, etukäteen sovitulla edullisella hinnalla kuljetti meitä osoitteesta toiseen ja esitteli vähän ylimääräisiäkin paikkoja ja tapahtumia erikseen. Neuvoi niitä halvempia kauppoja ja oli muutenkin miellyttävä nuorimies. Luvattiin ottaa hänet ensikerrallakin. Soitetaan vain edeltäkäsin ja hän odottaa satamassa valmiina.

Lankoja olin ajatellut ostaa enemmänkin, mutta kaupassa tuli järki mukaan ja aloin miettiä, mihin niitä niin paljon oikeastaan tarvitsen. Saalis jäi sitten neljään huopalankakerään ja kahteen isoon vyyhteen villalankaa. Näitäkään en olisi tarvinnut, mutta en voinut vastustaa. Huopalanka käy tosi hyvin pesukonehuovutukseen ja olenkin siitä aika paljon jo aikaisemmin valmistanut.

Tallinnan huopalankaa kannattaa ostaa aina kaksi samanlaista kerää, koska yksinkertaisena neulottuna on liian ohutta ja katkeilevaa.

Nyt on sitten lankaa ja tupakkaa taas vähäksi aikaa, viinat jätin toisten ostettaviksi. Kyllä porukat näkyi taas sitä valtavat määrät raahavankin Suomeen. Nautintonsa kullakin, minulle riittää suklaa ja tupakka.