Pakko laittaa tänne talteen kun nyt satuin tämän löytämään. Suosikkikappaleeni josta tulee nuoruuteni mieleen.
Isäni oli hyvin ankara ja karkasinkin lopullisesti kotoa 15 vuotiaana. Ystäväni oli haudankaivaja ja sain aluksi nukkua hautaustoimiston yläkerrassa. Peti tehtiin uuteen ruumisarkkuun. Hyvin mahduin kun olin niin pieni ja laiha =)
Kevään tullen ilmojen lämmittyä lähdin kiertämään Suomea liftaamalla. Siihen aikaan ihmiset olivat niin ystävällisiä, veivät kotiinsa nukkumaan ja antoivat ruokaa. Kertaakaan en ollut vaikeuksissa heidän kanssaan. Välillä nukuin heinäladoissa ja kävin varastamassa syötävää pelloilta.
Isosiskostani oli suuri apu ja hänen luonaan poikkesin useasti. Pienipalkkaisena hänelläkään ei olisi ollut vara minua elättää ja monesti kävimmekin perunavarkaissa pelloilla saadaksemme jotain syötävää.
Voi niitä aikoja. Nykyään on asiat hyvin. Kenenkään ei tarvitse enää heinäladoissa yöpyö, eikä perunapelloilla käydä varkaissa. Sosiaalihuolto ja muut auttavat.. Ennen oli kaikki paremmin.....vai miten se menikään =D
Että tämmöinen purkaus tällä kertaa.


Kyllähän tässä vanhemmankin naisen silmä lepää;)