Kiire, kiire , kiire

Näin syksyllä tuntuu olevan kaikenlaisia kiireitä, niin ettei tahdo ehtiä blogiakaan kirjoittamaan. Vaikka enimmäkseen minä vain istun ja teen käsitöitä :)
Ihan hävettää, kun en ole saanut valmiiksi tilattuja pehmoja. Keskeneräisiä on kaikki paikat täynnä, mutta valmista ei vain tunnu syntyvän. Tilausjärjestyksessä niitä yritän valmistella, mutta kun väliin osuu yksi isompi tilaus, niin kaikki joutuu odottamaan :(  Kaikki tilaukset ovat kyllä tallessa vihkossa ja ennen joulua saapuvat  perille.

Tämän Äkälinnun ohjeen sain  Pirjolta Violettia ja villalankaa-blogista . Pallon ja vatsakappaleen tein ohjeen mukaan, mutta enhän minä jaksa kauan ohjeita lukea, vaan tein loppu-osat virkkaamalla oman pään mukaan. Kiitos Pirjo hyvästä ohjeesta. En olisi ilman sitä osannutkaan palloa neuloa.
Tämä jää kyllä ainoaksi kappaleeksi , toista näin isoa en aio enää tehdä :)

Tietenkin apinoitakin on tullut tehtyä. Nämä ovat sitä pienempää mallia ja isompia on keskeneräisinä monta kappaletta.

Oman aikansa on vienyt tämäkin harrastus. Ehei, ei tämä ole vielä läheskään valmis.Aloitin simppelillä maisemataululla, että pääsee taas maalaamisen tuntumaan. Paljon on tässä vielä korjailtavaa.
Seuraavaksi teemme jokainen omakuvan. Se voikin olla hauskaa.....tai sitten ei :)

Jokin aikaa sitten sain Mallilta lankapaketin. Nyt on lankaa vähäksi aikaa :)
Erityisen iloinen olen noista sukkalangoista. Joulun jälkeen ehdin varmaan jo sukkiakin tekemään, se on niin rentouttavaa puuhaa.  Kiitokset lähetän Malille jonnekin sinne Afrikkaan, minne hän on jo lähtenyt.
......
Eilen oli Epäonnistumisenpäivä.
 Meillä sitä vietettiin onnistuneesti epäonnistumalla :)
Tyttären piti tulla kotona käymään, ei olla yli kuukauteen tavattukaan. Vaan eikös hän nukkunut pommiin linja-autosta ja tulo siirtyi päivällä.  Mukava on taas saada seuraa tänne muutamaksi päiväksi, ikäväkin on ollut. Ei nuo kissat ihan ihmis-seuraa korvaa =)

Outoja haluja

Minulla on iskenyt mahdoton halu käydä naapurin omenapuun kimppuun.

 Haluaisin vähän maalilla selventää tuota rungossa näkyvää istuvan koiran kuvaa. Omenapuunvartija ☺

Vaan enpä taida uskaltaa, voi naapuri vaikka suuttua.

Seuraavana päivänä
Kun ei kaikki siinä koiraa näe, niin yritimpä selventää kuvaa (huonolla menestyksellä,tuli kissan näköiseksi)
Itseasiassa siinähän istuukin kaksi koiraa. Emokoira taustalla vahtii pentuaan.
......
 Jaana pisti paremmaksi ja näki kolme koiraa alkuperäisessä kuvassa. Niimpä tosiaan onkin, emolla kaksi pentua siinä leuan alla ♥

Armas on arponut

Arvonnan virallinen valvoja, Eetu , on tarkkana paikalla ettei mitään vilppiä suoriteta. Minä sain pelkkänä assistenttina kirjoitella arpaliput.

 

Sitten meillä nostettiin kissa pöydälle ☺

Arvonnan sutjakkaan sujumisen takaamiseksi arpalippujen sekaan sekoitettiin herkkunappuloita, (jotka tietenkin valittiin ensimmäiseksi) ☺

Herkkujen loputtua lattialle huiskittiin ensimmäiseksi : 

 Katja-Inkeri  blogista Maalla melkein kaupungissa

Laitappa osoitetietoja tulemaan mailiin sudemi@luukku.com. että saadaan kirja postiin ♥

Armas kyllä innostui arpomaan monta muutakin voittajaa, mutta valitettavasti palkintoja ei nyt ollut kuin tämä yksi. Täytyy seuraavalla kerralla varautua useampaan voittajaan :)

♥Lankaa ja lämpöä ♥

Sain Hannalta paketin jonka pakettikortissa luki : "lankaa ja lämpöä". ♥
Kyllä, nimenomaan sitä se sisälsi. Sain rutkasti mielenlämpöä keskelle sateista harmaata  syyspäivää.
Langatkin ovat oikein mieluisia. Juuri noita nyssäköitä, joista on kaikista mukavinta suunnitella kaikenlaista höpsötystä.
Minua aina vähän pelottaa aloittaa täyttä kerää, kun mietin että siitä voisi tehdä jotain järkevää ja tarpeellistakin. Tuntuu haaskaukselta käyttää niitä leluihin.  Pienistä keristä taas alkaa heti mielikuvitus lentämään ja ideoita pursuu liikaakin :)
Nyt onkin sitten niin, että valmista ei synny millään, mutta joka päivä tulee aloitettua ainakin pari uutta. Hmmm.....täytyy antaa kohta itselle kurinpalautusta.

Kiitos Hanna oikein oikein paljon ♥

Voitin näköjään jossain Novitan äänestyskilpailussa lankaa. Tuli peräti KAKSI kerää Rose-lankaa.
Väri on kyllä ihana, mutta..........
Novita on sen verran iso firma, että kyllä kaksi kerää lankaa tuntuu aika mitättömältä palkinnolta. Olisi luullut olevan varaa vähän paksumpaakin palkintopakettiin. Noh, ei passaa katsoa lahja-hevosen suuhun. Hyvä näinkin :)
Empä enää muutenkaan ole niin tyytyväinen Novitaan. Ainakin sukkalangat ovat huonontuneet, enkä niin innolla odota enää lehteäkään :(

Kuvassa kuitenkin mukana paras kissani Mausu.
Mausu on niiiiin ihana. Todella kiltti, ei tappele koskaan, vaan väistyy tilanteista. Ei myöskään vaadi mitään, niin kuin muut kissani, vaan pyytää kauniisti hieman naukaisten.
Kerran eräs sanoi: "Mausu on niin ruma, että on suorastaan kaunis". Kaunis se on minustakin ♥

♥♥♥♥ Huomasitteko, olen oppinut käyttämään sydänmerkkiä ♥ ♥ ♥ ♥ =D

Perhepotretti

Tämän iloisen perheen lapset ovat kaksoset..

Kovin ovat isän ja äidin näköiset.

Mukavia ihmisiä, mukavia päiviä !

Jostakin näitä mukavia ihmisiä vaan ilmaantuu minun elämääni.

Kikka (Neuloo mopsien kanssa) kirjoitti , että hänellä on jäänyt käyttämättömiä lankoja, huolisinko minä ne. No eipä tarvi minulta edes kysyä, ihan varmasti huolin.

Oli siinä sitten Susukin ( kaikkihan Susun tietää) lähtenyr asiaan mukaan.

Eilen kun postista kotia päin kuljin, niin mahtoi olla typerä virnistys naamallani. Olin kuin Naantalin aurinko ja ihmiset varmaan luuli minun tulleen hulluksi tai olevan humalassa. Oli vaan niin onnellinen olo. Valtava määrä lankoja, voi mahdoton sentään.

Ilta siinä meni kun hiplailin ja suunnittelin. Yksikään lanka ei mene hukkaan, kaikille on jo suunnitelma :)

Eipä tässä muuta osaa sanoa kuin KIITOS.

Tassu-kissakin oli kantanut kortensa, eli herkkunsa, kekoon. Nämä jaetaan tasapuolisesti kaikkien viiden kesken ja Eetulle täytyy varmaan antaa palanen lihatikusta.

Kissat lähettää kiitoksensa Tassulle.

Kun on lankoja, niin on hyvä olla ohjeitakin :)

Minua onnisti Päivin arvonnassa ja sain tämän kauan haluamani kirjan. Tämä on juuri sopiva minulle, aloittelevalle kirjoneulojalle. Tästä löytyy tarpeeksi helppoja kuvioita jopa minulle ja muutenkin jotenkin viehättää nykyään nuo vanhat suomalaiset kirjoneulemallit.

Kiitos Päivi, kirja osui oikeaan osoitteeseen :)

Tässäpä viimeiset apinani. Isoveli hoitaa pikkuveljiä.

Minulta tilattiin pienempiäkin apinoita ja niitä nyt opettelen tekemään. Malli hakee vielä muotoaan, mutta pikkuhiljaa vakiintuu. Iso on kooltaan noin 37cm ja pienet sitten keskimäärin 24cm.

Täyttä höyryä pusken eteenpäin virkkausteni kanssa, mutta illalla lähden taas maalia kankaalle sutimaan =).

Ai niin, täytyy vielä kehaista. Kuvissa näkyvä paksu, hyvälaatuinen, käyttämätön, ruskea sängynpeitto löytyi kirpparilta hintaan 2€. Kelpaa siinä nyt kissojen taas kiehnätä :)

Lisää ja lisää

Näitä on tullut taas tehtyä niin, että tuntuu kuin koukku olisi jo kasvanut käteen kiinni. Lisääkin on tulossa koko ajan, sillä joulupukki on jo kirjoitellut tilauksia näistä.

Alkoi jo tuntua, että olen kasvanut kiinni käsityötuoliini, toinen käsi koukkuna ja toinen kiinni kissoissa. Sempä takia lähdinkin taas mukaan Kansalaisopiston öljyvärimaalaukseen. Ei minusta taiteilijaa tule, mutta tuleepa lähdettyä välillä kotoa pois ja onhan siellä mukavaa juttuseuraa. Kohta olisin muuten alkanut jo naukumaankin kuin kissa ja sehän ei olisi kovin mukavaa muille.

Armaksen kanssa meillä lempi leiskuaa. Öisin herään siihen, kun Armas nuolee nenänpäätäni. Varmaankin ensin on nuollut omaa peräpäätään, ainakin haiskahtaa siltä. Muuten Armas ei muuta kuin syö ja kakkii, koko ajan jompaa kumpaa. Ulos ei pyri ollenkaan.
Niin, uusille lukijoille tiedoksi.......Armas on kollikissa, ei miesystävä. :) 

Mainoksia =D

 Pojat siinä on niin iloissaan jo ajatuksesta ostaa lakritsia. Ihan lauluksi pistää.

Ja Brita piristyy pistämällä Pilli-Klubin palamaan.

Onhan nämä hauskoja mainoksia, ei voi mitään. Nykyään vain lailla kiellettyjä, mutta kaipa niitä täällä voi silti vielä esittää =)

Armas arpoo

Armas on kotona taas.

Pari kuukautta Armas onnistui olemaan karkuteillä. Päivisin sitä ei näkynyt, mutta öisin kävi naapurin Matin parvekkeella syömässä. Itse onnistuin näkemään muutaman kerran, mutta karkuun juoksi aina kovaa kyytiä. Ihan tarkoituksella sille annettiin kuitenkin ruokaa ulos, ettei vaan lähde kauemmas hortoilemaan.

Eilen onnistuttiin saamaan supiloukku lainaa ja ei mennyt kauaakaan, kun Armas oli jo kiikissä.
Niin oli kiiltävä turkkinen ja hyvässä kunnossa, mutta laihtunut kylläkin.

Armashan on löytö-kissanpentu ja luulenkin, että emo on ollut villikissa. En minä muuten ymmärrä tuota Armaksen outoa käytöstä. Nyt se kumminkin on niin onnellisena kotona. Kiehnää koko ajan minun sylissäni tai koiran kyljessä ja kehrää niin mahdottomasti. Ihan kuin ei olisi koskaan karkuteillä ollutkaan :)

Meidän tyttö-kissat vaan ei tykkää Armaksen paluusta, vaan sähisevät sille vuoron perää. Noh, eiköhän se sopu vielä löydy.

Tämän onnen kunniaksi Armas pitää nyt arpajaiset.

Jokaiselle halukkaalle yksi arpa, ja toivottavasti jotain yhteystietoa, että saadaan palkinto lähetettyä.
Palkintona on tämä sukkakirja. Kirjassa on 60 kirjoneulemallia ruutukaavioina. Olkoon arvontapäivä vaikkapa 30 9.

Jaettu ilo on .......jaettu ilo =)
Tätä iloa kaikille haluaa jakaa Armas ja Sude.

Pakko laittaa =)

Kolahti kuin nyrkki silmään.

Ihan kuin istuisin tuossa ite ite =)

Tästä olen super-ylpeä

MINÄ VOITIN KESÄYÖNHULLUTUKSESSA!!!!!!

Olen niin ylpeä tästä. Marika kirjoitti näin ihanasti :

"Olen nyhertänyt omat pikku muistiinpanoni ja sieltä löytyi kerrassaan ylivoimainen voittaja sarjassa "Koukuttajan mielestä hassunhauskin kilpailutyö, jollaisen se haluaisi itselleenkin".

Rumpujen pärinää...

Voittaja on: Sude blogista Suden silmukat  ja voittajatyöt ovat herttaiset apinahenkilöt Sude apinoi -postauksessa."

Tämän kun luin, niin itku tirahti. Niinhän tuo on kuin olisi ansiomitalin saanut rintapieleensä.

Minulle olisi kyllä piisannut jo nämä ihanat kehutkin, mutta sain eilen vielä postissa paketinkin. Niin kaunis korusetti ja vielä kauniita silmukkamerkkejäkin.Kyllä tuli kertaheitolla piristystä päivään ja onnellinen mummeli :)

Marikan muita töitö voi käydä ihailemassa hänen sivuillaan etsy-shopissa :

 http://www.etsy.com/shop/Koukuttaja?page=1

Kyllä nyt taas koukku heiluu uudella innolla ja apinoita syntyy lisää :)

Toisenkin ihmeen koin eilen.
Täällä sivukylillä ei kaupasta saa kuin 7-veikka-lankaa ja jos muuta haluaa hiplata, niin on lähdettävä lähimpään kaupunkiin.

Olenkin jo kokeillut montaa netti-lankakauppaa. Ajattelin, että jos tilataan, niin tilataanpa sitten vaikka oikein kaukaa. Kokeeksi laitoin pienen tilauksen Istanbuliin Ladyink liikkeeseen. On halpoja lankoja ja semmoisia uutuuksia, mitä ei Suomesta taida vielä saadakkaan.

Minusta se oli aivan uskomatonta, että tämäkin pieni nyssäkkä tuli sieltä asti muutamassa päivässä ja poika kiikutti sen minun omalle ovelleni asti . Eikä postimaksuja ollenkaan  :O. Minusta tämä on kyllä ihmeellistä palvelua. Johan noiden kuljetus tuli heille maksamaan enemmän kuin langat.

Harmi vaan, ettei sieltä saa Muscat-puuvillalankaa, jota käytän apinoihin. Eikä kyllä Pallas-sukkalankaakaan, mutta eiköhän sieltä löydy jotain muuta sukkalankaa. Jos joku tietää hyvän sukkalangan tuosta liikkeestä, niin vinkatkaapas minullekin.

Tästä mummosta taisi tulla vaki-asiakas tuohon liikkeeseen =)

Että semmoista tällä kertaa. Jatketaan juttua taas toisella kertaa ;)

Äkälinnut

Pihalta kuului niin kamala kälätys ja kun menin katsomaan, niin mitä siellä olikaan.

Linnut parveilevat muuttopuuhissa ja niin myös tämä Äkälintu-parvi.

Tänään suunnistivatkin jo kohti Oulua.

Kälättäköön ja äkäilköön nyt sitten siellä. Viekää minulta terveisiä Oululaisille.

Ei ole hylännyt, ei :)

On tuntunut, että arpa-onni on kokonaan kadonnut, mutta eipä se olekkaan kokonaan minua hylännyt. Meken arpajaisista voitin korun ja sain vielä ensimmäisenä valita mieleiseni. Minusta tämä malli on oikein sopiva tämmöiselle "hieman vanhemmalle" tyttelille. Sopivan jykevä kivi, niin että kaulan rypyt ja heltat näyttävät pienemmiltä ja sirommilta :). Mitähän lie kiveä, olisi kiva tietää. Näyttää minusta laavakiveltä. Olen sitä itsekkin joskus kerännyt Etnan rinteiltä. 

Kiitokset Mekelle. Tykkään tästä korusta ja tulee varmasti käytettyä.

Välillä telkkarista tulee sen verran keskittymistä vaativaa ohjelmaa, että silloin ei virkkaaminen onnistu. Sen varalta minulla onkin aina sukantekeleitä.

 Nämä tavikset tein Pallas-langasta. Eka kertaa sain sitä näppeihini ja tykästyin vallan. Ihanan väristä, sopivan luistavaa puikoilla ja mikä parasta , sopivan pehmeää. Lapsenlapset eivät suostu käyttämään 7-veikka sukkia , kun ne kuulemma raapii. En minä itsekkään huoli sitä lankaa kaulan herkkää ihoa vasten, se todella raapii. Tämä lanka ei raapinut ja tuntuu silti kestävältä sukkalangaksi.

Tänään avataan meillä virallisesti KISSANMETSÄSTYS-KAUSI.

No ei, ei tosiaankaan tapeta kissoja :)

Näin nätisti meillä oleilee vaan nämä neljä tyttökissaa. Tässä Maija näyttää mallia. Armas on edelleen karkuteillä, se on minut hylännyt.

Armas pyörii kyllä lähistöllä, mutta on aivan villiintynyt. Joka yö käy onneksi syömässä naapuritalon poikamiehen terasilla. Minä saan aina aamuisin nähtäväkseni You tube-filmin Armaksen öisestä vierailusta.

http://www.youtube.com/watch?v=AnFHYhiWj1o&feature=share 

Hyvässä kunnossa näyttää vielä olevan mutta niin arka, että pelkää jopa siiliä. 

Naapurit alkaa varmaan kohta epäileen, että meillä on muutakin sutinaa kuin kissa =).  Sen verran usein päivän mittaan vieraillaan Matin kanssa toistemme terasseilla kissasta puhumassa. Tiedoksi vaan, ei ole eikä tule, hihi.

Tänään (toivottavasti) viimeinkin saadaan luokku lainaa. Laitetaan se Matin terassille ja sitten alkaakin kyttääminen. Ensimmäiseksi siihen tietenkin ryntää kaikki muut pihan kissat ja siili :)

Meinasin jo, että jos ei loukkua saa lainaksi mistään, niin ostan vaikka oman. Voisinhan minä vaikka säilyttää siinä lankoja sitten jälestäpäin, kun ei muutakaan tarvetta semmoiselle ole =).

Nyt sitten vaan jännitän, saanko loukun ja onnistuuko sillä pyytäminen. 

Mr. ja Mrs. VanAffen

 Herra ja rouva VanAffen. Hienoa saksalaista aatelis-sukua. Herra pitää arkenakin valkoisia housuja ja kravattia kaulassa. Rouvalla puolestaan on aina mieheltään lahjaksi saadut sukukalleudet, helmikorvakorut ja -rintaneula kauluksessa. Hiukset ovat jo  molemmilta harventuneet, herrallakin vain tupsut enää korvien päällä. Yhdessä viettävät onnellisia eläkepäiviään käsi kädessä kulkien.

Mahdollisimman pitkälle yritin tehdä tilaajan toiveiden mukaan, mutta pitihän niihin vähän lisäillä noita omia söpötyksiäkin =)

Kaikenlaista saatua :)

 Kaikenlaista on taas saatu. Lankapirtistä ja Mammamyyn vakasta sain tämmöisen tunnustuksen. Myöhästyneet kiitokset molemmille.

Autuas olo bogista tuli vielä tämmöinenkin. Kiitos Cherillekin.

Minä tylsään tapaani en taaskaan jatka näitä :(  Syynä siihen on :

(  ) laiskuus    

         (  ) saamattomuus

     (  ) hävyttömyys

Ruksaa sopiva vaihtoehto =)

Kiitän kumminkin kaikkia teitä. On mukavaa kun muistitte minua.

Olen minä saanut tämmöistä ihan käsinkosketeltavaakin.  Kangasviidakossa oli nimikilpailu ja minun ehdotukseni "Hupila" leikkimökin nimeksi voitti :)  Palkinnonkin sain itse valita ja halusin tämmöisen soman pussukan. Olen tainnut tulla lapseksi jälleen, kun vaaleanpunaiset söpöstelyt ovat alkaneet taas niin miellyttämään. Ennen en voinut sietää vaaleanpunaista :)
Kiitos Anu, tykkään tästä :)

......
Kaikki ei kumminkaan ole niin auvoista täällä päin.
 Niskat on edelleenkin kipeinä ja kai tästä on kohta lähdettävä uudestaan lääkäriin.
Armas-kissa pyörii pihapiirissä, mutta ei anna kenellekkään kiinni. Luokkuja olen kyselly, mutta metsästäjien loukut on kuulemma kaikki tällä hetkellä pyytämässä. Luulempa että löytökissa Armas taitaa olla villikissojen jälkeläinen, niin nauttii nyt elämästään vapaana.  Ennen talven tuloa aion sen kyllä vielä jollakin konstilla kiinni saada.

Seuraava postaus onkin sitten käsitöitä, ettei vaan olis apinoita tulossa =)  

Superhyvä "Anna hyvän kiertää"

Kerkesin mukaan Matonkuteen "Anna hyvän kiertää-tempaukseen".
Minä sainkin Superhyvän.
Vuoritettu kassi on oikein mieluinen. Se on tooooosi suuri ja siksi juuri niin hyvä. Suu-aukkoa saa pienennettyä ja suurennettua kiristysnyöreillä ja sisällä on sivutaskukin. Tästä tulee se paras kirpputorilaukku.
Minulla on "sääntö", että kirpparilta saa ostaa niin paljon, kuin laukkuun mahtuu. Tähän mahtuu onneksi paljon eikä tarvitse sääntöjä rikkoa, hihi.  Siinä välillä se saa toimia käsityökassinakin :)

Suklaata ja sukkalankaa minulla ei koskaan ole liikaa. Niihin on kasvanut jo riippuvuussuhde ja himo :)
Ei tuo suuri kuvakaan hukkaan joudu, vaan se laitetaan kansikuvaksi käsityökansiooni.

Olen tosi mielissäni tästä juuri minulle sopivasta paketista. Suuret kiitokset ja halaukset Airille. Teit päivästäni hyvän ja iloisen.

....
Sitten on minun vuoroni, siis "Anna hyvän kiertää"

Lupaan tehdä kolmelle ensimmäiselle halukkaalle jotain ennen joulua. Yhtä mahtavaa pakettia en pysty lupaamaan, mutta enköhän minä jotain itsetekemääni saa paketin sisälle laitettua.
Sääntöhän on sitten se, että sinunkin pitää vuorostasi luvata laittaa eteenpäin kolmelle jotain  kivaa itsetehtyä pakettiin.
Toivottavasti sieltä nyt kolme halukasta jatkajaa löytyy :)

Peppejä ja kirpputorikierrosta

Nyt on niin ärmäkkäät lääkkeet, että niskakin alkaa toivottavasti paranemaan. Jos ei nämä auta, niin sitten ei auta enää kuin kaulan katkaisu :)
 Virkkaaminen ,viina ja autolla-ajo on nyt kiellettyä. No enhän minä normaalistikaan ota viinaa enkä aja autoa, mutta virkkaamista pitää vähän salaa harrastaa. En minä osaa sormet ristissäkään istuskella :) Pikkuhiljaa sain tämän Peppi-rivistön valmiiksi. Vähän kerrallaan valmistuu apinaa ja lapastakin :)

Eilen pääsin Jyväskylään 8 tunnin kirpparikierrokselle. Harvoin kun pääsee, niin silloin voi "vähän" innostuakin.

 Nyt minulla kumminkin on pari puhdasta mattoakin, kun en itse pääse tänä kesänä mattopyykille. Oranssista kassista pilkahtaa eurolla ostettu ehjä raanu, jonka ajattelin tuolinpäälliseksi. Muuten on aika paljon lankoja ja muuta tilpehööriä.  Löytö oli myös kasa vanhoja jouluisia  "Cp lövyjä" 50 senttiä/kpl (taisi olla venäläinen myyjä, kun myi lövyjä).

Olipa mukava olla välillä "shoppailemassa" =)

Armas ei ole vieläkään uskaltanut palata kotia. Muutaman kerran on pihalla kyllä jo pyörähtänyt. Kuulin että vanhusten-talolla sitä syöttävät, joten voi olla hankaluuksia saadakkaan kiinni tänne. En vaan kehtaa mennä mummoja kieltämään, kun ovat kuulemma niin iloisia siitä. Kunhan ei nyt villiintyisi kokonaan, minä sitä kyllä kaipailen kotia tulevaksi.

Armas ikkunan takana

Minun Armaani on niin arka.

Ainut sisäkissani on niin arka ja pelkää kaikia muita ihmisiä. Yli kolme viikkoa sitten tyttöjen ollessa täällä kylässä Armas karkasi kauhuissaan, eikä sitä kukaan sen jälkeen nähnyt. Tänne en taikauskoisena uskaltanut mitään laittaa,  ajattelin että se olisi paha enne.

Toissa päivänä olin kuitenkin näkevinäni Armaan läheisen vanhusten palvelutalon pihassa. Syöksyin tietenkin heti sinne päin ja huusin : " Armas, Armas tule tänne. Armas tule minun luo. Armas, pikku Armaani !!!!"
Sitten vasta huomasin , että pihalla seisoi minulle tuntematon pariskunta. Vähänkös he ihmeissään katsoivat minua :) Yritin siinä sitten selitellä, että kissaa minä tässä vain huutelen. Eivätpä tainneet uskoa, kun ei minkäänlaista kissaa näkynyt missään =). Hihi, no eipä tainnut olla eka kerta, kun minua hulluksi luullaan =)

Eilen illalla kuului sitten ikkunan takaa vähän vieraampi maukaisu. Kun menin katsomaan, niin Armashan se siellä, mutta syöksyi kauhuissaan pakoon. Neljään asti aamulla ramppasin pihalla kissittelemässä, mutta Armas oli jo mennyt menojaan. On kuitenkin hyvä olla, kun tiedän sen olevan elossa ja lähistöllä.

Tänä iltana aion olla kaikki ovet auki vaikka kuinka palelisi. Ennen en anna periksi, ennenkuin Armas on taas kotona. Minulta ei ole koskaan jäänyt kesäkissaa, eikä jää nytkään !!!!!!!


Mahdottomasti tuli kannustavia kommentteja niskavaivan takia. Kiitos kaikille !
Vielä se vaan vaivaa, mutta kun en osaa mennä lääkäriinkään, ennenkuin olen "varmasti" kipee :) Olenhan minä niin monesti tätä sairastanut ja ollut pari kertaa Härmässä kuntoutuksessakin. Hyvin tiedän kyllä miten pitäisi hoitaa ja venytellä.  Vaan kun se tieto ei pelkästään riitä, pitäisi vielä tehdäkkin niitä liikkeitä =)
Pikkuhiljaa noita käsitöitäkin olen väsäillyt, eihän sitä ilmankaan osaa olla :)
Niitä sitten ensi postauksessa.

Johan myrkyn lykkäsi

Harmittelin tässä jo, kun tilaukset kävi vähiin. Sitten tuli kumminkin vähän ajan sisällä noin 40 apinan tilaus ja 6 lapasparia. Tietenkin aloin innoissani heti vauhdilla tekemään.

Nämä kolme ehdin saada valmiiksi ja sitten se harmin lykkäsi......silmissä pimeni ja taju meni kankaalle.  Niskat pamahti niin pahasti jumiin, ettei auta mikään. Jo viikon olen popsinut tulehduskipulääkkeitä ja levitellyt mobilattia, vaan silti on vielä jumijumi ja pistää ja kiristää niin julmetusti. Salaa olen tietenkin vähän yrittänyt virkkailla ja sehän ei tietenkään edesauta paranemista. Harmittaa tämä nyt kuitenkin niin vietävästi.

Jätin mattojenkin pesun elokuulle, kun silloin on paremmin tilaa pesupaikassa. Taitaa jäädä matot pesemättä tänä kesänä ja mustikatkin poimimatta. En arvaa lähteä metsään pyörtyilemään.

Vielä on kesää kuitenkin jäljellä, joten eiköhän se tästä vielä iloksi muutu.

TÄMÄ on kirpparilöytö

Tytär vei vuosi sitten kotoa lähtiessään kamaristaan kattolampun, eikä ole tullut uutta tilalle hankittua.
Tänään se sitten tuli vastaan kirpparilla ja oli sen verran hyvä löytö, että on syytä vähän leuhkia.
Täysin ehjä ja siisti hissilamppu halkaisijaltaan 42 cm. Samalla löytyi tämä kaunis peltinen purkki kaikelle pöydällä pyörivälle pikkuroinalle.
Molemmat yhteensä yksi euro. Aika kannattava sijoitus, vai mitä :)

Viiru ja Viiru

Eikä me olla veljeksiä,

 vaikka me ollaan kahden

jalajallaijalajalajallaivei

vaikka me ollaan kahden.

Taisi tulla Viiru ja Viiru, Pesonen vaan puuttuu. Kyh-töitä nämäkin kissat, joihin sain menemään noita jämälankoja.

Enää yksi Kyh kesken.

Minulla kasvaa ihan oven vieressä ruusu, jota olen yrittänyt hävittää joka kevät. Ei ole kukkinut koskaan ja raapii vain kinttuja ohi mennessä.
Tänä vuonna se teki ensimmäiset kukkansa ja mitä kukkia. Suuria vaaleanpunaisia ja tuoksu mahtava. Tuoksuu aivan YSL:n Paris-hajuvedelle, joka oli aikanaan minun lempituoksuni. Sitä tuli aina ostettua verovapaasti. Nykyään ei tuoksu kuin kissanpissa :)
Ruusu pelasti henkensä ja saa kasvaa tästä lähtien aivan rauhassa.
...........

Koska nyt on luvattu aurinkoa ja hellettä, niin laitampa tähän vielä sen parhaan keinon hoitaa palanutta ihoa. Itse olen oppinut sen Turkissa. Monta kertaa kokeiltu ja hyväksi havaittu.

Mene kauppaan ja osta paljon jogurttia, merkillä ei väliä.
Illalla popsi siitä suuhusi mansikat t.m.s. sattumat.
Mene kylpyhuoneeseen kaverin kanssa.
Lääppikää loppu jogurtti toisiinne palaneisiin kohtiin. Reilu kerros.
Odotelkaa ja kikatelkaa jonkun aikaa. Muun tekemisen puutteessa voi syödä vaikka jogurttia.
Lopuksi huuhdellaan jogurtti pois haalealla vedellä, ei saippuaa.
Totea ihon viilentyminen ja rauhoittuminen.

Tätä keinoa me ollaan tyttären kanssa käyttäneet jo vuosia ja hyväksi havaittu. Muutaman kerran kun reissun aikana tekee, niin eipä paljon muita auringonoton-jälkeen rasvoja tarvitse. Sen lisäksi tämä on ollut mitä mainiointa äiti-tytär-laatuaikaa =)

Terveiset tuli perille :)

 Mamarosa lomaili Kölnissä ja oli käynyt myös moikkaamassa minun apinoitani. Hyvinhän noita näkyy olevan heti ikkunassa.

Ja on hyllyllä.....

 ..ja vielä kassallakin. Hyvin näkyvät olevan edustettuna :) Kiitos paljon Mamarosalle kuvaterveisistä. Tuli oikein hyvä mieli. En nyt linkitä hänen blogiinsa, kun en löydä millään hänen sivujaan. Vanha hatara pää, nimimuisti alkaa pettämään :) Kuvien julkaisuun sain häneltä luvan.

Tyttäret lähtivät molemmat pois ja taas on koti niin hiljainen. Ihan tuntui oudolta ensin.
Liisan kerkesin opettaa virkkaamaan ja patalappu oli jo hyvällä alulla kotiin lähtiessä. Mummo lupasi vielä neuvoa puhelimessakin, jos tulee ongelmia.

Enhän minä laiskana "tietenkään" ole ollut itsekkään.  Jo kolmas valkoinen pariskunta lähti uuteen kotiinsa. Seuraavassa parissa onkin taas vähän haastetta, sillä tilaaja haluaa mummo- ja pappa-apinan. Hmmm...siinä onkin miettimistä miten nämä saisi vanhemman näköisiksi :)

Taitaa olla kesäkin tulossa, kun aurinkoa on luvattu tälle viikolle.  Jospa vaikka lopultakin pääsis mattopyykille.

Jänö-neitokainen

Ei aina apinoita, vaan välilä vaihtelun vuoksi jänö-neito. Kokonaan Miami-langasta, jotta pinta on samettisen pehmeä.
Kyh-työ 23

Välillä hän innostui haistelemaan kukkia niin että nöpöhäntäkin pilkahtaa.

Tämän viikon on oma tytär ja pojan-tytär olleet kylässä täällä. Harmi vaan että koko ajan sataa, niin että tekemiset käy vähiin.  Eilen molemmat innostuivat leipomaan, tytär mantelin makuisia ja Liisa suklaan makuisia pikkuleipiä. Hyviä oli molemmat.

Noita Liisan suklaapikkuleipiä ei voi kuin ihmetellä. Viime viikolla olivat naapurin tytön kanssa tehneet kirjan ohjeilla ja Liisa ilmoitti muistavansa kyllä ohjeen. Itsenäisesti  etsi kaikki tarvikkeet ja leipoi pikkuleivät, mummo auttoi vain paistamisessa. Aika hyvin 9-vuotiaalta. Kuulemma banaani-kakkukin onnistuisi, mummolla vaan ei ollut banaaneja. Taitaa olla tuleva leipuri.

Tänäänkin sataa ja huomenna ja ylihuomenna ja meillä keitellään edelleenkin kaikki talousvesi. :(
On se ihme etteivät korjanneet paikkoja , kun viimeksi pari vuotta sitten oli sama tilanne, vesi saastunutta. Väärissä paikoissa säästetään. :(

Mitäs tässä muutakaan voi tehdä

Menipäs tämä heinäkuu nyt vetiseksi.
Ei piisaa, että ulkona lotisee koko ajan, nyt porisee sisälläkin jatkuvasti. Meillä tuota vettä on tullut niin runsaasti, että vesijohtovesikin on mennyt pilalle. Kuinkas sattuikaan, että juuri perjantaina 13 päivä aamulla tuli ilmoitus, että vedessä on kolibakteeria sun muuta. Nyt sitten keitellään 10 min. kaikkea käyttövettä :(. Tuskin vähään aikaan tilanne paraneekaan, kun sateet vain jatkuu ja jatkuu.

Ehdottelin tuossa naapurin mummoille, että nyt voitas ruveta kokoontumaan pihakeinulla ja alkaa ryypätä oikein porukalla viinaa, jos se olis terveellisempää  =). Eivät oikein innostuneet ajatuksesta. Hihi, olispa se ollut näky, kun me mummot olis maattu sammuneina pitkin pihaa =D

Onhan tästä tietenkin se hyvä puoli, että ensimmäistä kesää meilläkin pihanurmikko viheriö, kun se yleensä palaa pilalle jo juhannuksen jälkeen :)

Eipä tee mieli lähteä metsäänkään kastumaan, joten neulotaan nyt sitten vaikka sukkaa. Sattui siihenkin tulemaan homehtuneen mustikan värit, toivottavasti se ei ole enne.

Minun pikku Armaastani on kasvanut jo näin iso KOLLI =)

Huh hellettä

 Mitä tehdään helteellä ? No apinoita tietenkin :) Yksin en kehtaa mennä tuonne yleiselle uimarannallekaan, joten istumpa sitten sisällä ja virkkailen.
 Minkähän takia noilla Etelän-matkoilla kyllä kehtaa läjäyttää läskinsä hiekalle, mutta täällä niitä häpeää ihan erilailla. Etelän rannoilla ei kyllä tuijotella ja naureskella lihavammallekkaan ihmiselle ja aina on näköpiirissä joku vielä lihavampi =)

Näin iloinen ilme otetaan, kun saa tiedon päässensä eläkeputkeen ja varhennetulle eläkkeellekin pääsee vajaan kahden vuoden päästä. Onhan se kivempi olla arvoltaan eläkeläinen , kuin pitkä-aikaistyötön.

( Pakko oli tämä kuva julkaista, kun kerrankin on minustakin otettu vähän nätimpi kuva) :))))))

Voi mikä päivä !

Olenhan minä moneen otteeseen ollut kirpparilla töissä, mutta en koskaan myymässä omia tavaroitani. Tämä olikin niin mukavaa, että menen kyllä toistekin.

Tietenkin tein sen virheen, että menin liian myöhään ja kaikki varjopaikat oli jo varattu.  Minä sitten istua nakotin suorassa auringonpaahteessa vaikka varjossakin oli +25. Vähänkös oli kuuma.

Polkupyörällä en saanut vietyä retkipöydän lisäksi kuin kaksi isoa kassia lankoja ja kirjoja. Kolme tuntia jaksoin auringossa pällistellä ja sitten oli jo lähdettävä kotiin varjoon. Takaisin viemisenä oli kumminkin enää vajaa kassillinen tavaraa, joten olin kyllä oikein tyytyväinen saavutukseen. Varsinkin kirjoja meni hyvin, vaikka pidin hintahaarukkana 5-10€. Niin ja sainhan minä muutaman uuden apinatilauksenkin kun oli nämä kaksi mallikappaletta mukana.

Minä aina onnistun olemaan kuvissa näin "nättinä". Onkohan vika kamerassa vai mallissa =)

Eipä kotona sitten pääsytkään lepäämään.
Meidän rivitalon ulkoseiniä oli alettu maalaamaan ja eihän isännöitsijä ollut katsonut tarpeelliseksi ilmoittaa siitä mitään ennakkoon :(
 Minullakin pieni terassi on vuosien mittaan täyttynyt kaikesta roinasta. Sitten vielä tämän vuoden yrtti- ja kukkapurkit, amppelit ja seinillä kiipeilevät köynnöskukat.  Menihän siinä melkein puolille öitä, kun raijasin kaikki kamppeet kauemmaksi pihalle ja nyt pitäis mahtua maalarin työskentelemään. Kyllä oli selkäkin sitten yöllä niin kipeänä, ettei meinannut nukkumisesta tulla mitään :( Vaan tulipahan siivottua terassikin kunnolla pitkästä aikaa =)

Hermoja on kumminkin lepuuteltu virkkuukoukun kanssa ja nämä kolme on tullut valmiiksi.Ei näitä tehdessä jaksa kauaa olla pahalla päällä =)

Kirppistelyä

Kesä on mukavaa aikaa, kun ihmiset järjestelee pihakirppareita :)
Nämä minun löytöni on ihan pakko esitellä.
Korivaunu on alunperin ollut kylpyhuoneessa, mutta minulla se muuttui lanka-vaunuksi. Ihan muutamalla eurolla sen sain ja nyt on apinalangat järjestyksessä. Omassa lootassaan on tyttölangat, poikalangat j.n.e.
Päällä on 50s maksanut näkkileipälaatikko. Heti huomasin, kuinka kätevä se on meneillään olevan käsityön säilytykseen. Nyt niihin ei pääse niin paljon kissankarvoja ja näkkäri-laatikon voi ottaa vaikka pihalle mukaan.

Keskiviikkona on meidän "kylän-akkojen" yhteinen pihakirppis keskellä kylää. Sinne minäkin suuntaan ja vien niin paljon tavaroita, kuin polkupyörän kyytiin mahtuu =).
 Koitan muistaa ottaa kuvia ja laittaa tännekin.

Kävin naapurin kanssa katsastelemassa hänelle uusia verhoja. 55€ kappale, huhuh, hirmuisia hintoja. Kuvassa taustalla näkyy minun uudet pellavaverhot. 4kpl yhteensä 5€, suoraan kirppikseltä, hihi, hieman halvempia, mutta saman asian ajavat.