Pieni pakolaistyttö

Nyt se on valmis.....melkein. Kuvaa katsoessa huomasin vielä pari paranneltavaa kohtaa. Koko syyskauden tämän työn kanssa taistelin, mutta on sillä kokoakin, 50x70cm. Paljon olen öljyvärejä tähän saanut kulutettua, sillä maalia on paksusti =) Olen kyllä nyt tyytyväinen , että olen jo näinkin pitkällä tämän kanssa ja pari uutta , pienempää ja helpompaa , on jo aloitettuna. Täytyy sanoa, että kyllä maalaaminen vaan on mukavaa puuhaa.

Tammikuun värini on ruskea

 Poikani toi ulkomaanreissultaan niin minulle sopivan tuliaisen ja nyt keksin sille hyvän paikan. Jouluinen kranssi muuttui vähemmän jouluiseksi ja  tiedotus osuu tulijoiden silmään heti ;) Näin pakkasella on parempi pitää kissat sisällä.

En tiedä olenko alkanut kulkemaan unissani, vai onko mummokissa oppinut kävelemään seinien läpi. Päästin yöllä mummon ulos pakkaseen ja yleensä se viipyy vain 15-30 minuuttia siellä. Odottelin aikani ja menin sitten nukkumaan. Yöllä nousin kaksi kertaa, etsin koko kämpän läpi ja kurkistelin ulos, josko kissaa näkyisi, ei missään. Aamulla heräsin tietoon, että nyt se on kuollut ja ajattelin lähteä heti etsimään ruumista. Vaan kun menin kamariin, niin siellähän se rötkö makasi keskellä pöytää.  Tämä oli jo toinen kerta kun tämmöistä sattuu. Olenkohan tulossa jo vanhuudenhöperöksi ? =)

Kiitos joulunalla saamieni lankojen, apinoita on taas syntynyt. Tammikuun värini "Vuosi väriterapiaa"- haasteessa on ruskea ja apinani ovat ruskeita. Tämä porukka lähtee Skotlantiin, jossa tyttärelläni on jo yli 4 vuotta ollut nettikaveri, miespuolinen. Tietoja on pikkuhiljaa tihkunut minullekin ja tuntuu olevan herttainen perhe. Koska heillä on monta sijoituslasta ja pari omaksi adoptoituakin ja äiti on kuulemma ihaillut apinoitani, niin päätin lähettää heille muutaman. Kovasti odottavat siellä että tyttöni tulisi käymään kylässä. Minä tietenkin näin jo unta , että olin pojan äidin kanssa järjestelemässä häitä, hihihi. Sehän olisi oikein mukavaa. ;)

Kissatytöillänikin on alkanut käymään tumma ja tulinen ihailija. (Parempaa kuvaa en saanut napattua).Sinä se olla kököttää oven vieressä pöydällä usein yö-aikaan kun menen ulos käymään (tupakalle). Leikattu kolli, mutta taitaa olla seurankipeä. Mummo ja Mausu pelkäävät sitä, eivätkä uskalla ulos, mutta pienin ja pippurisin Maija antaa kyllä lähdöt meidän ovelta. Maijahan ei pelkää mitään, paitsi harakkalaumaa.

Ulkona sen verran pakkasta, etten viitsi nokkaani ulos pistää tänään, mutta onneksi taas kohta lauhtuu ja sitten ponkaisen taas pyörällä kylälle. Mukavia pakkaspäiviä teillekin kaikille.

Ketuille uusi koti ja Kansalaisopiston kassi

Ketut ovat vasta tässä vaiheessa, mutta heti aamutuimaan arvoin niille uudet kodit. Arvontageneraattorilla ilman virallista valvojaa =) Oma siskoni raakattiin arvonnasta pois  =D

Kunhan joskus valmistuvat, niin isompi lähtee Outille,  http://outislifee.blogspot.fi/ ja pienempi Enkulille,  http://enkulinkasityot.blogspot.fi/. Laittakaahan tytöt osoitetta tulemaan minulle mailiin sudemi@luukku.com niin laitan pakettia joskus tulemaan.

 Syksyllä Lauramaija Kansalaisopistojen liitosta oli lukenut täältä blogistani, että käyn Kansalaisopistoa. Hän laittoi viestiä minulle, josko kirjoittaisin jotain heidän nettijulkaisuunsa. Mikä ettei, väsäsin pienen jutun sinne kuvien kanssa ja nyt se on julkaistu.  http://kansalaisopistot.fi/portfolio/maalaamalla-masennusta-vastaan/

Palkkioksi sain valita kassin tai t-paidan. En noista mainospaidoista niin välitä, mutta kassi on kyllä ollut jo käytössä. Varakasseja laukussa ei ole koskaan turhaan.

Eipä tässä muuta tänään. Lähden tästä taas maalailemaan ;)

Kätyrit isolle lapselle

Eräs äiti halusi pojalleen Kätyri-sukat ja teenhän minä mitä pyydetään. Paitsi en kirjoneuletta, sitä en osaa tehdä sileää.Aina tulee joko liian tiukkaa tai sitten reikäistä. Nämä ovat vaatimattomasti kokoa 46. =) Ihan vaan 7-veikasta, kun ei meidän kylältä muuta saa, eikä löytynyt omista varastoistakaan oikeaa väriä. Netistäkään en ehtinyt tilaamaan, kun oli sen verran kiire aikataulu valmistumiselle. Toivottavasti kestävät nyt edes vähän aikaa, vaikken 7-veikasta enää tykkääkkään neuloa.

Merkkipäivä-arvonta

Voi mahotonta. Näpertelijä oli huomannut, että blogini täyttää tänään 8 vuotta. itse en kyllä olisi huomannut. Laitetaampa sitten vaikka iso ja pieni kettu arvontaan. Kuva on vanha, joten tulevat sitten  varmaan erivärisenä.. Riittää kun laitat kommenttia tähän ennen 22.1. Vanhoille lukijoille kaksi arpaa.
Laitathan mukaan jotain yhteystietoja, että voin ilmoittaa mahdollisesta osumasta.

Loppiaista !

Minähän se pokasin taas arvontavoiton, oikein mukavaa =) Sain Pirjon paratiisi blogista pehmoista lankaa ja juuri sopivan kokoisen virkkuukoukun, num 3. Koukut onnistuu jotenkin aina piiloutumaan ja nytpä on yksi lisää etsittäväksi, homma helpottuu =)

Kiitos Pirjo, tämä oli mieluisa ja tarpeellinen palkinto ♥

Huomasin viime kommenteista, että olen antanut itsestäni ihan väärän kuvan, en minä niin kiltti ole =D Niin kuin siskoni mukavasti sanoi: "Sinä kyllä NÄYTÄT ihan kiltiltä pikku mummelilta". Valitettavasti olen myös aika sanavalmis, eikä se ole pelkkää mannaa jota suustani pääsee ulos. Tarpeen vaatiessa osaan sanoa tosi pahastikkin. Kerrompa taas yhden tarinan ;)

Pari vuotta sitten olin juuri tullut sairauteeni liittyvistä kuvauksista ja laitoin ulkona heti hermosavut palamaan.  Ohitseni käveli minuakin vanhempi Hienorouva korot kopisten minkkihattu päässä. Käveli ohi ja palasi takaisin sanomaan: "On se niin rumaa kun nainen polttaa ulkona :(". Minä vastasin: "Eikö olekkin.....mutta onneksi minä olen muuten niin kaunis". Hienorouva tuijotti vähän aikaa ja lähti jatkamaan matkaansa minkkihattu raivosta päässä täristen. Vieläkin naurattaa kun muistan Rouvan ilmeen. Oma vika, mitäs tuli =D

Facebook on täynnä hassuja testejä. Alan kohta epäillä, että ne ovat asentaneet meille kameroita, mistä ne muuten olisi tämänkin tienneet =D Niin osui nappiin =D

Kohtaamisia

Juhlat on juhlittu ja saa palata arkeen. Uudenvuodenillan sain viettää tyttären luona näin hienossa Lehtisaaren valaistuksessa. Illalla otettiin pitkät päikkärit, että jaksettiin lähteä keski-yöllä tälle sillalle katsomaan ympäristön ilotulituksia. Onneksi yö oli aika lämmin, ettei tullut ollenkaan kylmä.

Päivällä tavattiin kaupungilla, jossa käytiin yhdessä ruoka-ostoksilla.  Meidän ilotulitustarvikkeet olivat lähinnä tämmöiset =)

Siellä tapahtui myös ensimmäin kohtaaminen :)

Ruokakaupasta ulos tultuamme pysähdyin tapani mukaan tupakalle (Hyihyi minua). Silloin luokseni käveli noin parikymppinen poika , joka halusi ostaa yhden tupakan, (en tietenkään hintaa huolinut ). Poika taisikin olla enemmän juttuseuran tarpeessa, sillä hän alkoi juttelemaan minulle ja sitä juttua piisasi ja piisasi. Lopulta tyttären kanssa oli pakko poiketa naistenvaateliikkeeseen, että pääsimme pojasta eroon. Ei häntä sentään kotiin asti haluttu mukaan =)

Ilta menikin sitten rauhassa tytön asunnolla, mutta sunnuntaina lähdin jo puolilta päivin kotiin, sillä kissat olivat yksi kotona.

Toinen kohtaaminen :)

Kaupungilla kävellessäni kohti matkakeskusta vastaani tuli hienosti pukeutunut herrasmies. Ei hänessä mitään erikoista ollut, mutta kohdalleni tultua hän pysähtyi ja kysyi: "Anteeksi kun häritsen, mutta saanko lausua teille runon". Olin niin äimistynyt, että tokaisin vain kiitokset ja väitin että minulla on kiire linja-autoon. Vähän matkaa kuljettuani vasta ajattelin, että olimpa tökerö. Olisihan minulla ollut aikaa kuunnella yksi runo ja saada herra hyvälle mielelle. Eihän se minulta olisi mitään  pois ollut. aina vaan ei osaa käyttäytyä oikein kun yllättäen jotain tapahtuu.

Sunnuntaina busseja kulki niin harvakseen, että minäkin jouduin lähtemään oikein pitkänlinjan linja-autolla. Koska auto näytti tulevan aivan täyteen, odottelin viimeisenä, koska saatoin kyllä odotella seuraavaakin autoa. Kysyin kuskilta vieläkö yksi lyhytmatkalainen mahtuu kyytiin ja hän vastasi että tule mukaan vaan, voit istua tuossa rahastajan penkillä. Eikös silloin sieltä kauempaa joku nainen huutanut, että täällä on yksi paikka vapaana, tule tänne istumaan.  Siinä puolen tunnin matkan aikan ehti kolme ihmistä ruveta juttelemaan minulle. Kyllä olikin rattoisa matka, olisin voinut matkustaa pitemmällekin. Huomasi kyllä, että auto oli tulossa Itä- Suomesta, siellä ihmiset ovat niin ystävällisiä ja seurallisia.

Kotia tultua piti heti katsoa peilistä, onko pääni päällä sädekehä jossa lukee :"Tule luokseni juttelemaan ", ei näkynyt ;D

Kissat olivat vuorokauden kotona yksin ja niin kiltisti. Kaikki tarpeet oli tehty hiekkalaatikkoon. Semmoinen hurina nousi kaikkien kurkusta, kun huomasivat minun palanneen. Mukava tulla kotiin, kun on joku odottamassa.

Uuden vuoden lupaukseni

Kotivinkin sivuilta löytyi niin minulle sopiva Uudenvuodenlupaus, että näillä mennään ensi vuosi. (Kuva suurenee klikkauksella).

Hyvää Uutta Vuotta Kaikille ♥

Haasteissa mukana

Täytyyhän elämässä edes vähän olla mukavaakin haastetta, joten lähdin mukaan "Vuosi väriterapiaa" haasteeseen.  Vielä ehtii halukkaat mukaan. Tässä minun värilistani:

Tummanruskea tammikuu

Oranssi helmikuu 

Vihreä maaliskuu

Valkoinen huhtikuu

Turkoosi toukokuu

Keltainen kesäkuu

Sininen heinäkuu

Keskiruskea elokuu

Punainen syyskuu

Violetti lokakuu

Kirjava marraskuu

Joulunpunainen joulukuu

Olipa vaikea keksiä värejä, mutta tämmöiset yritän tehdä ;)

 

 

Toinen haaste on Facebookissa oleva JyJy 2017.  Se meneekin helposti, olen Jyjyilyssä ollut ennenkin mukana.

Kuvina on ikkunani ulkoapäin kuvattuna. Siitä erottaa minun asuntoni, siellä on aina joku kissa ikkunassa.

Ensimmäisen kerran minullekin ehdotettiin blogiyhteistyötä jonkun mainostajan taholta. Ei ollut mitenkään käsitöihin liittyvää, joten empä lähtenyt mukaan. Eiköhän tämä ole tarpeeksi sekava blogi ilman mainoksiakin ;)

Mummo on ollut kilttinä.......

....tai sitten Joulupukki erehtyi osoitteesta. Lahjoja tuli kuitenkin paljon, joista osan näytän tässä.

Joululahjavaihdossa sain paketin Anulta Silmukkanarkoosista. Hyvin oli Anu blogiani lukenut, kun tiesi lähettää näin osuvan paketin. Eiköhän nyt tule jalkoja hoidettua paremmin, kun on hyvät aineet. Kynttilälyhty on kaunis sisälläkin, kun laitoin sisälle ledkynttilän (kissaturvallisia) ja suklaat on jo syöty. Kiitos Anu ♥

Itse lähetin Wiivuskalle Sukkia ja suklaata blogiin. Itse tehty tonttu tietenkin, mitäpä muutakaan =)

Aivan yllätyspaketteja tulikin sitten postin kautta. Teijalta aivan mahtava kasa lankoja. Näistä niitä nukkeja sitten syntyy kevään mittaan. Mummokissa näyttää niin pieneltä kasan vieressä =)

Siskoni kävi kylässä joulupäivänä autistisen tyttärensä kanssa. Tytär on kova virkkaamaan ja oli niin onnellinen, kun annoin hänen valita kasasta kolme kerää itselleen. Teijan olisi pitänyt nähdä hänen ilmeensä, niin ilahtunut hän oli langoista ( niin olin kyllä minäkin). Kiitos sinulle Teija ♥

Toinen paketti tuli Eijalta. Voi hyvät hyttyrät kun ilostuin tästä. Tässä on sitä vanhaa ruskeaa Tenneseetä, jota ei saa enää mistään. Se on juuri oikeaa apinalankaa ja nyt pääsen taas tekemään niitä.  Yksi kerä puuttuukin kuvasta, koska siitä on jo apina aloitettu :) Muumilangoista teen sitten muita hahmoja, vaikkapa Muumeja ;) Tämä kasa ilahdutti niin suuresti ja  näitä en raaski antaa muille, itselle ovat niin tarpeellisia. Kiitokset sinullekin Eija ♥

Sitten näitä itse antamiani lahjoja =)

Tytär on ollut kyllä kovin kiltti, mutta siitä huolimatta pukki toi kasan risuja. Harvemmin näitä risuharjoja enää näkee, mutta minä löysin paikallisista joulumyyjäisistä. Tällä saapi sitten ripsutella roskia parvekkeeltaan.

(Seinän revitty tapetti ei ole tyttären tekemä, vaan kissojen. Semmoista se on kissaperheessä). 

Pojan perheessä oli herättänyt hilpeyttä ja kummastusta, kun isän paketista ilmestyi tämmöiset. Poika kesällä jo toivoi mökilleen vale-ampiaisenpesiä ja nyt pukki toi niitä ensi kesää varten. Toivottavasti toimivat.

Vielä pieni joulutarina.

Meillä lapsuudessa tonttu toi aatto-aamuna pienen paketin jokaiselle lapselle ulos portaille. Se auttoi hyvin päivän jännitykseen. Ajattelin aikoinaan elvyttää tämän tavan pojan ollessa pieni.

Poika oli pienenä paljon tekemisissä isänäidin kanssa, joka oli hyvin uskonnollinen ja opetti uskon asioita pojallekin. Niimpä eräänä aatto-aamuna, kun käskin pojan katsomaan rappusilta minkälainen ilma ulkona on, hän tuli silmät loistaen takaisin. "Äiti, äiti katso, ulkona oli Jumalanlahja". Siitä lähtien meidän rappusilta löytyikin aatto-aamuisin "Jumalanlahja" =D

Joulua ♥

Iloista ja rauhallista joulumieltä kaikille ♥

Korvatunturi

Voipa olla että minäkin saan kohta jouluhommat tehtyä ;) Korvatunturi ainakin on jo pystyssä. Lapin nuket olen vuosien varrella keräillyt kirppareilta, mutta kodan olen saanut joululahjaksi jo noin 45 vuotta sitten. Nyt alkaa tuntumaan  ihan joululta ♥

Joulusukat minulle ♥

Toki minäkin välillä sukkia neulon, mutta harvoin niistä omiin jalkoihin joutaa. Parsituissa pitää itse kulkea =) Kirjoneuletta en hallitse ollenkaan, tulee rumaa kittanaa tai löysää reikäistä. Siksipä tuntuikin niin mukavalta, kun sain  Knean arvonnasta joulusukat ihan itselleni. Niin kauniit, tykkään näistä kovasti. Ihan itselläni pidän, en anna muille =)

Joulukortissakin kaunis virkattu tähti. Täytyy laittaa tähti semmoiseen talteen, että voin katsoa mallia ja yrittää itsekkin tehdä tuommoisia. Kaunis idea joulukorttiin. Suuret kiitokset Knealle ♥

Sukissa on mielenkiintoinen kantapää, en ole ennen tuommoista nähnytkään. Tyttären kanssa sitä kilvan ihmeteltiin. Kunnolla en saanut kuvattua, mutta tuossa kavennukset onkin tehty kantapään alla. Joskus voisi kokeilla tämmöistä ihan tavis-sukkiinkin.

Osallistuin Sadun järjestämään joululahjavaihtoon ja paketti tuli hyvissä ajoin Anun lähettämänä. Tämä aukaistaan sitten vasta aattona, jää jännitettävää sinnekin ;)

Täällä kotona on jouluvalmistelut aivan alkutekijöissään. Ruoat ostetaan valmiina kaupasta ja siivouksella ei niin väliä. Mutta haluaisin niin kaivaa kaikki miljoona joulukoristetta esille. Taitaa olla vanhuus tulossa, kun enää ei tahdo jaksaa, päivä-unet kutsuu aina kesken puuhien. Tytön ja kissojen kanssa ihan vaan vietetään joulua, mutta silti olis kiva , jos koti olisi jouluisen tuntuinen. Onhan tässä onneksi vielä muutama päivä.

Onnistuin vahingossa tekemään niin hyvän hedelmäkakun, että kun sitä vähän olen maistellut, niin nyt sitä ei enää ole murustakaan ;) Taidan tehdä uuden vasta joulun jälkeen, kun on enempi aikaa.

Sain facebookin hömppätestissä tuloksen, että joudun helvettiin. En minä sinne halua, mutta näitten "enkelipoikien" porukassa kyllä viihtyisin. Kyllä meillä juttua piisais, minullakin entisellä "surinasussulla" =D

Viimeisiä joululahjoja valmiina

Viimetingan joululahjatoivomuksena tuli pojantyttäriltä kämmekkäät. Tämmöiset ovat kuulemma hyvät ratsastushanskojen päällä, jotka itsessään ovat ohuet ja kylmät. Äkkiäkös mummo tuommoiset kutasee. Molemmille mustat, joten neuloin toisiin päälle yhden leveän palmikon ja toisiin kaksi kapeaa palmikkoa. Nyt ei pitäisi mennä sekaisin, vaan molemmat erottaa omansa

Tytär huomautti, että kaikille muille olen tehnyt tontun ja hänelle en yhtään. Olihan se tehtävä, mutta itsellä ei vieläkään ole omaa tonttua ;)

Joulu tulla jollottaa ja kaikilla toivottavasti hyvä mieli. Meillä ainakin, sillä hyvin kävi ulkomaankaupoissa. Myyjä palautti parissa päivässä rahat tyttären rikki menneestä paketista. Tytär kehuikin, että Koreasta kannattaa tilata, tuotteet ovat halpoja ja myyjät luotettavia. Mukana on aina näytetuotteita ja tällä kertaa oli muutama pussi kasvovoidetta, joka sisältää etanan limaa. Luit oikein, etanan limaa =) Tyttärellä on helposti rasvottuva iho ja tämä sopi hänelle erinomaisesti, iho on

 niiiiin pehmeä eikä kiillä monen tunninkaan jälkeen. Lupasin kerätä hänelle ensi kesänä etanoita pihalta naamalle mönkimään, ettei tarvitse Koreasta asti tilata. Ei innostunut ajatuksesta =D

Minä puolestani olen ihastunut nyt Tiian lähettämään Himalayan jalkavoiteeseen. Imeytyy nopeasti ja mikä parasta, on miedon tuoksuinen. Sopii meikäläiselle, joka saa päänsä kipeäksi voimakkaista tuoksuista. Tätä on ostettava lisää kun entiset loppuu. Kiitos vaan vielä kerran Tiialle.

Joulusiivoukset on aloitettu, eli siivosin lankavarastojani. Osan vein muovilaatikoissa ulkokomeroon odottamaan pakkasia, mahdolliset tuholaiset pääsevät hengestään. Heti tuli koti paljon siistimmän näköiseksi ja voin ruveta penkomaan joulukoristelaatikoita. Aion päästä helpolla tänä jouluna, ei turhia siivouksia ja ruoat valmiina kaupasta. Jouluna vaan levätään ja katsotaan lastenohjelmia telkkarista ;)

Pikkuhiljaa valmistuu

Kohta on lahjat valmiina ja "pääsen" siivoushommiin. Onneksi on vielä pari viikkoa aikaa. 

Nämä sukat oli tarkoitus tehdä valepalmikkoa, mutta kun en viitsinyt etsiä ohjetta, niin ovat jotain sinne päin =)   Valevalepalmikkoa =D

Tietokone meni sekaisin viimeisen päivityksen myötä, enkä päässyt enää nettiin. Onneksi kuulin, että muillakin oli sama ongelma, eli vika ei ollut omassa koneessani. "Nörttinä" sain  vian korjattua ihan itse, mutta nyt kone käynnistyy tosi hitaasti. Ei haittaa, pää-asia että käynnistyy =D

Tietenkin näitäkin on pari uutta tullut tehtyä. Hyvin ovat kelvanneet ja nyt olis tehtävä vielä tonttuja ihan itsellekin.

Olen ihmetellyt, kun ihmiset laittaa jo kuvia valmiiksi koristelluista juolukuusista. Eikö siihen ehdi jo kyllästyä jouluun mennessä ? Meillä on siirrytty muovikuuseen ihan kissojen takia, mutta sekin kootaan vasta aatonaattona. Koristeet ja valot laitetaan sitten aatto-aamuna.

 Muistan kuinka lapsena siskon kanssa haettiin joulukuusi metsästä vasta aattona ja tuotiin suoraan sisälle. Naapurin isäntä oli valmiiksi kaatanut suuria kuusia, joista saatiin valita mieluisin latva-osa, joka itse sahattiin poikki. Ei joulukuusta koskaan laitettu ennen aattoa ja siksi se tuntuikin niin juhlavalta.

Tytär tilailee ahkeraan tavaroita ebayn kautta idästä. Aina ovat tulleet ehjinä ja olleet muutenkin kunnollisia. Nyt oli tämä Koreasta tilattu paketti näköjään jäänyt jonkun raskaan alle ja kaikki oli rikki. Kaikki voidetuubit puristuneet tyhjiksi ja osa kokonaan hajalla. Paketti oli päältäpäinkin ihan märkä ja hajalla, posti olikin sen laittanut muovipussiin.

Saas nähdä saako rahat takaisin tai uudet tuotteet tilalle. Reklamaatio on lähettäjälle laitettu, mutta minnekkään kuluttajasuojavirastoonhan näistä on turha valittaa, ulkomailta tilatuista.

.....

Luulin, että minulla ei nyt ole mitään kirjoitettavaa, mutta ihmeen paljonhan tuota tekstiä vaan näkyi tulevan ;D

Muistakaa olla kiltteinä, enää pari viikkoa aikaa petrata käytöstä =D

Joulu ennenaikojaan

Vaikka aikaisemmin olin ahkera ja taitava meikkaamaan, niin enhän minä enää tiedä niistä asioista mitään. Niinpä kun mietin joululahjoja teini-ikäisille, kysyin neuvoa Tiialta, joka välillä kirjoittaa blogissaan näistä aineista. Tiia julkaisikin  blogissaan  http://minakokeski-ikainen.blogspot.fi/ aiheesta kirjoituksen ja uskompa että siitä on  apua muillekin lahjoja miettivälle.

Tiia kirjoitti minulle myös, että on laittanut postiin pienen ilahdutuksen. Siis pienenkö, aivan mahtavan paketin. Joulupukki taisi käydä täällä jo. Kiitos Tiialle oikein, oikein paljon ♥

Näillä voiteilla  mummo voi rasvata itsensä päästä varpaisiin ;)  Varsinkin jalkavoiteet ovat nyt hyvin ajankohtaisi, sillä koppurakinttuni ovat joutuneet sairaanhoitajan tehosyyniin. Enhän minä niitten kelmujen kanssa jaksanut pelleillä montaakaan iltaa, mutta rasvan kyllä vetäisee äkkiä ennen nukkumaan menoa.

Sitten kynsilakkoja ja hajuvesiä. Näistä nyt jakaa useammankin teinin pakettiin. Täytyy näistäkin jotain jättää itselle, saahan mummokin haista hyvälle

Muita meikkituotteita. Nämä taitaa päätyä lahjapaketteihin, mummo niin harvoin enää meikkailee.

Nauratti nuo irtoripset, kun tuli omat muistot mieleen. Ostinhan minäkin semmoiset noin 50 vuotta sitten isältä salaa. Laitoin ne sitten koulun tansseihin ja se suurin ihastukseni haki minua tanssimaan. Pojalla oli ihana vaaleansininen angorapusero, jota vasten lemmekkäästi painoin poskeni. Irtaannuttuamme huomasin, että toisen silmän ripset tököttivät pojan puseron rinnuksessa, enkä minä kehdannut pyytää niitä takaisin. Se oli nolo tilanne nuorelle tytölle. Sen jälkeen en ole irtoripsiä edes kokeillut. Nykynuoret niitä näyttää taas käyttävän ja onhan ne nykyään ihan toisen laatuiset.

Vielä oli aineita sisäiseenkin kauneuteen. On vaikea mököttää huulet mutrussa, jos suu on täynnä hyvää suklaata ;) Puolet noista jo tulikin syötyä.

.....

En seurannut eilen Linnan juhlia ollenkaan. Ei huvita katsoa, miten eliitti bilettää ja syö ilmaisia herkkuja, kun itse istuu yksin kotona leivänkänttyrä kourassa.
Sen sijaan muistelin mummoani, oikeata sisupussia. Hän synnytti 13 lasta, joista yksi kuoli pienenä ja lähti kaksi kertaa evakkoon sodan jaloista Karjalasta. Mummo pienimpien lasten kanssa junalla ja kaksi suurinta lasta jalkaisin lehmiä ajaen, toinen heistä oma isäni. Kyllä on ollut rankkaa mummolla ja lapsilla. Siihen verrattuna olen itse päässyt tosi helpolla ja kunnioitan suuresti mummoani .

Kirpparilta ja käsistä

Poikkesin taas paikallisella pienellä kirpparilla, shoppailu kun on vaan niin mukavaa. Vaikka en olekkaan uskonnollinen ihminen, niin tämä porukka jotenkin hellytti minut. Kokoa patsailla 10-15 cm ja hinta 0,50€/kpl.  Jeesus ja pari paimenta vaan puuttuu, mutta enköhän minä sen Jeesuksenkin jostain keksi. Monta kertaa kävelin ensin ohi, mutta sitten nappasin koriini, muuten olisi voinut jälkikäteen ruveta harmittamaan =)

Löysin myös Unisefin kookkaan siistin pehmokamelin hintaan 1,20€, kuvaa vaan en ehtinyt ottamaan. Ajattelin heti, että tuo on pelastettava, ennenkuin joku ostaa se koiralleen revittäväksi. Onkohan tämä minun eläintensuojelu mennyt jo liian pitkälle, kun se ulottuu jo pehmoeläimiinkin ;) Tytär oli kuitenkin mielissään ja otti sen heti omaan asuntoonsa unikaveriksi.

Yritin ottaa kuvia viimeisistä virkkauksistani, mutta meillä se ei ole niin yksinkertaista. Yksi linssilude änkeää aina eteen.

Pienen taistelun jälkeen sain sentään yhden ,kuvan napattua. 

 Meillä on kirpparillakin pieni nurkkaus käsityöläisille, mutta eipä siellä näytä mitään menevän kellään, Minullakin siellä on muutama työ makaamassa.  Eikä ihmekkään, kun kirppari menee kiinni jo klo 15 ja on viikonloppuisin kiinni, Työtätekevät eivät pääse sinne koskaan. Onneksi nämä olenkin myynyt suoraan kotoa.

Sukankudin se vaan on paras telkkarinkatseluun sopiva käsityö. Nämäkin on Novitan 7-veikkaa, mutta tykkään näistä enemmän kuin edellisistä. Paljon kivempaa kun saa itse suunnitella raidoituksen ja samalla hävittää pieniä lankanyssäköitä.

Vielä on monta työtä kesken ja joulu lähenee uhkaavasti. Olishan se ihan hyvä jos ehtisi vähän siivoamaankin enimpiä kissankarvoja pois ennen joulua ;)

Tyttö tietää ;)

Kyllä tyttö tietää mistä äiti tykkää. Tuli käymään kylässä ja toi omat joulukalenterit sekä äidille , että kissoille .

Ei käsi- vaan jalkatyötä

Meidän sokeritautisten tulisi pitää tavallista parempaa huolta jaloistamme. Kaikesta rapsuttelusta ja rasvaamisesta huolimatta minulla ainakin on kuitenkin halkeilevat kantapäät ja kipeä sisäänpäin kasvanut känsä päkiässä. Nyt sain sairaanhoitajalta niin hassun hoitoneuvon, että tämä pitää jakaa muillekin =)

Illalla pesun jälkeen jalkoihin vedellään paksu kerros vaseliinia ja koko komeus kääritään Elmu-kelmuun. Känsän kohdalle laitan erikoispaksusti molempia. Muutaman kerran olen nyt tehnyt ja ainakin se pitää jalat mukavan lämpöisinä. Kävellessä muljahtelee aikalailla, joten päiväksi otan kantapään paljaaksi, Känsän kohdalla annan olla päivälläkin , eikä enää satu ollenkaan, litsahtelee vain mukavasti ;D

Jos tämä nyt tepsii ja minulle tulee Tuhkimon lasikenkiin sopivat jalat, niin kerron teille siitä sitten myöhemmin =)

Nyt valmistuu

Oikein urakalla aloin näitä puolivalmiita viimeistelemään ja valmistakin tulee. Tämän Simpukkahuivin aloitin jo syyskuussa Turkin-matkalla sieltä ostamastani langasta. Ihanan pehmeä ihoa vasten, tosin akrylia kokonaan.

Tässä kuvassa väri on lähempänä oikeaa. Itse tykkään tästä väristä tosi paljon. Nopea mallihan tuo oli virkata. Vähän yli 100gr käytin lankaa, sillä tein aika suuren siitä.

Novitan rumalangasta sain vielä rumempaa lisäämällä siihen violettia kuten ylemmissä sukissa. Kuvassa tuo violetti näkyy sinisenä. Tummanharmaa miestensukissa pelasi paljon paremmin. Eikohän nuo tule käytettyä kuitenkin. Eikä nuo puolivalmiit vielä tähän loppuneet =)

Pikkuiset mustekalat lammessa ui..... =) Eräs ystäväni halusi joulukuussa syntyvälle vauvalle mustekalan. Ensimmäisen tein ohjeen mukaan ja siitä tuli niin ruma ja mitätön. Ei minusta ole ohjeita seuraamaan. Heitinkin ohjeen menemään ja tein uuden isomman. Paremman näköinen minusta. Annoin kuitenkin molemmat, että voi myöhemmin leikkiä äiti- ja vauvamustekala leikkejä.

......
Eilen kävin muutaman vuoden tauon jälkeen sairaanhoitajalla kuulemassa kokeiden tuloksia ja sain aivan mahtavaa palvelua. Olin varautunut 10 minuuttiin, mutta olinkin siellä 1,5 tuntia juttelemassa. Laitettiin terveysasioita vähän ajantasalle. Hoitaja kysyi , että mitä minä nyt tänne kirjoitan . Käskin laittaa, että tämän ihmisen elämäntavat ovat ihan persiistä, mutta ihmeen terve se vaan on ;D Parasta  kuitenkin oli kun lopuksi hoitaja vielä rapsutteli jalkapohjista känsiä pois , hieroi ja rasvasi jalat oikein kunnolla. Tuntui tosi ihanalta. Sanoin hänelle, että jos hän vielä keittäisi pullakahvit, niin olo olisi täydellinen. Ei keittänyt =DDD